16.2.2017

Kannanotto työaikalakiuudistukseen 16.2.2016

Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla. Työterveyslaitoksen kannanotto perustuu tutkimustietoon.

  1. Työaikojen paikallista sopimista tulee edistää. Paikallinen sopiminen pitää kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen työaikaan ja palautumiseen liittyvin vähimmäisvaatimusten puitteissa.
  2. Työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä tulee helpottaa.
  3. Asiantuntijoita ei pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet. Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.
  4. Jaksotyönä tehtävää vuorotyötä ei tule lisätä ja jaksotyöhön liittyviä terveyshaittoja pitää vähentää rajoittamalla erityisesti alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää.

EU:n työaikadirektiivi määrittelee vähimmäisvaatimukset

Työaikalain säädösten on Suomessa noudatettava EU:n työaikadirektiiviä (2003/88/EY). Työaikadirektiivissä on säädetty turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista liittyen esim. lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan ja vuoro- sekä yötyöhön.

Työaikadirektiivin ja Suomen työaikalakiin liittyvät määräykset perustuvat tutkimustietoon työaikojen vaikutuksista terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvä riittämätön palautuminen voi johtaa ylikuormittumiseen. Yöhön ajoittuvan työn ja vähäisen unen aiheuttamalla väsymyksellä on selkeä yhteys työtapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin. Vuorotyö ja hyvin pitkät työajat altistavat myös sydän- ja verisuonisairauksille sekä muille kroonisille sairauksille.

Tuotannon näkökulmasta joustavat työaikaratkaisut edistävät työn sujuvuutta ja vähentävät kustannuksia. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin lisää työtyytyväisyyttä, työhön osallistumista ja työurien pituutta.

Paikallinen sopiminen

Työaikojen paikallista sopimista tulee edistää EU:n työaikadirektiivissä ja työaikalaissa määriteltävien työaika- ja palautumissäädösten puitteissa. Työaikalaissa on syytä määrätä toiminta- ja yhteistyömalleista työaikoja olennaisesti muutettaessa, esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen. Toimintamallien tulee edistää yhteistyötä ja paikallista sopimista.

Joustava työ

Nykyinen työaikalaki ei huomioi riittävästi asiantuntijatyötä, jota voidaan joustavasti tehdä joko osin tai kokonaan muualla kuin työnantajan tiloissa ja lisäksi vuorokauden eri aikoina. Joustavaa työtä tekeviä ei tule jättää pois työaikalain piiristä, vaan työaikalakia on täsmennettävä niin, että työn tekemisen ajan ja paikan joustavuus huomioidaan.

Etätyön luonteen muututtua teknologisen kehityksen myötä etätyöstä on syytä säätää työaikalaissa. Etätyötä tekevä asiantuntija on nykyisin käytännössä työnantajan tavoitettavissa ja työnantajalla on mahdollisuus valvoa työntekijän työhön käyttämää aikaa myös etätyössä. Näin ollen etätyö on perusteltua rinnastaa kiinteällä työpaikalla tehtävään työhön.

Työaikalaissa on syytä säätää työntekijän tavoitettavuudesta varsinaisen työajan ulkopuolella. Oleellista on, että työaikalaki velvoittaa työpaikat sopimaan tavoitettavuuden pelisäännöistä.
Liikkuva työ tulee määritellä ja huomioida nykyistä paremmin uudessa työaikalaissa. Mikäli työtä voidaan tehdä liikkuvasti työpäivän aikana tai työ käsittää paljon matkustamista, tulee matka-aika huomioida joko kokonaistyöajassa tai siihen liittyvissä työaikahyvityksissä.

Työaikojen seuranta yleisellä tasolla myös joustavassa työssä on perustelua. Työterveyslaitoksen mielestä kaikki työtehtäviin käytetty aika tulee lukea työntekijän kokonaistyöaikaan, jotta työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada kuva työntekijän työkuormituksesta.

Vuorotyö ja jaksotyö

Jaksotyönä tehtävä vuorotyö on lisääntynyt palvelusektorin kasvun myötä. Jaksotyössä työajan pituus voidaan määrittää yleistyöaikaan verrattuna lyhemmissä, yleensä kahden tai kolmen viikon jaksoissa. Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.

Jaksotyö on usein hyvin epäsäännöllistä ja palautuminen jää vähäiseksi, mikäli vuorojen välit ovat lyhyet. Jaksotyö mahdollistaa ajoittain myös hyvin pitkien työvuorojen tekemisen.

Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyön osuutta Suomessa ei tule lisätä. Alle 11 tunnin pituisten vuorokausilepojen määrä tulisi rajata nykyisestä riittävän palautumisen turvaamiseksi. Työvuorolistojen julkaiseminen nykyistä (2-3 viikkoa) pitemmäksi ajaksi edistäisi puolestaan työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Terveyttä ylläpitäviä työaikoja tulee edistää työaikalain säädösten lisäksi työehtosopimuksiin ja työaikoihin liittyvällä paikallisella sopimisella.

Hyviä työvuorosuunnittelun piirteitä kaikessa vuorotyön luonteisessa työssä ovat:

  • työntekijät voivat vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroluettelo tehdään yhteistyönä
  • säännöllisyys ja ennakoitavuus: työvuoroluettelo tehdään mahdollisimman pitkälle ajalle
  • vapaajaksot ovat yhtenäisiä, myös viikonloppuisin
  • työvuorojen väli on vähintään 11 tuntia, mieluiten 12-16 tuntia
  • peräkkäisiä yövuoroja on vain muutama, ei ainakaan yli 4 peräkkäin
  • 8-10 tunnin työvuorot ovat turvallisuuden kannalta parhaita
  • säännöllisissä kolmivuorokierroissa mieluiten nopea, myötä päivään kiertävä vuorojärjestelmä

Työaikaan ja palautumiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset

Uusimman tutkimuksen perusteella seuraavat, jo nykyisessä työaikadirektiivissä olevat raja-arvot ovat edelleen terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta perusteltuja. Nämä koskevat kaikkia työaikalain piirissä olevia henkilöitä, mukaan lukien joustava työ ja vuorotyö

  • 40 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika ja 48 tunnin keskimääräinen enimmäisviikkotyöaika sisältäen ylityöt
  • lyhyin vuorokautinen yhtäjaksoinen lepoaika 11 tuntia

Linkit

Työaikalaki FINLEX
Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän tehtävät (TEM)
Tietoa työajoista, niiden suunnittelusta ja kuormittavuuden arvioinnista Työterveyslaitoksen verkkosivuilla www.ttl.fi/tyoaika

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, p. 030 474 2750, mikko.harma [at] ttl.fi
Vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2012, annina.ropponen [at] ttl.fi
Vanhempi tutkija Mikael Sallinen, Työterveyslaitos, p. 040 7686956, mikael.sallinen [at] ttl.fi