Kosmetologi työssä

Työn organisoiminen

Märkätyön määrä on hyvä pyrkiä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Itse asiakastyössä sitä ei voida välttää, mutta esimerkiksi siivoamisessa olisi hyvä suosia muita kuin märkiä menetelmiä silloin, kun se on mahdollista.

Märkätyöjaksot olisi hyvä pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Märät työtehtävät tulisi pyrkiä jakamaan useamman työntekijän kesken, ja pyrkiä mahdollistamaan se, että kukin työntekijä voisi tehdä vuorotellen märkiä ja kuivia työtehtäviä siten, etteivät yksittäisen työntekijän märkätyöjaksot venyisi kovin pitkiksi.

Märkätyö on tavallisin työperäisen ärsytysihottuman aiheuttaja.

Herkistävien kemikaalien kuten hiusvärien, permanentti- ja vaalennusaineiden sekoittaminen ja rakennekynsimateriaalien käsittely on hyvä rajata omiin, muusta toiminnasta erillisiin työpisteisiin, missä on pesumahdollisuus, helposti puhdistettavat pinnat ja suojakäsineitä helposti saatavilla. Roiskeita ja tahroja työpisteen pinnoilla ja pakkausten ulkopuolella vältetään ja jos niitä tulee, ne siivotaan heti pois. Likaisille työvälineille järjestetään säilytyspaikka, eikä niitä viedä kemikaalienkäsittelytyöpisteestä muualle. Sekoitusvälineitä ja pintoja kemikaaleista puhdistettaessa käytetään suojakäsineitä. Altistumista pölyäville persulfaatteja sisältäville vaalennusaineille voi vähentää sekoittamalla vaalennuspulverin ja vetyperoksidin vetokaapissa tai käyttämällä pulverien sijasta nestemäisiä vaalennusaineita.

Ihon suojauksen ja hoidon kolme pääasiaa ovat

Ihon suojaaminen työn aikana

Suojakäsineet

Suojakäsineet ovat tärkein keino ehkäistä käsi-ihottumaa kampaamo- ja kauneudenhoitoalan työssä.
Suojakäsineet ovat henkilönsuojaimia. Sopivien ja riittävästi suojaavien henkilönsuojainten hankkiminen työpaikalle on työnantajan lakisääteinen velvollisuus (Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä 1407/1993).

Käsineen pitää olla käyttäjälleen oikeankokoinen ja mukava käyttää. Käsineet puetaan aina puhtaisiin käsiin. Likaiselle iholle puettu käsine tehostaa lian imeytymistä ihoon. Jos puetaan kaksi käsinettä päällekkäin, kannattaa valita alimmaksi kooltaan iso käsine ja päällimmäiseksi sopivankokoinen käsine.

Hyvä suojakäsine on

  • oikeankokoinen
  • istuva ja mukava
  • käsiteltäviltä aineilta riittävästi suojaava

Tiiviitä (eli vedenpitäviä) suojakäsineitä käytetään kaikessa märkätyössä ja käsiteltäessä kemikaaleja kuten värjäys-, vaalennus- ja permanenttiaineita, pesu- ja hoitoaineita, hiusmuotoilutuotteita ja muita kosmeettisia tuotteita, kovettumattomia rakennekynsimateriaaleja ja ripsiliimoja. Märkätyössä käsineen on tärkeä olla tarpeeksi pitkävartinen, jotta roiskeet kyynärvarsiin ja valuminen käsineen sisään voidaan estää. Taittamalla käsineen suu ulospäin voidaan estää veden valuminen käsineen pinnalta kyynärvarsien iholle.

Kampaamokemikaalien, rakennekynsimateriaalien ja ripsiliimojen käsittelyssä käytettävien tiiviiden suojakäsineiden pitää olla kertakäyttöiset. Käytön jälkeen kertakäyttökäsineet hävitetään. Niitä ei saa pukea uudestaan käteen tai käyttää uudestaan nurinpäin käännettyinä. Rikkoutuneet käsineet vaihdetaan heti. Käsineet on osattava riisua niin, ettei tule ihokosketusta likaantuneeseen ulkopintaan. Käytetyt käsineet pudotetaan kannelliseen, polkimella aukeavaan jäteastiaan. Katso malliratkaisu tästä

 

 

Tiiviit suojakäsineet hiostavat ihoa, joten niitä käytetään vain sen aikaa, kun on tarpeen. Tiiviin käsineen alle puettava ohut puuvillainen aluskäsine lievittää hiostamista.

Kertakäyttöisiä suojakäsineitä EI pueta uudestaan käteen eikä käytetä uudelleen nurinkäännettyinä tai pestyinä.

Ei-kertakäyttöiset talouskäsineen tyyppiset pitkävartiset vinyyli- tai kumikäsineet soveltuvat märkäsiivoukseen, pintojen ja välineiden puhdistamiseen. Suojakäsineiden materiaali valitaan käsiteltävän kemikaalin sekä työtehtävän mukaan. Katso tästä taulukko käsinesuosituksista eri työtehtäviin

Kemikaaleilta suojaaviksi käsineiksi tulee valita kemikaalinsuojakäsineiksi hyväksyttyjä CE-merkittyjä käsineitä. Näistä merkeistä voi tunnistaa kemikaalinsuojakäsineiksi hyväksytyt (Standardin EN 374-1 vaaatimusten mukaiset) käsineet:

Tiivis käsine ja Kemikaalinsuojakäsine

Henkilönsuojaimiksi luokiteltujen kemikaalinsuojakäsineiden ja terveydenhuollon käsineiden tiiviys on etukäteen testattu. Tästä huolimatta käsineissä saattaa olla valmistusvikana reikiä. Kuitenkin hyvälaatuisten käsineiden reikäisyys on niin pieni (1 – 2 % käsineistä), ettei sillä ole juuri merkitystä terveen henkilön altistumiseen kampaamokemikaaleille.
Luonnonkumi- ja nitriilikumikäsineet ovat kestävämpiä kuin vinyylimuovikäsineet. Nitriilikumikäsineeseen työskennellessä tullut reikä huomataan yleensä helposti, koska se suurenee nopeasti halkeamaksi tai palkeenkieleksi.

Suojakäsineiden materiaalin valinta

Kertakäyttökäsineiden kampaamoaineiden läpäisevyydestä on melko vähän tutkimustietoa. Todennäköisesti ongelmallisimpia aineita suojautumisen kannalta ovat hiusväriaineet, jotka voivat imeytyä käsineisiin ja läpäistä ne käyttäjän huomaamatta. Tutkimusten mukaan vinyylimuovikäsineet suojaavat niiltä huonommin kuin luonnonkumi-, nitriilikumi- tai polyeteenimuovikäsineet.

Nitriilikumiset kertakäyttökäsineet ovat suositeltavimmat käsineet hiusväriaineiden käsittelyyn. Paitsi itse värjääminen ja poispeseminen, myös juuri värjättyjen hiusten leikkaaminen altistaa väriaineille, jos työskennellään ilman suojakäsineitä. Muita kampaamokemikaaleja käsiteltäessä tulevat kyseeseen vinyylimuoviset tai luonnonkumiset kertakäyttökäsineet. Vaalennusaineet (ammonium- ja kaliumpersulfaatti) eivät todennäköisesti läpäise ehjiä käsineitä.

Rakennekynsien teossa ja ripsien pidennyksessä käytetyt molekyyliltään pienikokoiset akrylaatit, metakrylaatit ja syanoakrylaatit läpäisevät useimpia käsinemateriaaleja nopeasti. Ensi sijassa on työskenneltävä siististi siten, että kemikaalikosketuksia tulisi mahdollisimman vähän. Käsineitä on käytettävä ja ne on vaihdettava heti kemikaalikosketuksen jälkeen.

Nopeasti käsineitä läpäiseviä kemikaaleja kynsityössä ovat mm. etyyliakrylaatti, metyylimetakrylaatti, etyylimetakrylaatti, metyylisyanometakrylaatti, etyylisyanometakrylaatti ja hydroksietyylimetakrylaatti. Näitä käsiteltäessä ehdotetaan käytettäväksi alla kertakäyttöisiä polyeteenimuovikäsineitä ja niiden päällä kemikaalinsuojakäsineiksi tarkoitettuja, nitriilikumista valmistettuja kertakäyttökäsineitä, tai neopreenikertakäyttökäsineitä 2 käsinettä päällekkäin puettuna. Nämäkin käsineratkaisut suojaavat vain lyhytaikaisesti (parin minuutin ajan). Käsineet on vaihdettava tiuhaan. Koska käsineet eivät tarjoa kuin lyhytaikaista suojaa, oleellista on työskennellä niin, ettei kynsimateriaaleja lainkaan joudu käsineille.

Ihon suojaaminen allergian aiheuttajilta rakennekynsityössä on vaikeaa, koska kynsimateriaalien akrylaattiyhdisteet läpäisevät useimmat suojakäsineet nopeasti. Rakennekynsimateriaalien joutuminen käsineiden pinnalle on pyrittävä kokonaan estämään.

Luonnonkumia ei usein suositella ensisijaiseksi suojainmateriaaliksi, koska se sisältää välitöntä allergiaa aiheuttavia luonnonkumiproteiineja (valkuaisaineita). Luonnonkumikäsineet on kuitenkin mahdollista valita siten, että niiden luonnonkumiproteiinipitoisuus on pieni. Tietoa käsineiden luonnonkumiproteiinipitoisuudesta voi saada käsinevalmistajilta tai -vähittäismyyjiltä.

Allergia käsineiden ainesosille

Suojakäsineet ovat käsi-ihottuman ehkäisyssä ratkaisevan tärkeät, mutta toisaalta käsineet voivat myös aiheuttaa käsi-ihottuman.
Sekä luonnonkumisissa että synteettisestä kumista (esimerkiksi nitriilikumista) valmistetuissa käsineissä on viivästynyttä ihokosketusallergiaa aiheuttavia vulkanisaation kiihdyttimiä, joita kutsutaan kumikemikaaleiksi. Kumikemikaaliallergia on yksi tavallisimmista ihokosketusallergioista. Niin sanotut kiihdytinvapaat nitriilikumikäsineet (accelerator-free) eivät valmistajiensa mukaan sisällä kiihdyttimiä, ja sopivat siten kumikemikaaliallergisille. Kumikemikaaliallergian välttämiseksi kiihdytinvapaat nitriilikumikäsineet ovat suositeltavin valinta työpaikan nitriilikumikäsineiksi.

N.s. kiihdytinvapaat nitriilikumikäsineet sopivat kumikemikaaliallergiselle, ja ovat suositeltavin valinta työpaikan nitriilikumikäsineiksi.

Luonnonkumikäsineitä ei pidä käyttää, jos työntekijällä tai asiakkaalla on luonnonkumiallergia, eli välitön allergia luonnonkumin valkuaisaineille. Vinyylimuovikäsineissä on myös omanlaisiaan ihokosketusallergeeneja, mutta allergia niille on harvinaisempaa kuin kumikemikaaliallergia.
Allergisen henkilön käyttöön on valittava käsineet, joissa ei ole hänelle allergiaoireita aiheuttavia aineosia.

Ihon puhdistaminen

Sormukset, rannekorut ja rannekello pitää ottaa pois ennen työpäivää, koska ne vaikeuttavat ihon puhdistamista ja niiden alle jää kemikaaleja ja vettä. Samoin pitkien kynsien ja rakennekynsien alle kerääntyy helposti likaa.
Myös työvaatteisiin pitää kiinnittää huomiota. Sileät materiaalit, joista hiusten pätkät irtoavat helposti eivätkä tartu, ovat suositeltavia. Muutoin pahimmassa tapauksessa hius voi tunkeutua ihoon ja aiheuttaa paiseen.
Käsiä pestään ”niin vähän kuin mahdollista, mutta niin usein kuin tarpeen”. Tämä tarkoittaa, että jos kädet eivät ole näkyvästi likaantuneet, niitä ei välttämättä tarvitse joka kerta pestä ihonpuhdistusaineella, pelkkä vesikin voi riittää. Toisaalta käsille joutuneet kemikaalit ja muu lika on syytä heti puhdistaa huolella pois.

Kun tiiviitä suojakäsineitä on käytetty pitkään, käsien bakteeripitoisuus on suurentunut, ja kädet on tällöin hyvä pestä. Iho on puhdistettava työn päätyttyä, tarvittaessa myös ruokailu- ja kahvitauolle lähdettäessä sekä aina ennen ja jälkeen WC:ssä käynnin. Kädet pestään myös ennen WC:ssä käyntiä, jotta työssä käsiteltyjä haitallisia aineita ei pääse intiimialueen herkälle iholle.

Käsienpesuaine valitaan siten, että sen pH on neutraali eli lähellä ihon normaalia pH:ta (5.5), eikä se sisällä hajusteita, väriaineita, liuotinaineita tai hankaavia (kuorivia) aineosia. Ihon puhdistukseen voidaan saippuan asemesta käyttää ihovoidetta (soveltuvia emulsiovoiteita on mm. apteekin perusvoiteiden joukossa) tai erityisiä voidemaisia pesuemulsioita.
Käsiä pestäessä käytetään haaleaa vettä. Pesun jälkeen kädet kuivataan taputellen puhtaaseen käsipaperiin, jonka pitäisi olla mahdollisimman pehmeää. Myös pelkästään käsienpesuun tarkoitettu puhdas pehmeä kangaspyyhe tulee kyseeseen.

Asiakkaille käytettyjä pyyhkeitä ei missään tapauksessa pidä käyttää käsien kuivaamiseen, koska ne voivat sisältää jäämiä hiusväreistä, shampoosta tai muista tuotteista. Pesun yhteydessä kostunut käsien iho on erityisen läpäisevä, jolloin pyyhkeestä iholle joutuvat aineet voivat tunkeutua ihoon ja aiheuttaa ärsytystä ja jopa herkistymisen. Käsien voimakas hankaaminen pesun jälkeen voi vaurioittaa sarveiskerrosta ja siten heikentää läpäisyestettä.

Ihon hoito

Käsien peseminen heikentää väliaikaisesti ihon suojaavaa talikerrosta. Mielellään jokaisen pesun jälkeen, mutta vähintään työpäivän päättyessä, käytetään kosteusvoidetta ihon kunnon ylläpitämiseksi ja ihon korjausmekanismien toiminnan edistämiseksi. Kosteusvoidetta levitetään kaikkialle käsiin ja myös kyynärvarsiin.

Työpaikan kosteusvoiteeksi valitaan hajusteeton ja tunnettuja tavallisimpia ihokosketusallergeeneja sisältämätön tuote. Voidetta pitäisi olla vähintään kahta laatua (vähärasvainen emulsio ja rasvaisempi voide), jotta työntekijä voisi valita omalle ihotyypilleen sopivan.

Käsien ihon kunnosta on huolehdittava myös työn ulkopuolella. Jos iho tuntuu kuivalta, kosteusvoidetta voi illalla laittaa käsiin runsaasti ja sitten pukea puuvillaiset ohuet käsineet käteen, jotta voide imeytyy hyvin. Lämpimien käsineiden käyttö kylmällä säällä suojaa käsien ihoa. Suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa myös kotona, kun käsitellään esimerkiksi pesuaineliuoksia siivotessa ja tiskatessa.

Jos käsi-ihottuma kuitenkin ilmaantuu

Jollei kampaajan tai kosmetologin työn tai opiskelujen aikana puhjennut käsi-ihottuma parane itsestään ihon suojaamisen parantamisen myötä vaan jatkuu viikkoja, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Käsi-ihottuman syyn selvittäminen, aiheuttajan välttäminen ja ihottuman alkuvaiheessa aloitettu hoito ehkäisevät ihottuman kroonistumista (pitkittymistä ja uusiutumistaipumusta) sekä vähentävät sairauslomien ja työtehtävien vaihdon tarvetta. Pitkään jatkunut käsi-ihottuma paranee hitaasti ja uusii helposti.

Tärkeintä työperäisten ihottumien hoidossa on estää ihokosketus ihottumaa aiheuttaviin tekijöihin. Jos aiheuttajia pystytään välttämään, ihottuma usein paranee, ellei se ole ehtinyt kroonistua. Käsi-ihottuman aiheuttajien selvittäminen on erittäin tärkeää, jotta tiedetään, mitä välttää.
Todettu allergian aiheuttaja (allergeeni) kannattaa poistaa kokonaan sekä työssä että kotona käytettävistä tuotteista vaihtamalla tuotteet kyseistä allergeenia sisältämättömiksi.

Ihoa ärsyttävien tekijöiden vaikutusta pyritään välttämään tai ainakin vähentämään työtapojen muutosten sekä ihon suojauksen parantamisen avulla.