18.12.2017

Tiedote 53/2017

– Riskiryhmien hoitoon voidaan kannustaa esimerkiksi kapitaatiokorvausta säätelemällä, sanoo johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.

Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sote-palveluiden tuottajalle sen henkilöasiakasta kohden. Korvauksen määrään vaikuttavat mm. asiakkaan ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja hoidon tarve.

– Asiakkaan mahdollisuudet hakeutua hänen omaan tilanteeseensa sopiviin palveluihin paranisivat hallituksen edottamassa mallissa.

– Joskin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat tarvitsevat palveluohjausta ja palvelujen koordinointia, muistuttaa Mäkitalo.

Työterveyshuolto osaksi asiakassuunnitelmaa ja mukaan lakipykäliin

Työterveyslaitos nostaa lausunnossaan esiin sote-palveluiden ja työterveyshuollon yhteensovittamisen tärkeyden.

Konkreettinen esimerkki tästä on asiakassuunnitelma. Osallistuvatko työterveyshuollot asiakassuunnitelmien tekemiseen ja saavatko monia palveluja tarvitsevat työterveyshuollon asiakkaatkin asiakassuunnitelman? Voivatko työterveyshuollon palvelut olla osa asiakkaan asiakassuunnitelmaa?

– Esitämme, että sote-palveluiden yhteensovittaminen työterveyshuollon palveluiden kanssa lisätään lakiehdotuksen pykäliin, sanoo Mäkitalo.

Fysiatria ja psykiatria erikoisalojen joukkoon sote-keskuksen saataville

 Laaja-alaiset palvelutarpeet työssä käyvillä liittyvät usein kiinteästi työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyyden kannalta keskeisiä sairauksia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Kuitenkaan lakiesityksen mukaan sote-keskuksiin edellytettyjen erikoisalojen joukossa eivät ole fysiatria eikä psykiatria.

Työterveyslaitos ehdottaa näiden erikoisalojen sisällyttämistä sote-keskusten valikoimaan siten, että sote-keskuksen olisi mahdollista hyödyntää psykiatrien ja fysiatrien osaamista.

Uudistuksen on taattava riittävä, työelämän tarpeet huomioiva palvelutaso myös työssäkäyville

Työterveyslaitos kiinnittää huomiota lakiluonnoksen kohtaan palveluntuottajille suoritettavista korvauksista, erityisesti asiakaskohtaisen kiinteän maksun määräytymisestä.

Mikäli asiakaskohtainen kiinteä maksu (kapitaatiokorvaus) työssä käyvillä asiakkailla mitoitetaan liian alhaiseksi, uhkaa se jättää työssäkäyvät käytännössä uudistuksen ulkopuolelle ja työnantajien vapaaehtoisesti järjestämän työterveyshuollon sairaanhoidon varaan.

– Uudistuksen on taattava riittävä, työelämän tarpeet huomioiva palvelutaso myös työssäkäyville kansalaisille. Toimiva perustason sairaanhoito ei saa Suomessa jäädä vain työnantajien vapaaehtoisuuden ja työssäkäyntistatuksen varaan, korostaa Mäkitalo.

Asiakassetelit selkeästi maakunnan harkintavallan alle

Lakiluonnoksen säädökset koskien asiakassetelin käyttöä ovat Työterveyslaitoksen mielestä pääosin tarkoituksenmukaisia. Johdonmukaisuuden vuoksi ja ristiriitatulkintojen välttämiseksi lakiluonnoksessa tulisi vieläkin yksiselitteisemmin todeta asiakassetelien käytön olevan maakunnan harkintavallan alla.

Asiakassetelien merkitys korostuu tilanteissa, joissa asiakkaat joutuvat jonottamaan maakunnan palveluihin yli kohtuullisena pidetyn tai terveyden kannalta haitallisen ajan. Tässä käytössä ne Työterveyslaitoksen mielestä toteuttavat lakiehdotuksen terveyspoliittisia tavoitteita.

Tutustu myös:

Kooste lausunnosta Työterveyslaitoksen sivuilla www.ttl.fi

Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19.10.2017

Annetut lausunnot