Puupöly syntyy mm. puuntyöstössä

Puupölyn esiintyminen työssä

Puuaineksen pääkomponentit ovat selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Lisäksi puu sisältää puulajista riippuen satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten terpeeniyhdisteitä, rasvahappoja, hartsihappoja, fenoliyhdisteitä, alkoholeja, tanniineja ja flavonoideja. Puuta ja puulevyjä työstettäessä ilmaan vapautuu pölyä, jonka hiukkaskoko vaihtelee laajasti mm. työstömenetelmästä, puulajista ja puun kosteudesta johtuen. Suurin osa puupölyhiukkasten massasta keskittyy yleensä yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös alle 5 µm:n hiukkasia, jotka pääsevät hengityselimissä keuhkojen perimmäisiin osiin saakka. Nanokoon hiukkasia ei puun työstössä juuri synny. Puupöly voi sisältää puhtaan puuaineksen lisäksi luonnollisia epäpuhtauksia, kuten runkopuun pinnalla olevat bakteerit ja homesienet sekä sahatavarassa esiintyvät home-, sinistäjä- ja lahottajasienet. Kemialliset lisäaineet voivat olla peräisin myös puunsuojakemikaaleista, liimoista ja pintakäsittelyaineista, kuten maaleista ja lakoista.

Kasvitieteellisesti puulajit jaetaan lehtipuihin ja havupuihin. Lehtipuista käytetään myös nimitystä kovapuut (englanniksi ‘hardwood’). Samoin havupuista voidaan puhua pehmeinä puina (‘softwood’), vaikka nämä nimitykset eivät suoranaisesti liitykään puun ”kovuuteen” eli tiheyteen. Teollisessa käytössä on muutamia satoja puulajeja. Suomessa yleisimmin käytettävät puuraaka-aineet ovat mänty, kuusi sekä erilaiset puulevyt. Myös koivua käytetään verrattain runsaasti. Muiden lehtipuiden käyttö on melko vähäistä. Tilastotietoa mm. puun käytöstä, metsäteollisuuden tuotannosta, viennistä ja tuonnista löytyy Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilta.

Puupölyä esiintyy työpaikkojen ilmassa varsinaisilla puutoimialoilla puun sahauksessa ja höyläyksessä, levyteollisuudessa sekä puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Lisäksi puuta työstetään ja puupölylle altistutaan monilla muilla teollisuuden aloilla, kuten esimerkiksi paperi- ja kartonkimassan valmistuksessa, rakennusteollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, malliveistämöissä mm. metalli- ja betonituotteiden valmistuksessa sekä oppilaitoksissa.

Puupölylle altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot

Puupölylle altistumista säädellään vuoden 2017 lopussa voimaan tulleella EU-direktiivillä (2017/2398), joka koskee työntekijöiden suojelemista syöpäsairauden vaaraa tai perimän muutoksi aiheuttavilta aineilta ja tekijöiltä. Kovapuupölyn (lehtipuupöly) sitovaksi raja-arvoksi ilmassa on asetettu 2 mg/m3, mutta siirtymäaikana, joka jatkuu 17.1.2023 saakka, raja-arvo on 3 mg/m3.

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on asetettu kansallisia työhygieenisiä raja-arvoja puupölylle. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus hengittyvälle puupölylle on 2 mg/m3 koko työpäivän (8h) keskiarvona vuoden 2018 HTP-arvot julkaisussa. Perustelut raja-arvolle löytyvät HTP-arvojen perustelumuistiosta. Uusille ja uudistetuille laitoksille käytetään HTP-arvoa 1 mg/m3. Nämä HTP-arvot ovat olleet voimassa vuodesta 2007 saakka.

Puupölylle altistuminen työssä

Mitatut puupölyn pitoisuudet

Työterveyslaitoksen työhygieenisen mittausrekisterin mukaan Työterveyslaitos teki vuosina 2008-2016 yhteensä 860 puupölymittausta. Mittaustulokset sisältävät sekä työntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä altistumisen arviointia varten määritettyjä pitoisuuksia että kiinteistä mittauspisteistä kerätyistä näytteistä määritettyjä pitoisuuksia. Pitoisuudet on määritetty hengittyvänä pölynä.

Puupölypitoisuudet vaihtelevat eri toimialoilla ja eri työvaiheissa. Eniten puupölypitoisuuksia oli mitattu sahoilla ja levyteollisuudessa. Huonekalujen valmistuksesta mittaustuloksia on hyvin vähän koko 2000-luvulta. Myös puutuotteiden valmistuksessa mittausten määrä on vähentynyt vuosijaksolla 2008-2016. Kaikista mittaustuloksista 24 % oli yli puolet HTP-tasosta ja 12 % ylitti HTP-tason 2 mg/m3 (Kuva 1).

Kuva 1. Työterveyslaitoksen tekemien puupölyn ilmamittausten lukumäärät eri pitoisuustasoilla vuosina 2008-2016. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

Työterveyslaitoksen puupölymittausten keskiarvo vuosina 2008-2016 oli 1,5 mg/m3, mediaani 0,43 mg/m3, maksimi 136 mg/m3 ja 95 %-piste 4,0 mg/m3. 95 %-piste (persentiili) tarkoittaa arvoa, jota pienempiä 95 % mittaustuloksista on. Vuosien 2012-2016 mittaustulosten mediaanipitoisuus oli pienempi kuin vuosina 2008-2011 (taulukko 1). Puupölypitoisuuksien keskiarvoa nosti vuosina 2008-2011 muutamat hyvin korkeat pitoisuudet.

Taulukko 1. Mitatut puupölypitoisuudet vuosina 2008-2011 ja 2012-2016 (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

VuodetMittausten lkm.KeskiarvoMediaaniVaihteluväli95 %-pisteYksikkö
2008-20115341,80,480,10-1364,2mg/m3
2012-20163260,890,360,06-11,53,7mg/m3

Puupölylle altistuneiden määrät ja altistumistasot

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmän arvioiden mukaan puupölylle altistuvien määrä on laskenut 2000-luvulla, mikä johtuu pääosin työntekijämäärän vähenemisestä (Kuva 2). Vuosina 2004-2006 puupölylle altistuvia työntekijöitä arvioitiin olevan lähes 60000. Vastaava määrä vuosina 2013-2015 oli noin 45000 työntekijää. Merkittäville – yli puolet HTP-arvosta 2 mg/m3 – puupölypitoisuuksille altistuvien määrä on vähentynyt vuosina 2004-2015 noin 10000 työntekijästä vajaaseen 7000 työntekijään.

Kuva 2. Puupölylle altistuvien määrä ja altistumistaso vuosina 2004-2015. Luvussa ovat mukana kaikki ammatit. HTP-arvona on käytetty voimassa olevaa arvoa 2 mg/m3, jonka mukaan myös ennen vuotta 2007 olevat tulokset on laskettu (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016).  

Ylivoimaisesti suurin puupölylle altistuva työntekijäryhmä on rakennuspuutyöntekijät (Kuva 3). Seuraavaksi eniten puupölylle altistuvat huonekalu- ja sisustuspuusepät sekä puutavaratyöntekijät. Puupölylle altistuvien siivoojien ja siivoustyönjohtajien altistuminen on suhteellisesti merkittävintä. Heistä yli 60 %:n arvioidaan altistuvan yli puolet HTP-arvosta oleville pitoisuuksille. Seuraavaksi suurimmille pitoisuuksille altistuvia ovat penkkipuusepät, joista reilu 30 % altistuu pitoisuuksille yli puolet HTP-arvosta. Rakennuspuutyöntekijöistä noin 11 %:n arvioidaan altistuvan näin suurille pitoisuuksille.

Kuva 3. Altistuminen puupölylle ammateittain vuosina 2013-2015 ja altistumistaso. HTP-arvona on käytetty arvoa 2 mg/m3 (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Puupölyn terveyshaitat

EU:n asiantuntijaelin SCOEL (Scientific Committee on Occupational Exposure Limits) katsoo 0,5-1 mg/m3 puupölypitoisuuksien voivan aiheuttaa terveydellistä haittaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa HTP-arvojen perustelumuistiossa (STM 2009) todetaan, että tutkimusten mukaan yli 1 mg/m3 puupölypitoisuuksissa hengitysteiden ärsytysoireet ovat ilmeisiä ja yleisiä. SCOEL:in mukaan ei ole järkevää erotella eri puulajien pölyjen terveysvaikutuksia, kun halutaan suojella työntekijöitä haittavaikutuksilta.

Ärsytys- ja tulehdusvaikutukset

Puupöly ärsyttää silmien sidekalvoja aiheuttaen mm. punoitusta, kutinaa, vuotoa ja turvotusta. Lukuisissa tutkimuksissa puutyöntekijät ovat valittaneet ja heillä on todettu verrokkeja enemmän silmien ärsytysoireita. Puupöly voi mekaanisesti ärsyttää myös ihoa ja aiheuttaa ihottumaa altistuneilla alueilla, kuten kasvoissa, käsissä ja käsivarsissa sekä kaulassa.

Hengityselimiin pääsevää pölyä kutsutaan hengittyväksi pölyksi. Hengittyvän puupölyn sisältämät suurimmat hiukkaset jäävät pääosin ylähengitysteihin, jossa ne voivat aiheuttaa nenän ja kurkunpään limakalvoilla ärsytysoireita, esim. kutinaa, kirvelyä, tukkoisuutta ja liman eritystä. Puupöly on yleisimpiä ammattinuhan aiheuttajia. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin vertailuryhmää enemmän sekä ylä- että alahengitysteiden ärsytysoireita alle 1 mg/m3 kokonaispölypitoisuuksille altistuneilla työntekijöillä. Puupölypitoisuuksille 0,7-3,4 mg/m3 (keskiarvo 1,2 mg/m3) altistuneilla tanskalaisilla työntekijöillä todettiin yhteys pölypitoisuuden ja limakalvojen turpoamisen eli nenän tukkeutumisen välillä. Puupölyn on todettu myös lisäävän nenähuuhtelunäytteissä tulehdussolujen ja tulehduksen välittäjäaineiden määrää.

Hienojakoinen puupöly kulkeutuu syvemmälle hengityselimiin. Pölyn keuhkojakeeksi kutsutaan hiukkasia, jotka hiukkaskokonsa puolesta pääsevät keuhkojen ylempiin osiin, ja alveolijakeeksi hiukkasia, jotka pääsevät vielä syvemmälle keuhkorakkulatasolle saakka. Useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä puupölyn aiheuttamasta ei-astmaattisesta hengitysteiden supistumisesta, mikä näkyy spirometria-arvojen laskuna. Puutyöntekijöillä on havaittu myös verrokkeja enemmän yskää. Puupölyaltistumiseen liittyy myös kohonnut kroonisen keuhkoputkentulehduksen riski.

Allergiat

Puulajista riippuen puupöly voi sisältää monia kemiallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat ihon herkistymistä. Ihottumaa voi esiintyä allergisen vasta-ainereaktion vuoksi myös muilla kuin puupölylle altistuneilla ihoalueilla. Allergiaoireita voi esiintyä myös silmissä. Trooppisten lehtipuulajien pölyt ovat yleisimpiä allergisten reaktioiden aiheuttajia, mutta myös havupuista , kuten männystä, kuusesta tai abashista (Triplochyton scleroxylon) lähtöisin olevan pölyn aiheuttamia allergisia ihottumia on todettu puutyöntekijöillä.

Puupöly voi allergisoida ylähengitysteitä aiheuttaen allergista nuhaa ja alahengitysteitä aiheuttaen astmaa. Usein työperäinen nuha ennakoi astman syntyä. Puupölylle altistumiseen voi liittyvä myös keuhkoputkien yliärtyvyyttä. Pohjois-Amerikassa kasvavan ja paljon käytetyn jättiläistuijan (Thuja plicata) pöly on todettu merkittäväksi astman aiheuttajaksi. Puun sisältämä plikatiinihappo on tunnistettu astman aiheuttaja. Astmaa on todettu aiheutuneen jo pienissä (mediaani 0,2 mg/m3) jättiläistuijan pölypitoisuuksissa. Myös altistuminen mäntypölylle saattaa aiheuttaa astmaa. Mäntypuu sisältää mm. hartseja ja terpeeniyhdisteitä, joiden tiedetään olevan herkistäviä.

Astman lisäksi puupölyaltistukseen liittyy toinen keuhkojen herkistymistyyppi – allerginen alveoliitti. Allergisen alveoliitin syynä ei ole puupöly sinänsä, vaan tuoreessa tai huonosti kuivatussa puussa viihtyvät homesienet.

Puupölyn syöpävaarallisuus

Maailman terveysjärjestön WHO:n osana toimivan Kansainvälisen Syöväntutkimuskeskus IARC:n arvioinnin mukaan puupöly on syöpävaarallista ihmiselle (karsinogeeninen ihmiselle, IARC:n karsinogeenisuusryhmä 1). Tuoreimmassa, vuoden 2012 arvioinnissa todetaan, että puupöly aiheuttaa nenän ja nenän sivuonteloiden (sinonasaali-) syöpää sekä nenänielun syöpää. Tämä arviointi kattaa kaikista puulajeista syntyvän pölyn, eikä kovapuusta (lehtipuut) tai pehmytpuusta (havupuut) muodostuvaa pölyä eritellä. Vahvin näyttö suurentuneesta sinonasaalisyövän riskistä on havaittu huonekaluja ja kiintokalusteita valmistavassa teollisuudessa työskentelevien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa.

Sinonasaalisyövän ja kovapuupölylle altistumisen välisestä yhteydestä on vahvaa näyttöä. Tapaus-verrokkitutkimukset, joissa on tietoa syövän histologisistä tyypeistä, osoittavat suuria kohonneita riskisuhteita sairastua adenokarsinoomatyyppiseen sinonasaalinsyöpään puupölyaltistumisen yhteydessä. Pehmytpuista lähtöisin olevalle pölylle altistumisen ja sinonasaalisyövän välisestä yhteydestä on vähemmän tutkimuksia, mutta ne raportoivat johdonmukaisesti riskin olevan suurentunut, mutta pienempi kuin kovapuupölyyn liittyvä riski. Tuore pohjoismainen tutkimus tukee havupuiden pölyyn liittyvää suurentunutta syöpäriskiä, samoin eri tutkimuksia yhdessä tarkasteleva ns. meta-analyysi. Lisäksi pehmytpuupölyyn liittyvä suurentunut riski liittyy pääasiassa levyepiteelityyppiseen sinonasaalisyöpään.

Eri altisteiden, myös puupölyn, syöpää aiheuttavat ominaisuuksia voidaan tutkia selvittämällä altisteen perimämyrkyllisyytta eli genotoksisuutta. Sekä lehtipuista että havupuista lähtöisin olevan pölyn on todettu olevan perimämyrkyllistä kokeellisissa olosuhteissa. Myös altistuneiden työntekijöiden veren valkosoluista on tutkimuksissa löydetty perimämyrkyllisyyttä osoittavia muutoksia.

Nenän ja nenän sivuonteloiden syöpä kuuluu harvinaisiin syöpiin. Suomessa noin 3 % pään alueen syövistä on sinonasaalisyöpiä. Suhteellisesta harvinaisuudestaan huolimatta sinonasaalisyövän työperäinen riskiosuus on korkea. Suomen Syöpärekisterin tilaston mukaan vuosina 1980-2014 on ilmennyt noin 20 uutta nenän ja nenänsivuonteloiden syöpää vuodessa. Luku oli ajanjakson varhaisimpina vuosina selvästi suurempi.

Puupölyn aiheuttamat ammattitaudit

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin vuosina 2008-2014 yhteensä 47 puupölyn aiheuttamaa ammattitautia. Tautien jakauma oli seuraava:

  • 14 astmaa (aiheuttajina abashin, kanadan tuijan (Thuja occidentalis), männyn pölyt, yleisesti puupölyt)
  • 3 homepölykeuhkoa
  • 5 ammattinuhaa (aiheuttajina abashin, männyn, MDF-levyn pölyt, yleisesti puupölyt)
  • 16 ihotautia, joista 11 ei-allergista kosketusihottumaa (aiheuttajana tervalepän pöly, puupölyt), 3 allergista kosketusihottumaa ja kaksi muuta ihottumaa
  • 5 nenäontelon, nenän sivuonteloiden tai seulalokeroston syöpää (aiheuttajina tammen, pyökin, kovapuun pölyt)

Tarkempia lukuja vuosittaisista tiedoista löytyy Työterveyslaitoksen Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt -julkaisuista. Tapaukset eivät ole välttämättä erillisiä, koska henkilöllä, jolla on ammattiastma, voi olla myös puupölyn aiheuttama nuha ja joskus myös ihottuma.

Puupölyn aiheuttamien ammattitautien tilastossa korostuvat seuraavat ammatit: huonekalu- ja koristepuuseppä, kirvesmies/rakennuspuuseppä , konepuuseppä ja sahausprosessin hoitaja.

Puupölyn riskienhallinta

Puupölyä voidaan hallita työpaikoilla ja työntekijöiden altistumista vähentää:

  • työstöprosessien automatisoinnilla ja kauko-ohjausta lisäämällä
  • altistumisaikaa lyhentämällä
  • pölyn tuottoa vähentämällä, mm. työstömenetelmän valinnalla, työstöarvojen ja terägeometrian optimoinnilla
  • koteloinnein, prosessi- ja kohdepoistoin
  • työpistekohtaisen tuloilman ja yleisilmanvaihdon avulla
  • estämällä pölyn leviäminen, mm. siivoamalla lattiat ja muut pinnat säännöllisesti, puhdistamalla koneet ja laitteet
  • välttämällä paineilman käyttöä puhdistamisessa.

Mikäli teknisillä hallintakeinoilla, työjärjestelyillä ja työtavoilla ei saada työntekijöiden altistumista puupölylle riittävän vähäiseksi, voidaan suojautua hengityksensuojaimin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja/tai harvoin toistuvissa altistavissa tehtävissä, kuten esim. siivous ja huoltotyöt, hengityksensuojaimet ovat usein ainoa järkevä vaihtoehto altistumisen hallintaan. Tavanomaisessa työssä puupölyltä suojaamaan riittää P2-luokan suodattimilla varustettu puolinaamari. Mikäli pölypitoisuus on hyvin suuri tai suojainta vaativaa työtä tehdään säännöllisesti yli kaksi tuntia päivässä, suositellaan kokonaamari- tai visiirityyppistä hengityksensuojainta P3-luokan suodattimilla varustettuna. Tällainen hengityksensuojain suojaa myös silmät pölyn aiheuttamalta ärsytykseltä. Jos työpaikan ilmassa esiintyy puupölyn lisäksi muita altisteita, kuten esim. sahoilla puusta haihtuvia terpeeniyhdisteitä tai pölyn mukana vapautuvia mikrobeja, voidaan tarvita hengityksensuojaimissa pölysuodattimen lisäksi myös yhdistelmäsuodattimia, kuten esim. A2P3.

Lähteet ja lisätiedot

Binazzi A, Ferrante P, Marinaccio A. Occupational exposure and sinonasal cancer: a systematic review and meta-analysis. BMC Cancer 2015; 15:49; doi10.1186/s12885-015-1042-2.

Husgafvel-Pursiainen K, Liukkonen T, Welling I. Altistuminen puupölylle työssä: terveysriskit ja hallinta. Tietokortti nro 14. Työterveyslaitos.

Husgafvel-Pursiainen K, Carton M, Luce D, Wolff H, Holmila R, Schlünssen V, Bornholdt J, Hansen J. Sinonasal cancer. In: Anttila S, Boffetta P (Eds.). Occupational Cancers. Springer-Verlag, London, 2014. pp. 139-168.

International Agency for Research on Cancer (IARC). IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Arsenic, Metals, Fibres and Dusts. Vol. 100C. IARC, Lyon, France, 2012.

Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. 2005.

Scientific Committee on Occupational Exposure Limits for Chemical Agents (SCOEL). Published recommendations. Wood dust. SUM 102; 2004. European Commission, DG for Employment, Social Affairs & Inclusion.

Siew SS, Martinsen JI, Kjaerheim K, Sparén P, Tryggvadottir L, Weiderpass E, Pukkala E. Occupational exposure to wood dust and risk of nasal and nasopharyngeal cancer: A case-control study among men in four Nordic countries – With an emphasis on nasal adenocarcinoma. Int J Cancer. 2017 Dec 15;141(12):2430-2436. doi: 10.1002/ijc.31015. Epub 2017 Sep 8.

Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v.2008-2016). Työterveyslaitos, Helsinki (julkaisematon)

Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR). Vuosittainen tilasto Ammattitaudit. Työterveyslaitos, Helsinki.

Työterveyslaitoksen FINJEM- altistumistietojärjestelmä, versio 2016.

Welling I, Eriksson G, Isakson M, Liukkonen T, Husgafvel-Pursiainen K, Rasinen O, Korhonen K, Taskinen L. Puupölyn hallinta puuteollisuudessa. Työturvallisuuskeskus, Helsinki 2010.