6.9.2018

Tiedote 28/2018

Hoitajat ja lääkärit tekevät yhä suuremman osan työstään ennen tai jälkeen potilaan kohtaamisen. Vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä. Huomio pitää olla useassa asiassa yhtä aikaa, muistikuorma on suuri ja keskeytykset ja häly vaikeuttavat keskittymistä ja muistamista.

– Nämä työn vaatimukset ovat kuormittavia. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät puutteet ja ristiriitaisuudet koetaan kuormittavina, kertoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Tutkimusten mukaan aivoja kuormittavat olosuhteet heikentävät työn sujuvuutta ja altistavat virheille ja uupumukselle. Kyse on hoitotyön tuottavuudesta, potilasturvallisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.

– Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä, muistuttaa Kalakoski.

Aivokuorma hallintaan hyvällä kognitiivisella ergonomialla – työ ihmisen mittaiseksi

Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työn suunnittelussa on huomioitu ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset.

Aivokuorman hallintaan on olemassa useita hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja. Konkreettiset keinot muuttuvat arjessa käytännön tekemiseksi, kun pelisäännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä. Hoitotyö on yhteistyötä ja myös aivokuormaa hallitaan yhdessä. (ks. LIITE Vinkkejä aivokuorman hallintaan hoitajien ja lääkärien työssä)

– Jo pelkästään se, että säilytetään jokaisessa työtilassa tarvikkeet ja paperit samalla tavalla samoissa paikoissa, helpottaa asioiden huomaamista ja löytämistä, kuvaa Virpi Kalakoski.

Hyvät käytännöt jakoon Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassa

Työterveyslaitos aloittaa syyskuun alussa Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjan, jossa jalkautetaan hyviä käytäntöjä hoitotyön aivokuorman vähentämiseksi terveydenhuollon organisaatioihin eri puolille Suomea.

Hyvät käytännöt perustuvat Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettuun Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä -kehittämishankkeeseen. Kampanja koostuu eri puolilla Suomea pidettävistä luennoista ja vapaasti hyödynnettävistä maksuttomista materiaaleista. Kampanjan materiaalit löytyvät kampanjasivustolta.

Lisätiedot

Virpi Kalakoski, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2242, 046 851 4008 virpi.kalakoski@ttl.fi,

Kirsi Luokkala, aivotyöasiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2312, kirsi.luokkala@ttl.fi,

Katri Mannermaa, työhyvinvointipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puh. 044 707 7754, katri.mannermaa@satshp.f

Aivotyö toimivaksi hoitotyössä – kampanjasivusto

Hankeraportti: Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos 2018.  www.julkari.fi

Työterveyslaitoksen Aivotyö toimivaksi -palvelut

Aikaisempi tiedote 5.4.2018 Hoitotyökin on aivotyötä

 

LIITE TIEDOTTEESEEN

Vinkkejä aivokuorman hallintaan hoitajien ja lääkärien työssä

  • Muistikuormaa voidaan vähentää tekemällä yksinkertaisia tarkistuslistoja esim. missä järjestyksessä toimenpiteitä tehdään, miten ja missä eri tutkimuksia tehdään, milloin tarvitaan lähete tai pitääkö lääkkeitä tauottaa.
  • Lisäksi käyttöön kannattaa ottaa sähköisiä apuvälineitä ja muita keinoja, jotta tarvittavat tiedot kulkevat mukana ja asiat saadaan kirjattua ylös ennen kuin ne ehtivät unohtua.
  • Asioiden huomaamisen helpottamiseksi ja tietotulvan hallintaan on hyvä sopia yhdessä keinot, joiden avulla kiireelliset asiat ja muutokset tilanteissa nähdään, kuullaan ja huomataan.
  • Häiriöitä ja keskeytyksiä vähennetään sopimalla, millä tavalla ja missä väleissä kysytään asioista, joissa tarvitaan kannanottoa tai lisätietoa. Kun työtehtävää ei saa keskeyttää, viestitään siitä huomiomerkeillä, kuten liiveillä tai kuulokkeilla tai vetäydytään hiljaisiin työtiloihin. Huomiota vaativat asiat on hyvä tuoda esiin sovituilla viestimillä ja työlistoissa sen sijaan, että keskeytetään potilastilanne.
  • Kommunikointia helpotetaan kehittämällä raportointikäytäntöjä. Hyvä suullinen raportti on tiivis ja sisältää olennaisen. Hyvä kirjallinen raportti taas on riittävän selkeästi ja perusteellisesti kirjattu. Yhteisesti kannattaa sopia, mihin kirjataan muille tiedoksi, miten potilaan tai asian kanssa edetään.
  • Valmiit pohjat ja mallit hoitokertomuksille, kirjeille, saneluille ja muille asiakirjoille helpottavat viestintää. Päätöksenteossa tarvittavien tietojen tulee olla helposti löydettävissä. Työtehtävien priorisoinnissa auttavat tiiviit ohjeet, joiden avulla tehtävät voi asettaa tärkeysjärjestykseen.
  • Oppimista ja asiantuntemuksen käyttöä helpotetaan liittämällä viikkokokouksiin lyhyitä tietoiskuja ja oppimishetkiä. Niissä muistutetaan ja tarkennetaan, millä keinoilla yhteinen työ sujuvoituu. Työnjakoa kannattaa kehittää siten, että lääkäreiden ja hoitajien aika saadaan tehokkaasti käytettyä niihin tehtäviin, jotka vaativat juuri heidän asiantuntemustaan. Lisäksi henkilöstöä on hyvä rohkaista tuomaan esiin, missä tiedoissa ja taidoissa tarvitaan perehdyttämistä ja minkä järjestelmien ja laitteiden käytön osaamista pitää vahvistaa.