maanantaina 21. joulukuuta 2020

Voiko työkykyä edistää verkkovälitteisesti työhön vaikuttamalla?

Etänä työskentely on tänä vuonna tullut tutuksi. Palavereita, työpajoja, koulutuksia ja valmennuksia toteutetaan virtuaalisesti vastedeskin. Selvitimme, millaista tutkimustietoa löytyy työkyvyn edistämisestä verkon välityksellä.

Olen mukana Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa ”Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä”. Siinä tutkitaan työntekijälähtöisen työn tuunaus -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta ja mahdollisia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän sydämen terveydelle.

Hankkeeseen kuului myös kirjallisuusselvitys. Kävimme läpi tutkimuskirjallisuutta ja muun muassa selvitimme, millaisia tutkimuksia aiemmin on tehty verkkovälitteisesti toteutetuista interventioista. Tässä interventio tarkoittaa pääasiassa kehittämistoimia.

Meitä kiinnostivat nimenomaan sellaiset interventiot, joissa vaikutetaan niin sanotun Työkykytalon ylimpään kerrokseen eli itse työhön: työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin. Työkykyä voidaan kuvata nelikerroksisena talona, jonka kerrokset ovat 1) Terveys ja toimintakyky 2) Osaaminen 3) Arvot, asenteet ja motivaatio 4) Johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Millaista tutkimustietoa löytyi?

Rajasimme tutkimustiedon hakua muun muassa niin, että verkkointerventioissa tuli aina olla mukana myös keinot vaikuttaa itse työhön – ei niinkään vapaa-aikaan. Verkkovalmennuksen tuli tapahtua työpaikalla tai ainakin työpaikan mahdollistamana.

Kävi ilmi, että tutkimusaihe on melko koskematon. Hakusanat verkkovalmennus ja työkyky eivät yhdessä työn piirteiden tai työn muokkaamisen kanssa tuottaneet suoraan yhtään hakutulosta. Käsittelimme työkykyä osa-alueittain ja pyrimme tunnistamaan itse työhön liittyvät kehittämistoimet.

Verkkovälitteisiä interventioita, joissa vaikutettiin työkyvyn osa-alueisiin, löytyi asettamillamme hakuehdoilla yrittäjien, valtionhallinnon työntekijöiden ja johtajien ammattiryhmissä. Seuraavaksi nostan esiin muutamia asioita noista tutkimuksista.

Yrittäjät opettelivat säätelemään voimavarojaan

Yrittäjien työkyvyn ja terveyden tukemiseen oli käytetty verkkopalvelua, jonka avulla pyrittiin erityisesti stimuloimaan niin sanottua positiivista stressiä. Positiivisen stressin ja kohonneen vireystilan ajateltiin kannustavan yrittäjiä ”huippusuorituksiin”.

Verkkopalvelun työkalupakki tarjosi yrittäjille keinoja työn suunnitteluun ja aikatauluttamiseen, tavoitteiden ja tehtävien konkretisoimiseen, yhdessä työskentelyyn ja varsinkin totuttujen rutiinien rikkomiseen.

Yrittäjät opettelivat jakamaan onnistumisia, iloitsemaan niistä sekä kannustamaan ja rohkaisemaan muita. Kehittämisessä pyrittiin vaikuttamaan myös arvoihin, asenteisiin ja motivaatioon. Siksi palvelu sisälsi työkaluja itsepohdiskeluun ja oman tilanteen tunnistamiseen. Se tarjosi keinoja nähdä työ laajemmin ja apua omien voimavarojen säätelyyn.

Työkalupakissa oli myös keinoja työstä irrottautumiseen ja palautumisen tukemiseen. Tarkoitus oli esimerkiksi tauottaa työtä ja hidastaa työtahtia.

Tuloksista: Yrittäjät hyödynsivät verkkopalvelua kuuden viikon ajan. Sen jälkeen yrittäjät kokivat aiempaa vähemmän negatiivista stressiä, kun taas positiivisen stressin kokeminen lisääntyi.

Valtionhallinnon työntekijät tekivät kehittämissuunnitelman

Valtionhallinnon työntekijät asettivat verkkointervention alkaessa arvoihinsa sopivat kehittämistavoitteet työssä. Sitten he jalostivat tavoitteitaan ja laativat kirjallisen suunnitelman niiden toteuttamiseksi. Näin pyrittiin vahvistamaan motivaatiota toimia tavoitteiden mukaisesti.

Työntekijät osallistuivat verkkointerventioon itsenäisesti, ilman ohjausta. Sen lopussa kaikille tarjottiin vielä mahdollisuus tarkastella läpikäytyjä sisältöjä ja käyttää niitä juurruttamaan opittuja taitoja ja tapoja.

Tuloksista: Verkkointerventio auttoi osallistujia varsinkin ennakoimaan ja käsittelemään haastavia työtilanteita ja työssä vastaan tulevia esteitä. Kuuden viikon interventio paransi valtionhallinnon työntekijöiden työhyvinvointia. Erityisesti positiiviset tunteet lisääntyivät. Vaikutukset säilyivät vielä kolmen kuukauden seurannassa.

Johtajat saivat tietoa työperäisestä stressistä

Johtajille suunnatussa ohjatussa verkkovälitteisessä interventiossa pyrittiin kolmen kuukauden ajan vaikuttamaan erityisesti työperäiseen stressiin. Ajatuksena oli, että muutos johtajien toiminnassa vähentäisi työntekijöiden stressiä ja sairauspoissaoloja.

Tarkoituksena oli kehittää johtajien kykyä tukea työntekijöitä ennakoivasti toimimaan stressaavissa työtilanteissa, auttaa johtajia tunnistamaan työperäisen stressin syntyä sekä ymmärtämään sen yhteydet sairauksiin.

Johtajat saivat käyttöönsä ohjatun verkko-oppimisohjelman työperäisestä stressistä. Ohjelma keskittyi johtamisen eri osa-alueisiin.

Tuloksista: Johtajiin kohdistettu verkkointerventio ei lisännyt työntekijöiden työhyvinvointia, mutta kontrolliryhmässä hyvinvointi heikkeni intervention aikana interventioryhmäläisiä enemmän. Työntekijöiden sairauspoissaoloihin, ahdistuneisuuteen tai työn piirteisiin interventiolla ei ollut vaikutusta.

Työn imua työtä tuunaamalla

Meidän oman tutkimuksemme alustavat tulokset osoittavat, että työn proaktiivista, omatoimista muokkaamista eli työn tuunaamista voi oppia verkkovalmennuksessa ja työn tuunaaminen parantaa työhyvinvointia.

Tutkimukseen osallistui Petäjäveden kunnan henkilöstö. Koeryhmässä työn tuunaaminen lisääntyi lähtötasoon ja kontrolliryhmään verrattuna. Koeryhmäläiset myös kokivat työn imua useammin kuin ennen valmennusta.

Nähtäväksi jää, säilyvätkö työn tuunaamisen verkkointervention vaikutukset työn imuun myös seuranta-aikana. Tulokset valmistuvat keväällä 2021.

Lisätietoja:
Työkykytalo (työkyvyn osa-alueet)
Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä (tutkimushankkeen esittely)

21.12.2020