2.12.2020

Koronaepidemian takia monet organisaatiot siirtyivät nopeasti etätyöhön niissä töissä, joissa se oli mahdollista. Alustavien tulosten mukaan etätyö ei näytä heikentäneen työhyvinvointia eikä asenteita työtä kohtaan, pikemminkin päinvastoin.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat etätyön hyötyjä ja haasteita katsausartikkelissaan, joka on julkaistu Psykologia-lehdessä. He tarkastelevat asiaa epidemian hallinnan ja työn sujumisen varmistamisen kannalta.

Lähteinä on käytetty aiempia tutkimuksia ja sitä tietoa, jota on kertynyt maaliskuun 2020 alusta elokuun loppuun. Luotettavaa tietoa etätyön vaikutuksesta työhyvinvointiin saadaan vasta pidemmällä aikavälillä.

Parempia työtapoja, vähemmän tukea

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat muita useammin oppineensa parempia työtapoja. Moni koki myös tehneensä päätöksiä työssään aiempaa itsenäisemmin. Työhyvinvoinnin riskitekijä oli vähäisempi esimiehiltä ja kollegoilta saatu tuki.

Etätyöskentely oli keskimäärin yhteydessä kasvaneeseen työn imuun eli myönteiseen tunne- ja motivaatiotilaan työssä. Toisaalta aiempaa enemmän etätyötä tehneet myös kokivat työssä tylsistymistä aiempaa useammin.

Työterveyslaitos toteutti keväällä 2020 ammatillisen opetuksen työtä koskevassa kehittämishankkeessa kyselyn, jonka vastaajat olivat koulutuskuntayhtymän opettajia ja muuta henkilökuntaa. Heistä valtaosa oli siirtynyt etätyöhön.

Kyselyvastausten perusteella etätyössä ilmenee tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä, kuten huomion jatkuvaa siirtämistä tehtävästä toiseen ja ristiriitaisten ohjeiden varassa toimimista.

Koti on voinut muuttua monitoimitilaksi

Etätyö koronatilanteessa on osalle työntekijöistä uutta ja osalle erilaista kuin aikaisemmin. Etätyöhön tottumattomalta se vaatii työtapojen harjoittelemista, mikä voi kuormittaa.

–Etätyöhön normaalitilanteessa liitetyt edut, kuten työrauha ja mahdollisuus keskittyä, eivät välttämättä toteudu kotona poikkeustilanteessa, sanoo yksi katsauksen tekijöistä, vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.

Myös kokeneet etätyöntekijät ovat voineet kohdata uusia haasteita esimerkiksi perhetilanteen ja liikkumisrajoitusten vuoksi.

–Koti on voinut muuttua monitoimitilaksi, jossa työskennellään, pidetään etäkokouksia, käydään etäkoulua, ruokaillaan, hoidetaan sairaita ja toipilaita sekä vietetään vapaa-aikaa, Ruohomäki sanoo.

Luottamus ja suunnittelu hyvä perusta etätyölle

Onnistunut etätyöratkaisu perustuu työntekijän, esimiehen ja työnantajan väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä työntekijän itseohjautuvuuteen – myös koronakriisin aikana.

Kun epidemian jatkumisesta ei ole tietoa, työpaikoilla kannattaa varautua muuttuviin tilanteisiin ja etätyön hyödyntämiseen mahdollisuuksien mukaan.

–Etätyöhön siirtyminen vaikuttaa työpaikkojen toimintaan myös laajemmin. Työpaikat saattavat nähdä etätyön lisääntymisessä mahdollisuuksia säästää tilakustannuksissa. Osa työpaikoista joutuu miettimään omaa perustoimintaansakin uudelta pohjalta, Virpi Ruohomäki sanoo.

Lisää tietoa: