16.5.2019

Tiedote 26/2019

Työterveyslaitos on päivittänyt jaksotyön työvuorosuunnitteluun tarkoitetut liikennevalosuosituksensa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on onnistunut suositusten mukaisella vuorosuunnittelulla vähentämään merkittävästi lyhyitä vuorovälejä ja viikonlopputyötä.

Liikennevalot näyttävät punaista liian lyhyille vuoroväleille

Liikennevaloilla voidaan vuorolistojen suunnittelussa arvioida työaikojen kuormittavuutta ja vähentää vuorotyön terveyshaittoja. Liikennevalosuositukset ovat käytössä useissa suurissa sote-organisaatioissa. Suositukset ovat myös laajasti käytössä olevissa Titania vuorosuunnitteluohjelmistoissa.

– Terveyden kannalta vuorotyönä tehtävässä jaksotyössä on erityisesti huomioitava yövuorojen määrä, peräkkäisten työvuorojen välinen vapaa-aika ja työajan pituus kahden vapaapäivän välisessä työjaksossa. Liikennevaloissamme punainen tarkoittaa voimakasta ylikuormittumista. Punaista valoa ei pidä siis sallia lainkaan työvuorosuunnittelussa, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

– Yk­silölliset joustot ja työvuorotoiveet ovat tärkeitä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Toiveita ja joustoja pitää kuitenkin toteuttaa liikennevalojen rajoissa, jotta ne eivät aiheuta voimakasta ylikuormitusta, jatkaa erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta.

Yötyö yleistyy naisilla sote-alalla

Työterveyslaitos tekee jatkuvaa tutkimusyhteistyötä useiden suurten kaupunkien ja sote-organisaatioiden kanssa. Yhteistyöhön perustuen Työterveyslaitoksella on yli 150 000 työntekijän päivittäiset työaikatiedot sote-sektorilta vuosilta 2000–2018. Työelämätieto-palvelussa nämä tiedot mahdollistavat sote-alan työaikavaihteluiden tarkastelun iän, sukupuolen ja vuorotyön mukaan.

Kymmenen vuoden seurantatieto osoittaa, että yötyö on yleistynyt naisilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Noin neljäsosa 35–54 -vuotiaista naisista teki vähintään kolmekymmentä yövuoroa vuoden 2016 aikana. Vuonna 2008 näin paljon yövuoroja teki vain viidesosa sote-alan naisista.

Pitkiä, yli kymmenen tunnin työvuoroja on edelleen runsaasti. Pitkien työvuoroputkien osuus on puolestaan laskenut. Vaikka sote-henkilöstöstä suurin osa on naisia, niin sote-alalla työskentelevät miehet tekevät edelleen kuormittavia työvuoroja naisia yleisemmin.

Kuormittavia, lyhyitä työvuorovälejä on liikaa

Lisäksi lyhyet, alle yhdentoista tunnin työvuorovälit ovat yleisiä, niitä on keskimäärin 15 prosentilla kaikista vuoroväleistä jaksotyötä tekevillä vuorotyöläisillä. Eniten lyhyitä vuorovälejä tekevät alle 25-vuotiaat naiset.

Uuden työaikalain mukaan vuorokausilevon pitäisi pääsääntöisesti olla vähintään yksitoista tuntia. Vuorotyönä tehtävässä jaksotyössä hyväksytään kuitenkin myös yhdeksän tunnin vuorovälejä.

– Näyttää kuitenkin siltä, että organisaatioiden työvuorosuunnittelussa on suuria eroja. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on hyvällä työvuorosuunnittelulla voinut selvästi vähentää lyhyitä vuorovälejä ja viikonlopputyötä. Alustavien tutkimustulostemme mukaan tämä on edistänyt myös henkistä hyvinvointia, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Uuden työaikalain vaikutuksia seurattava

Uusi työaikalaki tulee voimaan vuoden 2020 alussa. Edellisen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painotti mietinnössään uudesta työaikalaista, että työaikojen sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on taata työntekijöille terveelliset ja turvalliset työolot. Eduskunta piti tärkeänä, että uuden työaikalain vaikutuksia työaikoihin, työterveyteen ja työturvallisuuteen seurataan.

– Pidämme myös Työterveyslaitoksella tärkeänä, että lain vaikutuksia seurataan uusilla yötyön piiriin tulevilla toimialoilla, jaksotyössä ja joustotyöaikaa käyttävissä asiantuntijaorganisaatioissa. Tulemme osallistumaan myös työaikalain vaikutusten seurantaan, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelu osaltaan mahdollistaa uuden työaikalain seurannan jaksotyössä.

Lisätietoa

Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 040 544 2750, mikko.harma[at]ttl.fi

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, p. 043 825 1392, annina.ropponen[at]ttl.fi

Kati Karhula, erikoistutkija,  Työterveyslaitos, p. 043 824 2267, kati.karhula[at]ttl.fi
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, p. 030 474 2340, antti.koivula[at]ttl.fi

Anne Heikkilä, työhyvinvointiasiantuntija, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, p. 040 8493508

Mari Riila, kehittämissuunnittelija, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, p. 050 402 5733

(Helsingin sotessa noudatetaan Työterveyslaitoksen liikennevalosuosituksia, käytetään vuoroergonomiaa ja vaikutusmahdollisuuksia tukevia vuorosuunnitteluohjelmistoja)

 

Työaikatrendit sosiaali- ja terveydenhuollossa (Työelämätieto-palvelu Työterveyslaitos) www.työelämätieto.fi (etusivu)
Työajat 10 v trendin analyysi
Työajat 10 v mittaristo ja graafit

Liikennevalosuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi jaksotyössä (Työterveyslaitos)
www.ttl.fi/liikennevalot

Tutkimusraportti: Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen.
www.julkari.fi

Artikkeli: Working hour characteristics and schedules among nurses in three Nordic countries – a comparative study using payroll data. BMC Nurs. 2019 Mar 28;18:12
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30962763