Kynsihoito

Ihoa ärsyttävät tekijät kosmetologin työssä

Märkätyö

Märkyys eli kosketus veteen on yksi tärkeimpiä käsi-ihottuman riskitekijöitä. Märkätöissä esiintyy paljon enemmän käsi-ihottumia kuin aloilla, joissa ei käsitellä vettä. Märkätyöllä tarkoitetaan töitä, joissa:

  1. työntekijän kädet ovat märkinä tai kosteina suuren osan työajasta tai vähintään 2 tuntia päivässä tai
  2. pestään käsiä toistuvasti tai
  3. käytetään tiiviitä (ihoa hautovia) suojakäsineitä suuren osan työajasta

Pitkäaikainen tai tiheästi toistuva kosketus veteen tai ihon kosteana oleminen esimerkiksi tiiviiden suojakäsineiden sisällä johtaa ihon pintakerroksen eli sarveiskerroksen läpäisevyyden lisääntymiseen ja ihon kuivumiseen. Ärsyttävät ja allergiaa aiheuttavat kemikaalit pääsevät tavallista helpommin kulkeutumaan sarveiskerroksen läpi ja voivat aiheuttaa ihon tulehduksen eli ihottuman.

Pesevät ainesosat

Peseviä aineosia kuten saippuaa tai detergenttejä/tensidejä sisältävät tuotteet, esimerkiksi nestesaippuat, liuottavat ja irrottavat ihoa suojaavaa talikerrosta ja voivat vaurioittaa sarveiskerrosta ja johtaa ihon läpäisevyyden lisääntymiseen. Ne voivat myös muuttaa ihon pH:ta. Ihon korjausmekanismit pyrkivät palauttamaan normaalitilanteen, mutta tämä ei välttämättä onnistu, jos pesevien aineosien vaikutus on pitkäaikaista tai toistuvaa. Ensimmäisenä merkkinä vaurioitumisesta on ihon kuivuus, karheus ja joustamattomuus.

Muita ihoa ärsyttäviä aineosia kosmeettisissa tuotteissa ovat muun muassa säilöntäaineet, maitohappo, urea, propyleeniglykoli ja aldehydi- ja alkoholipohjaiset hajusteet. Niiden ihoärsyttävyys riippuu aineen pitoisuudesta tuotteessa.

Allergiaa aiheuttavat aineet kosmetologin työssä

Kosmetologin allerginen käsi-ihottuma johtuu yleensä viivästyneestä kosketusallergiasta. Hajusteet ja säilöntäaineet ovat kosmeettisten tuotteiden tavallisimpia viivästyneen ihokosketusallergian aiheuttajia. Muita kosmetiikassa esiintyviä ihokosketusallergeeneja ovat muun muassa mykerökukkais- ja muut kasviuutteet, auringonsuoja-aineet, villa-alkoholi eli lanoliini (lanolin), kookosyhdisteet (kokamidopropyylibetaiini ja sen epäpuhtaudet), pantenoli, klooriheksidiini, setostearoli ja sorbitaaniseskvioleaatti. Ripsien ja kulmakarvojen kestoväreissä käytettävä parafenyleenidiamiini ja sen johdannaiset ovat tavallisia ihokosketusallergeeneja. Rakennekynsimateriaalien metakrylaatit ovat tärkeitä ihokosketusallergian aiheuttajia keinokynsien tekijöillä.

Kosmetiikan aiheuttamat välittömät allergiat ovat paljon harvinaisempia kuin viivästynyt ihokosketusallergia. Välittömän allergian ja kosketusnokkosihottuman aiheuttajina kosmeettisissa tuotteissa voivat olla mm. hydrolysoitu vehnä (1), henna (Lawsonia inermis-kasvista valmistettu uute tai jauhe) ja muut kasviperäiset raaka-aineet, joissa on kasvin valkuaisaineita läsnä. Kosketusnokkosihottumaa voivat aiheuttaa myös persulfaatit ja klooriheksidiini. Välittömään ihoallergiaan voi kuitenkin liittyä hengitystieoireita (linkki astmasivulle)

Säilöntä- ja desinfektioaineet

Säilöntä- ja desinfektioaineiden täytyy kyetä tappamaan bakteereja tai rajoittamaan niiden kasvua. Ne ovat kemiallisesti reaktiivisia molekyylejä, ja sen vuoksi ne useimmiten kykenevät aiheuttamaan myös kosketusallergiaa. Tärkeimpiä ihokosketusallergiaa aiheuttavia säilöntäaineita ovat isotiatsolinonit metyylikloori-isotiatsolinoni ja metyyli-isotiatsolinoni sekä monet formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet (esim. DMDM hydantoin). Parabeenit ovat kosketusallergian kannalta varsin hyviä säilöntäaineita: laajasta käytöstä huolimatta kosketusallergia on ollut varsin harvinaista suomalaisessa väestössä. Desinfektioaineina käytetyt glutaraldehydi, glyoksaali (etandiaali) ja kloramiini T voivat aiheuttaa myös kosketusallergiaa.

Hajusteet

Hajusteet ovat tärkeitä viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavia aineita kampaamotuotteissa ja muussa kosmetiikassa. Hajustekemikaaleja tunnetaan hyvin suuri määrä, ja monien hajustekemikaalien välillä on ristiallergiaa. Hajusteallergisen on turvallisinta välttää kaikkea hajustettua kosmetiikkaa. Monet hajusteet ovat kasviperäisiä, ja kasveissa esiintyy samoja yhdisteitä. Tästä syystä hajusteallergisen on hyvä välttää myös kasviuutteita sisältäviä kosmeettisia tuotteita. Hajusteisiin liittyy paljon hengitystieoireita, mutta se eivät liity viivästyneeseen kosketusallergiaan millään lailla, vaan ovat todennäköisimmin hengitysteiden ärsytystä.

Kasviperäiset allergeenit

Kasviperäiset allergeenit kosmetiikassa voivat aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa.
Mykerökukkaiset kasvit eli asterikasvit (Compositae- eli Asteraceae-heimo) on laaja kasviheimo, johon kuuluvista kasveista monet sisältävät viivästynyttä ihokosketusallergiaa aiheuttavia aineita, seskviterpeenilaktoneja. Mykerökukkaiskasviuutteita käytetään yleisesti kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa sekä rohdosvalmisteissa. Esimerkkejä tavallisimmista kosmetiikassa ja rohdosvalmisteissa käytetyistä mykerökukkaisista ovat arnikki (Arnica montana) ja eri kamomillalajikkeet (Chamomilla recutita eli kamomillasaunio ja Chamamelum nobile eli jalosauramo).
Muita tärkeitä kosmetiikassa esiintyviä kasviallergeeneja ovat mm. teepuuöljy (sisältää mm. limoneenia), piparminttuöljy ja laventeliöljy (sisältää mm. linaloolia).
Kosmetiikassa käytettävistä kemiallisista auringonsuoja-aineista ihokosketusallergeeneja ovat mm. bentsofenoni, PABA:n (para-aminobentsoehappo) johdannaiset, oktyylimetoksisinnamaatti ja oktokryleeni. Sitä vastoin fysikaaliset auringonsuoja-aineet sinkkioksidi ja titaanidioksidi eivät ole kosketusallergeeneja.

Parafenyleenidiamiini

Hiusten, ripsien ja kulmien kestoväreissä käytettävä parafenyleenidiamiini (p-phenylene diamine) on voimakas ihokosketusallergeeni.
Parafenyleenidiamiinia käytetään myös n.s. mustissa hennatatuoinneissa intensiivisen ja kestävän mustan värin aikaansaamiseksi. Parafenyleenidiamiinin käyttö iholle jätettävissä tuotteissa on kuitenkin kielletty EU:n alueella, koska kyseessä on tunnetusti voimakas ihokosketusallergeeni. Mustiin hennatatuointeihin liittyy erityisen suuri riski saada ihokosketusallergia parafenyleenidiamiinille. Mustia hennatatuointeja ei pitäisi kenenkään ottaa iholleen, eikä etenkään niiden, jotka työssään käsittelevät parafenyleenidiamiinia tai sen johdannaisia sisältäviä tuotteita.

Kynsilakat

Tavallisin kosketusallergiaa aiheuttava aine kynsilakoissa on tolueenisulfonamidiformaldehydihartsi (INCI-nimi Tosylamide/formaldehyde resin). Ihokosketusallergian oireet ilmenevät usein kaukana kynsistä, silmäluomi-, kasvo- tai kaulaihottumana. Kahden viikon tauko kynsilakan käytössä parantaa yleensä ihottuman.

Rakennekynnet ja valokovetteiset kynsilakat sisältävät akrylaatteja ja/tai metakrylaatteja, jotka ovat voimakkaasti ihoa herkistäviä aineita. Lue lisää rakennekynsien iho- ja hengitystieongelmista…