1.7.2021

Tiedot ovat peräisin syksyllä 2020 kerätystä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kyselyaineistosta. Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan, millaisia työhön liittyviä muutoksia koronapandemia on tuonut sote-henkilöstölle. Kyselyyn osallistui runsas 22 500 sote-ammattilaista eri ammattiryhmistä, vastausprosentti oli 67.  

Vaikka koronakuorman on aiemminkin tiedetty kasautuvan tietyille työntekijäryhmille, tutkijat pitävät nyt työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemista aiempaakin tärkeämpänä. 

Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monen työntekijän jaksaminen on veitsenterällä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.  

– Nyt kun sote-uudistus viimein etenee, on sen onnistumista tuettava määrätietoisella työhyvinvoinnin johtamisella. Muuten on suuri vaara, että työntekijöiden jaksamisongelmat romahduttavat toiminnan uudistamisen, Laitinen arvioi.  

Erikoistutkija Kirsikka Selanderin mukaan hätkähdyttävintä koronakuorman kasautumisessa ovat nuorten tulokset.  

 Ammatista riippumatta nuorimmat, eli alle kolmekymppiset, kertovat kohdanneensa lisäkuormitusta vanhempia ikäryhmiä useammin. Kun tämän yhdistää toiseen Mitä kuuluu -tulosten huolestuttavaan tietoon, että nuorimmat sote-ammattilaiset palautuvat heikoimmin, joutuu kysymään, miten me saamme alle kolmekymppiset pysymään alalla?  

Nuorimpien työntekijäryhmien heikentyvä jaksaminen ja palautuminen lisäävät huolta sote-alan veto- ja pitovoimasta.   

Korjaustoimissa tarvitaan osaavaa johtamista 

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisellä johtamisella sote-alan kasautuvaa kuormitusta ei saada korjatuksi.  

– Nyt pitää työhyvinvoinnin johtamiseen panostaa määrätietoisesti. Vuosittain tehtävän työhyvinvointikyselyn tulokset antavat osviittaa keihin pitää kohdistaa ja millaisia toimenpiteitä. Näemme seuraavista tuloksesta, miten näissä toimenpiteissä onnistutaan, Laitinen ehdottaa.  

Kuormituksen takana on monta tekijää 

Sote-alan ammattilaisten kokemassa kuormituksen kasvussa kyse ei ole vain tuntemuksista. Mitä kuuluu -tuloksissa erilaiset mittarit kertovat konkreettisia esimerkkejä kuormitusta lisänneistä tekijöistä. Tekijöitä on monia. 

– Korona on vaatinut työntekijöiltä joustoa. Pienessäkään nuhassa ei ole saanut tulla töihin, minkä vuoksi muut ovat joutuneet venymään ja paikkaamaan työvoimapulaa. Samalla lomia on voinut jäädä pitämättä, jotta on pystytty vastaamaan hoivan tarpeeseen, Selander avaa tuloksia.  

Tutkijat muistuttavat tulosten painoarvoa tilanteessa, jossa sote-uudistus edellyttää myös venymistä monilta ammattiryhmiltä. 

Voimakkaimmin korona on kurittanut niitä, jotka ovat jollain lailla taudin kanssa tekemisissä. Sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat potilaiden hoivaamisen myötä, sekä laboratorio- ja röntgenhoitajat, jotka kuvaavat ja tutkivat näytteitä. Nämä ovat ammattiryhmiä, joiden jaksamisesta sairaanhoitopiirien johtajien tulisi olla erityisen huolestuneita, Selander muistuttaa.  

 

Mitä kuuluu -kyselytutkimus: 

Selander, K., Nikunlaakso, R., Sipponen, J., Niemi, M., Olin, N., Laitinen, J. (2021) Sosiaali- ja terveysalan kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 30-37.  

 

Lisätietoja: 

Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi 

Kirsikka Selander, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 050 461 6486, kirsikka.selander@ttl.fi