Jauhopöly leipomossa

Jauhopölyn esiintyminen työssä

Jauhopölyä esiintyy erityisesti elintarviketeollisuuden eri työympäristöissä: viljavarastoissa, myllyissä, leipomoissa ja rehutehtaissa. Suomessa jauhopöly on yleisimmin peräisin rukiista ja vehnästä, harvemmin myös kaurasta, ohrasta, riisistä tai maissista.

Jauhopöly on koostumukseltaan jauhetusta viljasta syntyvää pölyä. Jyväperäisen aineksen (glykoproteiinit, tärkkelys ja luontaiset entsyymit) lisäksi siinä voi esiintyä lisättyjä entsyymejä, kemiallisia lisäaineita (säilöntäaineet, vitamiinit), hiivaa ja muita nostatusaineita, soijajauhoa, kananmunajauhetta, sokereita ja erilaisia mausteita sekä epäpuhtautena punkkeja, homeita ja hyönteisiä. Leipomotyöntekijät voivat altistua myös suurille pienhiukkaspitoisuuksille, jotka ovat lähtöisin erityisesti uunitoiminnoista ja munkinpaistosta. Tilastotietoa käytetyistä leipomojauhojen käyttömääristä löytyy leipuriliiton vuosijulkaisusta.

Jauhopölylle altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot

Jauhopölyn terveydellisen vaaran arvioinnissa vertailuarvona käytetään HTP-arvoa eli haitalliseksi tunnettua pitoisuutta. Jauhopölyn HTP arvoa muutettiin viimeksi vuonna 2007 ja sitä asetettaessa on otettu huomioon teknistaloudelliset näkökannat, joiden ei katsottu mahdollistavan alempaa arvoa. Jauhopölyn HTP-arvo on 2 mg/m3 koko työpäivän keskiarvona (8h) hengittyvälle jakeelle vuoden 2018 HTP-arvot julkaisussa. Perustelut raja-arvolle löytyvät HTP-arvojen perustelumuistiosta. Mikäli jauhopölyn lisäksi altistutaan entsyymeille, tulee niille altistuminen huomioida. Entsyymien raja-arvot löytyvät myös HTP-julkaisusta.

Jauhopölylle altistuminen työssä

Jauhopölylle altistutaan käsiteltäessä jauhoja tai prosesseissa, jotka tuottavat jauhopölyä epäpuhtautena tai prosessivuotoina. Jauhopölyaltistumista esiintyy mm. myllyissä, leipomoissa, konditorioissa, pastatehtaissa, pizzerioissa, rehutehtaissa, mallastamoissa sekä koti- ja maataloudessa.

Vuonna 2016 elintarviketeollisuudessa työskenteli yli 34 000 henkilöä. Leipomoteollisuus on suurin alatoimiala ja siellä toimii lähes 700 leipomoa ja konditoriaa, jotka työllistävät yli 7800 henkilöä.

Mitatut jauhopölyn pitoisuudet

Työterveyslaitoksen työhygieenisen mittausrekisterin mukaan Työterveyslaitos teki vuosina 2008-2016 yhteensä 243 jauhopölymittausta elintarviketeollisuudessa. Mittaustulokset sisältävät sekä työntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä altistumisen arviointia varten määritettyjä pitoisuuksia että kiinteistä mittauspisteistä kerätyistä näytteistä määritettyjä pitoisuuksia.

Jauhopölypitoisuudet vaihtelevat eri työpaikoissa ja työvaiheissa. Mittauksista noin 56 % oli yli puolet HTP-tasosta ja 42 % ylitti HTP-tason 2 mg/m3 (Kuva 1).

Kuva 1. Työterveyslaitoksen tekemien jauhopölyn ilmamittausten lukumäärät eri pitoisuustasoilla vuosina 2008-2016. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

Mittausten keskiarvo vuosina 2008-2016 oli 3,3, mediaani 1,2 ja maksimi 65 sekä 95 % piste 14 mg/m3. Työterveyslaitoksen mittausaineiston tuloksista noin 71% ylitti arvon 0,5 mg/m3, jota tutkimusten mukaan pidetään jauhopölyherkistymisen terveysperustaisena raja-arvona.

Altistuneiden määrät ja altistumistasot

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän arvioiden mukaan jauhopölylle altistutaan edelleen yleisesti. Viimeisimmässä arviossa (2013-2015) jauhopölylle altistuvia oli kaikissa ammattiryhmissä yhteensä yli 7000. Altistuvien lukumäärä ei ole laskenut samassa suhteessa kuin työntekijämäärä on vähentynyt. Jauhopölylle altistuvien kaikkien ammattiryhmien arvioituja altistumisen muutoksia eri altistumistasoilla voi tarkastella kuvassa 2.

Kuva 2. Jauhopölylle altistuvien määrä ja altistumistaso vuosina 2004-2015. Luvussa ovat mukana kaikki ammatit ja HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3, jonka mukaan myös vanhempien vuosien arviot on laskettu (FINJEM-altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Ylivoimaisesti suurin jauhopölyille altistuva työntekijäryhmä on edelleen leipurit ja kondiittorit. Vuosien 2013-2015 FINJEM-arvion mukaan noin 5000 eli noin 80 % alalla työskentelevistä altistui jauhopölylle ja näistä noin 4000 pitoisuuksille, jotka olivat yli puolet HTP-arvosta (Kuva 3).

Kuva 3. Altistuminen jauhopölylle ammateittain vuosina 2013-2015. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (FINJEM-altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Jauhopölylle altistutaan myös myllyissä. Vuonna 2012 Suomen myllyteollisuudessa oli viisi suurta toimijaa ja noin 30 paikallismyllyä. Myllytyöntekijöiden määrä on suhteellisen pieni, mutta FINJEM-arvioiden mukaan heistä jopa 44 % altistui jauhopölylle vuosina 2013-2015. Muissa elintarviketeollisuuden ammattiryhmissä jauhopölylle altistuneiden osuus kaikista ammatissa työskentelevistä vaihteli 2-15 % välillä.

Arvioidut altistumistasot olivat vuonna 2013-2015 korkeimmat siivoojilla ja myllytyöntekijöillä ja matalimmat keittäjillä sekä pakkaajilla ja paketoijilla (Kuva 3). Kaikista siivoojista vain 0,5 % altistuu jauhopölylle, mutta näiden pääasiassa elintarviketeollisuudessa työskentelevien siivoojien arvioitu altistumistaso oli lähes kaikilla yli puolet HTP-tasosta. Arvion mukaan myös altistuneilla leipureilla, muilla elintarviketyöntekijöillä, einestyöntekijöillä, teurastajilla sekä makkara- ja suolityöntekijöillä altistumistasot olivat pääosin yli 1 mg/m3 (Kuva 3). Jakson 2004-2006 FINJEM-arvioihin verratessa muutosta ei ole juurikaan tapahtunut.

Jauhopölyn terveyshaitat

Jauhopöly ärsyttää ihoa, silmiä ja limakalvoja. Jauhopölyn tärkein terveydellinen vaikutus on hengitysteitse altistuvilla IgE-vasta-ainevälitteinen jauhopölylle herkistyminen, allergisen nuhan kehittyminen ja astman puhkeaminen.

Mahdollisia hengitysteitse herkistymisen oireita ovat:

  • nenän tukkoisuus ja vuoto
  • silmien kutina ja punoitus
  • kurkun käheys
  • astmaoireina yskä, limaisuus, hengenahdistus tai hengityksen vinkuna.

Herkistyminen jauhopölylle saattaa ilmaantua vasta useamman vuoden työskentelyn jälkeen. Tähän vaikuttaa myös henkilön yksilölliset ominaisuudet, esimerkiksi atoopikoilla jauhopölyallergia saattaa ilmaantua nopeammin kuin muilla altistavaa työtä tekevillä.

Jauhopöly voi aiheuttaa myös proteiinikosketusihottumaa, muun muassa nokkosrokkomaista ihottumaa sekä kroonisempaa ärsytysihottumaa. Lisäksi leipomoissa taikinan laadun parantamiseksi lisättävillä entsyymeillä on herkistäviä ominaisuuksia. Jauhopölyn aiheuttamat hengitystieallergiat voivat olla peräisin lisäentsyymeistä tai itse jauhoista – lisätyistä entsyymeistä peräisin olevat ammattitaudit muodostavat Suomessa pienehkön joukon verrattuna jauhojen aiheuttamiin.

Altistuminen alle nykyisen HTP-arvon (2mg/m3) oleville pitoisuuksille ei täysin poista riskiä sairastua jauhopölyn aiheuttamaan astmaan tai allergiseen nuhaan. Tarkkaa ilmapitoisuutta, minkä alla riskiä ei enää ole, ei pystytä nykytiedon valossa antamaan, mutta noin 1 mg/m3 pitoisuuksista alkaen herkistymisen riski alkaa selkeästi nousemaan, kun taas altistumistasolla 0,5-1 mg/m3 herkistymistapaukset ovat harvinaisia. Tähän perustuu yhdysvaltalaisen työhygieenisiä raja-arvoja suosittelevan yhdistyksen, ACGIH:n, terveysperustainen raja-arvo 0,5 mg/m3 jauhopölylle.

Korkeat yleispöly- ja pienhiukkaspitoisuudet voivat myös lisätä astmaa sairastavien hengitysoireita ja vaikeuttaa heidän työssä selviytymistään.

Leipomotyössä voivat varsinaisen vilja-aineksen ja entsyymien lisäksi terveysriskejä aiheuttaa mausteet, lisäaineet sekä biologiset epäpuhtaudet kuten mikrobit, hyönteiset ja punkit.

Jauhopölyn aiheuttamat ammattitaudit

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin vuosina 2008-2014 yhteensä noin 270 jauhojen tai viljojen aiheuttamaa ammattitautia. Tautien jakauma oli seuraava:

  • 90 astmaa (aiheuttajina ruis-, ohra- ja vehnäjauhot)
  • 125 ammattinuhaa (aiheuttajina vehnä-, ohra- ja ruisjauhot)
  • 49 ihotautia (proteiinikosketusihottumaa tai kosketusurtikariaa, aiheuttajina vehnä- ja ruisjauhot).

Tarkempia lukuja vuosittaisista tiedoista löytyy Työterveyslaitoksen julkaisemista Ammattitautijulkaisuista.

Tapaukset eivät ole välttämättä erillisiä, koska henkilöllä, jolla on ammattiastma, on usein myös jauhopölyn aiheuttama nuha ja joskus myös kontaktiurtikaria. Ilmoitetuissa jauhoastmojen määrissä ei ole tapahtunut viime aikoina muutoksia eikä erityistä tapausten vähenemistä ole havaittu.

Ammatin mukaan tarkastellessa jauhopölyn aiheuttamien ammattitautien tilastossa korostuvat leipurien ja kondiittorien, kokkien, keittäjien ja kylmäkköjen lisäksi myös yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenhoidon harjoittajat ja työntekijät. Kokkien ammattiryhmässä on mukana myös paljon pizzakokkeja.

Jauhopölyn riskienhallinta leipomoissa

  • Valitse mahdollisimman vähän pölyävät raaka-aineet kuten erityisesti jauhotukseen suunniteltu, karkeampi ja vähemmän pölyävä jauho.
  • Vaikuta koneiden ja laitteiden valinnalla pölyn syntymiseen ja vapautumiseen; tärkeä valintakriteeri on pölynpoisto. Kannettomasta taikinapadasta jauhopöly leviää ympäristöön.
  • Estä leipomisessa syntyvä pölyn leviäminen helppokäyttöisellä kohdepoistolla, jossa poistoilmavirta on riittävän suuri ja asenna se tarpeeksi lähelle jauhopölyn syntykohtaa (< 30 cm).
  • Kiinnitä huomiota työtapoihin; käsittele jauhoja rauhallisesti, pidä jauhojen putoamismatka lyhyenä. Muista oikeat siivousmenetelmät ja muutenkin vähemmän pölyävät työtavat.
  • Huolla laitteet säännöllisesti ja huolehdi kunnossapidosta.
  • Säädä yleisilmanvaihto riittäväksi.
  • Käytä suojaimia suunnitellusti, erityisesti lyhytaikaisissa työvaiheissa, joissa jauhopölypitoisuudet ovat korkeita.

Lisäohjeita riskinhallintaan

Lisää tarkempia ohjeita jauhopölyn hallintaan ja pölyntorjunnan periaatteita löydät Työturvallisuuskeskuksen Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauhopölyä leipomoissa – julkaisusta. Siinä kuvattu menetelmä sisältää Pölytutka – julisteen, kahdeksan Pölyt pois! -korttia ja kolme Arviointikorttia.

Pölyt pois yhteistyöllä  vähennä jauhopölyä leipomossa (pdf)
Pölyt pois yhteistyöllä -opas tarjoaa tietoa jauhopölyn hallinnan perusteista ja työkaluja ratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin.

Pölytutka-juliste (pdf)
Pölytutka-julisteen avulla käynnistetään yhteinen keskustelu jauhopölytilanteesta ja arvioidaan jauhopölyn hallinnan tasoa: missä meidän leipomossamme pölyää, kuinka paljon ja miksi. Pölytutka on jaettu kahdeksaan sektoriin pölyisimpien työvaiheiden mukaisesti.

Pölyt pois! -kortit (pdf)
Pölytutkan jokaiseen sektoriin löytyy Pölyt pois! -kortti. Korttien avulla käydään läpi jauhopölytilannetta: mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä vaativat kehittämistä.

Arviointikortit (pdf)
Arviointikorteilla arvioidaan kehitettyjä ratkaisuja, niiden resursointia ja ratkaisujen vaatimia laajempia toimenpiteitä kuten uusia välineitä, työnjakoa tai koulutuksia.

Lähteet ja lisätiedot

Elintarviketeollisuus toimialaraportti 7/2016. Työ- ja elinkeinoministeriö 2016.

Jauhopölyn HTP tavoitetaso perustelumuistio. 2007.

Kansallinen viljastrategia 2012-2020. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Vammalan kirjapaino Oy 2012.

Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. 2005.

Leipomoteollisuus toimialaraportti 5/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö 2015.

Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauhopölyä leipomossa. Työturvallisuuskeskus 2012.

Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (2008-2016). Työterveyslaitos, Helsinki. (julkaisematon)

Työhygienia. Työterveyslaitos. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. 2008.

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmä, versio 2016.

Vuosittainen tilasto Ammattitaudit. Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR). Työterveyslaitos, Helsinki.