11.5.2020

LUT-yliopiston tiedote

Etätyöhön siirtyminen on herättänyt suomalaisissa työntekijöissä monenlaisia tuntemuksia. Erityisesti julkissektorilla suurin osa työntekijöistä on siirtynyt etätyöskentelyyn hyvin ja he kokevat olevansa tehokkaita, tuloksellisia ja tuottavia. Samaan aikaan osa työntekijöistä kuitenkin kokee etätyöskentelyn monin tavoin hankalaksi, tehottomaksi ja sosiaalisesti eristäväksi.

– Etätyö antaa parhaimmillaan työntekijälle mahdollisuuden keskittyä ja aikatauluttaa työtä joustavasti. Se vaatii kuitenkin sopeutumista, toteaa LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Tiedot selviävät kansallisesta etätyökyselystä, joka toteutettiin osana Fast Expert Teams -verkoston etätyölaboratorio-tiimiä. Fast Expert Teams on koronakriisin aikana luotu monialainen asiantuntijaverkosto, jonka ideana on tuoda nopeasti yhteen eri alojen asiantuntijoita ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia digitaalisesti. Blomqvist toimii verkoston kokoonkutsujana ja johtajana.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Siihen vastasi noin 5500 henkilöä, joista noin 3200 henkilöä edusti julkista sektoria. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta, ja 68 prosenttia heistä oli naisia. Noin 40 prosentilla vastaajista oli alle 18-vuotiaita lapsia kotona. Kysely toteutettiin 26.3.–15.4.2020.

– Kartoitimme tässä kyselyssä etätyöhön siirtymisen ensikokemuksia. Kysely on osa pitkittäistutkimusta, ja seuraamme kokemuksia jatkotutkimusten avulla, Blomqvist kertoo.

Lähes jokainen vastaaja siirtyi etätöihin

Kyselyn vastanneista henkilöistä 97 prosenttia oli siirtynyt etätöihin tai lisännyt etätyötä. Ennen koronakriisiä vastaajista noin 70 prosenttia ei ollut työskennellyt lainkaan etätöissä tai korkeintaan yhden päivän viikossa.

Valtaosa vastaajista siirtyi kivuitta etätöihin. Vastaajista 65 prosenttia oli kaiken kaikkiaan tyytyväisiä etätyöhön, 54 prosenttia omaan tuottavuuteensa ja 42 prosenttia työn ja oman henkilökohtaisen elämänsä tasapainoon. Vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että etätyössä oli vähemmän keskeytyksiä ja häiriöitä kuin työpaikalla. Vastaajista 72 prosenttia koki voivansa keskittyä työhönsä yhtä hyvin tai paremmin kuin työpaikalla.

Työhuone tai oma työpiste helpotti selvästi keskittymistä työntekoon.

– Työntekijät, joilla oli oma työtila, kokivat olevansa muita tehokkaampia. Osalle etätyöolosuhteet olivat kuitenkin varsin haasteelliset, sillä etätyöhön ei ollut valmistauduttu ja kotona saattoi olla myös tukea vaativia koululaisia ja etätyötä tekevä puoliso, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Etätyöntekijät kaipasivat työkavereita

Osa työntekijöistä koki etätyöskentelyn monin tavoin hankalaksi, tehottomaksi ja sosiaalisesti eristäväksi. Kokemukseen vaikuttivat muun muassa kotona työn tekemiseen vaikuttavat tekijät ja muista ihmisistä riippuva työn luonne.

Etätyöntekijät myös kaipasivat työkavereita. Vastaajista 74 prosenttia koki kielteiseksi erillään olon työkavereista. Yli puolet vastaajista (54 prosenttia) koki olevansa eristäytyneitä, ja he kaipasivat työkavereita (56 prosenttia).

– Panostamalla työskentelyolosuhteisiin, työtehtäviin, kommunikaatioon, koulutukseen ja johtamiseen etätyö on monelle tietotyöläiselle ja organisaatiolle mahdollisuus. Parhaimmillaan kaikki voittavat, eli syntyy sekä säästöjä että tuottavuutta ja hyvinvointia, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Etätyö yleistyy jatkossa

Fast Expert Teams -verkoston tutkijat uskovat, että etätyö yleistyy työpaikoilla koronakriisin jälkeen. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla kehitetään etätyöolosuhteita ja koulutetaan työntekijöitä siihen, kuinka teknologiaa voi hyödyntää erilaisiin työtehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla.

– Etätyöstä voi saada paljon hyötyjä, jos sitä hyödynnetään työtehtäviin, työntekijöille ja työpaikoille parhaiten sopivalla tavalla, Blomqvist sanoo.

Jatkossa tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan erityisesti työntekijöitä, joilla oli vain vähän aiempaa kokemusta etätyöstä sekä työntekijöitä, jotka tekevät etänä vaativaa tiimityötä.

Etätyöntekijä, vastaa uuteen kyselyyn:
https://uvacommscience.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_ekuiyQ6Hf8D6zZj

Vastauksia toivotaan laajasti eri työntekijäsektoreilta kaikilta sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat tehneet tai tekevät etätyötä koronakriisin aikana. Kysely on avoinna 22.5.2020 asti, ja siihen voi vastata suomeksi tai englanniksi.

Fast Expert Teams -verkostoon kuuluu asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Työterveyslaitoksesta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, Sitra Labista, Tiedeakatemiasta, Goforesta, Howspacesta, Humap Consulting Oy:sta, Skillhivesta, Solvedista, Hämeen liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Raportti ensimmäisen etätyökyselyn tuloksista

 

Lisätietoja:

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist(at)lut.fi, p. 040 755 1693

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen(at)ttl.fi, p. 043 825 1392

Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori, Aalto-yliopisto matti.vartiainen(at)aalto.fi, p. 050 555 3380

Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen(at)jyu.fi, p. 040 735 427

Ward van Zoonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, ward.w.vanzoonen(at)jyu.fi

Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson(at)tuni.fi, p. 040 849 0819

Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto kaisa.henttonen(at)uef.fi, p. 050 4352664