16.8.2021

Yhä useampi kaupan alan työntekijä tekee epäsäännöllistä työaikaa esimerkiksi myöhään illalla ja yöllä. Miltä työajat näyttävät työntekijöiden kuormituksen kannalta?

– Kauppojen aukiolojen vapautumisen jälkeen alalla on paljon iltatyötä ja jonkin verran yövuoroja. Kuormittumisen kannalta tilanne on paljon pelättyä parempi, sillä työaikajärjestelyihin on kiinnitetty kaupoissa huomiota, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Ropponen johti Työterveyslaitoksen toteuttamaa tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa tutkittiin kaupan alan työaikoja ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Aineistona oli 8 000 työsuhteisen työntekijän työaikatiedot kolmesta S-ryhmän alueosuuskaupasta vuosina 2018–2020. Kaupan alan työaikajärjestelmää tutkittiin tällä laajuudella ensimmäistä kertaa.

− Työvuorosuunnittelulla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja elämään, ja se on keskeistä myös liiketoiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Lähdimme S-ryhmässä tutkimukseen mukaan tarpeestamme kehittää työvuorosuunnittelua. Esimerkiksi yöllä ja myöhään illalla työskentely on lisääntynyt, kun aukioloaikoja on kasvatettu asiakastarpeen mukaan, sanoo johtaja Sanna-Mari Myllynen SOK Henkilöstötoiminnoista.

Osa-aikaiset tekevät enemmän iltavuoroja kuin kokoaikaiset

Työehtosopimuksen määräykset työajoista toteutuivat hyvin, eli esimerkiksi pitkiä työviikkoja tai pitkiä työvuoroja ei ollut vuositasolla liikaa. Työajat olivat samankaltaisia eri ikäryhmissä, eri toimipisteissä sekä naisten ja miesten kesken.

Suurimmat erot näkyivät osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden välillä. Osa-aikaiset työntekijät, joilla viikkotyöaika työsopimuksessa on alle 37,5 tuntia, tekivät enemmän iltavuoroja kuin kokoaikaiset. Heillä oli myös useammin yhden päivän vapaita.

– Runsas iltavuorojen määrä saattaa olla haastavaa työn ja muun elämän yhteen sovittamisen kannalta. Esimerkiksi harrastukset ovat työntekijöiden palautumiselle tärkeitä, mutta ne tapahtuvat usein ilta-aikaan, kertoo Annina Ropponen.

Yötyön määrä lisääntyi selvästi

Yötyötä tekevien määrä jopa kaksinkertaistui vuosien 2018 ja 2020 aikana. Keskimäärin yövuoroja oli edelleen vähän, eniten suurimmassa alueosuuskaupassa. Yövuoron kesto oli yksi niistä työaikapiirteistä, joihin liittyi vuositasolla kohonnutta kuormitusta.

– Yötyötä tekee kaupan alallakin yhä useampi. Tiedämme, että yötyö saattaa haitata unta, minkä vuoksi yötyön jälkeiseen lepoon tulee kiinnittää huomiota jo työvuorosuunnittelussa. Lisäksi on tärkeää kannustaa työntekijöitä huolehtimaan omasta levostaan, toteaa Annina Ropponen.

Vapaiden lyhyt kesto ja arkivapaat kuormittavat

Työntekijöitä kuormitti yötyön lisäksi se, jos vuositasolla oli paljon yhden päivän vapaita ja vähän viikonloppuun ajoittuvia vapaita.

Vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää tukee työstä irrottautumista, ja viikonloppuvapaat helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Palautuminen kannattaa huomioida työaikasuunnittelussa

Työterveyslaitoksen asiantuntijat muotoilivat ehdotukset työaikasuunnitteluun alueosuuskaupoissa. Työnhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työaikasuunnittelu on ennakoivaa, mahdollisimman pysyvää ja työntekijöiden mieltymykset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Palautumista tukevia ehdotuksia työaikasuunnitteluun:

  1. Vältetään yksittäisiä työpäiviä ja yksittäisiä lepopäiviä.
  2. Jokaisen yötyöjakson jälkeen on vähintään 2 päivän vapaa.
  3. Yövuorojakson pituus on 2 tai 3 päivää.
  4. Vältetään toistuvia yli 40 tunnin, etenkin yli 48 tunnin, työviikkoja.
  5. Työpäivien välissä on vähintään 11 tunnin lepoaika.

– Tutkimuksesta saimme luotettavaa tietoa terveyttä edistävästä työvuorosuunnittelusta: mitä tulee välttää ja mihin on tärkeää kiinnittää huomiota. Aiomme tehdä S-ryhmässä yhteiset suositukset hyvän työvuorosuunnittelun periaatteiksi, ja tulemme kouluttamaan työvuorosuunnittelua tekeviä henkilöitä. Toiveemme on myös jatkuvasti parantaa työ- ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia, sanoo Sanna-Mari Myllynen SOK Henkilöstötoiminnoista.

Tutustu myös

Työaikojen kehittäminen kaupan alalla -tutkimus- ja kehittämishanke

  • Työterveyslaitos toteutti 2019–2021 kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan (PeeÄssä, Keskimaa, HOK-Elanto) työaikatietoihin perustuvan tutkimushankkeen.
  • Tavoitteena oli selvittää kaupan alan työaikoja ja niiden yhteyttä hyvinvointiin yli 8 000 työsuhteessa olevalla työntekijällä.
  • Hankkeessa tutkittiin eri työaikapiirteiden yleisyyttä, yhteyksiä sairauspoissaolotietoihin sekä yksilöllistä vaihtelua iän, työsuhdetietojen ja sukupuolen mukaan.
  • Hankkeeseen sisältyi kehittämisosa, jossa pyrittiin edistämään kaupan alan työaikojen kehittämistä.
  • Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. 

Lisätiedot

  • Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392.
  • Sanna-Mari Myllynen, johtaja, kasvu ja kehittyminen, SOK Henkilöstötoiminnot, sanna-mari.myllynen@sok.fi, p. 0504876989
  • Matti Räsänen, työhyvinvointipäällikkö, SOK Henkilöstötoiminnot, rasanen@sok.fi, p. 050 4876989