6.3.2019

Työterveyslaitoksen vastine eduskuntaryhmien 5.2.2019 julkaisemaan kannanottoon

Tilastokeskuksen mukaan työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työllistymismahdollisuuksiinsa. Työikäisistä (20-64-vuotiaat) 23,2 % arvioi vuonna 2018, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Vaikka nykyisin on tarjolla runsaasti palveluja ja keinoja työkyvyn tueksi, on palvelujärjestelmä hajanainen ja vaikeasti hallittava sekä asiakkaan että ammattihenkilöstön kannalta.

Työterveyslaitos painottaa, että eduskuntaryhmien 5.2.2019 esittämässä kannanotossa esitellyssä työelämäosallisuuden lisäämiseksi valmisteltavassa työkykyohjelmassa on huomioitava seuraavat asiat:

  1. Työikäisen työkyvyn tukemiseksi ja tuen tarpeen arvioimiseksi tarvitaan yhtenäiset käytännöt
  2. Työterveyshuollon asiantuntemus on nivottava mukaan hoito-, kuntoutus- ja työhönpaluuketjuihin
  3. Työkykyä ja sen tukea koskeva tieto on saatava paremmin hyötykäyttöön

Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen sujuvammaksi

Työkyky voi alentua lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti esimerkiksi sairauden, vamman, osaamisen vajeen tai elämänkriisin seurauksena. Varhaisten merkkien tunnistaminen on tärkeää ja kuuluu kaikille tällaisen henkilön kohtaaville tahoille. Samalla, kun kehitetään varhaisen tuen tarpeen tunnistamiskäytäntöjä (kts. infolaatikko alla), on kehitettävä myös erityisen tuen tarpeessa olevien yhtenäistä tuen tarpeen arviointia, monitoimijaista yhteistyötä ja tarpeen mukaisia työkyvyn tuen palvelupolkuja (kts: https://polku.tietyoelamaan.fi).

Lähete työterveyshuoltoon otettava koko palvelujärjestelmässä käyttöön

Työterveyshuollolla on erityistä osaamista työkyvyn arvioinnista ja tukemisesta, jota ei tällä hetkellä osata hyödyntää riittävästi sote-palvelujärjestelmän osana.

Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon osa, jolla on tiivis kontakti työpaikkoihin ja mahdollisuus arvioida toimintakykyä työssä. Työssä käyvien osalta esimiehellä on vastuu puuttua työkyvyn ongelmiin. Työterveyshuollolla on hoidon ja kuntoutuksen koordinointitehtävä ja sille kuuluu myös yhteistyössä työpaikan kanssa työhönpaluumahdollisuuksien arviointi ja työn muokkaus. Tämä osaaminen tarvitaan nivomaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluntuottajat yhteistyöhön kaikkien työikäisten työkyvyn tukemiseksi. Työterveyshuoltoon lähettämisen käytäntöjä kehitetään parhaillaan. Työterveyslaitoksen tavoitteena on vakinaistaa työterveyslähete valtakunnallisesti. Pitkällä tähtäimellä tämä säästää yhteiskunnan kuluja.

Osatyökykyiset tarvitsevat henkilökohtaista tukea

Osatyökykyisten tueksi tarvitaan osaajia, jotka pystyvät ohjaamaan ja neuvomaan asiakasta monialaista osaamista vaativissa palveluissa ja löytämään asiakkaan rinnalla kulkien hänelle sopivimmat palvelut, toimintatavat ja etuudet. Lisäksi ammattilaisilla tulisi olla kyky toimia sillanrakentajina erilaisten toimintatapojen, asiakasryhmien ja palveluntuottajien välillä uudistaen ja kehittäen toimivia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Avainasemassa ovat kuntoutus- ja työterveyshenkilöstö ja heidän osaamisensa kehittäminen siten, että heillä on yhteistä osaamista ja ymmärrystä keskeisistä osatyökyisten työelämäosallisuutta edistävistä toimista ja menetelmistä sekä asiakkaan toimijuuden tukemisesta. Samalla on huolehdittava, että perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa, oppilaitoksissa ja työvoimapalveluissa on riittävä verkosto-osaaminen. Työterveyslaitos ehdottaa koulutusohjelman käynnistämistä osatyökykyisen palveluketjussa mukana oleville varmistamaan osa-työkykyisen henkilön palveluiden sujuvuus. Koulutuksen sisältö muodostuisi työ- ja toimintakyvyn, kuntoutustarpeen ja työssä jatkamisen arvioinnista, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta sekä monitoimijaisesta yhteistyöstä työkyvyn tukemiseksi ja palvelumallien kehittämisestä kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuksessa.

Työterveyslaitos kannattaa työikäiselle väestölle suunnattua, yhden luukun periaatteella toimivaa ohjaamo-toimintaa. Siitä on jo hyviä kokemuksia nuorten palveluissa. Kannatamme työ- ja toimintakykykeskusten perustamista ja niissä työterveyshuollon osaamisen hyödyntämistä osana monialaista palvelua. Tällaisille matalan kynnyksen työkyvyn tuen palveluille on Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa osoitettu olevan tilausta (kts: https://www.tays.fi/toimintakykykeskus). Palvelut voidaan toteuttaa täysin tai osin sähköisesti. Esimerkkinä voidaan mainita Työterveyslaitoksessa kehitetty Kykyviisari, joka on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille.

Järjestelmiin kertyvä työ- ja toimintakykytieto kerättävä yhtenäisesti 

Työikäisten palvelujen ohjaamiseen tarvitaan asiakas-, potilas- ja toiminnanohjaustietojärjestelmiin kertyvää työ- ja toimintakykytietoa, joka on hyödynnettävissä yli sektori- ja organisaatiorajojen. Tämä edellyttää työ- ja toimintakykytiedon yhtenäistä, rakenteista kirjaamista. Kertyvien tietojen avulla on mahdollista asettaa tavoitteita, laatia yksilöllinen palvelusuunnitelma, josta näkyy eri palveluntuottajien osuudet, ja seurata hoidon, työkyvyn tuen, kuntoutuksen ja työhön paluun toteutumista.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan työ- ja toimintakykyä kuvaava tieto on tällä hetkellä pirstaleista ja huonosti yhteensopivaa ja käytettävää palveluiden tuottajien kesken. Kehitettävän SOTE-tietopohjan indikaattoreita on täydennettävä työ- ja toimintakykymittareilla. THL:n raportoinnin käyttöliittymään (Tieto-ikkuna) on lisättävä mahdollisuus tarkastella työikäistä väestöä koskevia indikaattoreita omana ryhmänään. Valtakunnallisilla ja alueellisilla mittareilla edistetään väestön terveyden ja työkyvyn seurantaa ja mahdollistetaan nykyistä parempi tiedolla johtaminen ja paremmat palvelut.

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus:

Työkyvyn tarpeen uudistaminen yhtenäistyy työikäisillä

Työttömien, yrittäjien, ymv. työllisten työkyvyn ja työllistymisen tuen tarvetta ehdotetaan tunnistettavan seuraavin keinoin:

  • työttömyyden kesto – vastuutaho TE-/kasvupalvelut
  • työkyvyttömyyden kesto (60/90/150/230) – vastuutaho Kela + maku?
  • palvelukohtaamiset – sote/maakunta/TE-/kasvupalvelut
  • henkilön oma arvio / digitaalinen työ- ja toimintakyvyn arvio

Palkkatyössä ja/tai työterveyshuoltosopimuksen piirissä olevien työkyvyn tuen tarve esiin seuraavin keinoin:

  • työkykyjohtamisen kehittämine – työnantajat, johto, esimiehet
  • työkyvyttömyyden kesto (30/60/90/150/230) – työnantajat, Kela, työterveyshuolto
  • työterveyshuollon työkyvyn tuki
  • työn systemaattinen toimeenpano

Lisätietoja antavat:

tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos, puh. 040 515 6131, jorma.makitalo@ttl.fi

ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos, puh. 043 825 1894, timo.leino@ttl.fi

ylilääkäri Kimmo Tarvainen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 9507, kimmo.tarvainen@ttl.fi