Polyesterhartsipinnoitteen levittäminen runkoon telalla ja rullalla. Työntekijät käyttävät hengityksensuojaimina puolinaamareita, joissa on aktiivihiilisuodatin.

Styreenin käyttö ja esiintyminen työssä

Styreeni eli vinyylibentseeni (CAS 100-42-5) on haihtuva aromaattinen liuotin, jolla on pistävä makeahko ominaishaju. Se on reaktiivinen ja palava aine, joka polymerisoituu ja hapettuu helposti. Valtaosa styreenistä käytetään polystyreenimuovin valmistukseen. Polystyreenin (PS) valmistuksessa styreeni toimii monomeerina ja polymerisoituu radikaalien avulla. PS-muovista valmistetaan hyvin erilaisia kuluttajatuotteita esim. ruoka-astioita, kertakäyttöastioita ja laitteiden kuoria. Styreeniä voidaan käyttää kopolymeerien kanssa ja valmistaa eristemateriaalina käytettävää paisutettua polystyreenimuovia (Styrox®) sekä synteettisiä kumituotteita, kuten ajoneuvojen renkaat ja matot.

Styreeniä käytetään tyydyttymättömien polyesterihartsien ja vinyyliesterihartsien silloittajana sekä liuotteena. Käytettäessä hartseja yhdessä kuitumaisen lujitteen (lasi- tai hiilikuidun) kanssa saadaan aikaan hyvin kestävä luja polymeerikomposiitti. Lujitemuovia käytetään autojen, bussien, junien, veneiden, uima-altaiden, tuulimyllyjen ja säiliöiden valmistukseen. Sillä on laaja käyttö myös rakennusten seinä- ja kattoelementtinä ja sisustuksessa esim. paneeleina ja tekokivinä.

Styreeniä sisältävillä kaksikomponenttisilla polyesterilakoilla ja maaleilla (esim. Gelcoat) viimeistellään polymeerikomposiiteista valmistetut tuotteet. Styreeniä sisältäviä polyesterikittejä ja -liimoja käytetään pintakorjauksiin eri aloilla, esim. autokorjaamoilla.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisterin mukaan vuonna 2016 styreeniä valmistettiin Suomessa noin 14000 tonnia ja Tullin tuontitilaston 2017 mukaan styreeniä tuotiin Suomeen 164000 tonnia.

Styreenille altistumisen raja-arvot ja muut vertailuarvot

Styreenille asetetut työhygieeniset raja-arvot (HTP-arvot) työilman pitoisuuksille (20 ppm ja 100 ppm, ks. Taulukko 1) perustuvat aineen hermostovaikutuksiin sekä ärsytysvaikutukseen (HTP-arvot 2016). Aine on myös ototoksinen, joten altistuminen voi lisätä melun haitallisia kuulovaikutuksia. Tämän takia sille on annettu ns. meluhuomautus. Perustelut raja-arvolle löytyvät HTP-arvojen perustelumuistiosta.

Styreenialtistumista voidaan seurata myös virtsasta mittaamalla virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappoa (U-MaPGa). STM:n asetuksessa (538/2018) annettu biologisen näytteen ohjeraja-arvo virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappopitoisuudelle on 1,2 mmol/l, joka vastaa altistumista kahdeksan tunnin keskiarvotetulle styreenin ilmapitoisuudelle 20 ppm. Työterveyslaitoksen määrittämä altistumattomien viiteraja U-MaPGa-pitoisuudelle on 0,2 mmol/l. (Taulukko 1). Tämä vastaa altistumista alle 0,5 ppm (2,15 mg/m3) styreenin ilmapitoisuudelle. Koska styreeni imeytyy hyvin ihon läpi, kokonaisaltistumista arvioitaessa on otettava huomioon mahdollinen ihoaltistuminen. Tämä tulee automaattisesti huomioitua käytettäessä biomonitorointia altistumisen arviointiin.

Taulukko 1. Styreenille annetut raja-arvot.

 HTP-arvot 8 hHTP-arvot 15 minBiologisen näytteen ohjeraja-arvo, virtsan MaPGa mmol/lAltistumattomien viiteraja, virtsan MaPGa mmol/l
Styreeni20 ppm,
86 mg/m3
100 ppm,
430 mg/m3
1,2
0,2
*Virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo = U-MaPGa

Raskaana olevien työntekijöiden virtsan MaPGa-pitoisuus ei tule ylittää altistumattomien viiterajaa 0,2 mmol/l. Erityisäitiysvapaan harkinnassa tulee arvioida mahdollista samanaikaista altistumista myös muille liuotinaineille.

Samanaikainen melualtistuminen tulee huomioida styreenipitoisuuden merkitystä arvioitaessa.

Työterveyslaitoksen ehdottama tavoitetaso työntekijöiden hengitysilmassa on 15 mg/m3 (3,5 ppm). Styreenin tavoitetasoksi lujitemuoviteollisuuden hyvälle teollisuusilmalle ehdotetaan avoimelle laminointimenetelmälle 60 mg/m3 (14 ppm) ja suljetulle menetelmälle 30 mg/m3 (7 ppm) työpisteen ilmassa.

Styreenille altistuminen työssä

Styreenille altistuu tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan n. 3500 työntekijää, joista n. 2000 työskentelee venevalmistusalalla. Styreenin kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnettu pitoisuus ylittyy helposti käsi- ja ruiskulaminoinnissa. Työterveyslaitos raportoi julkaisussaan styreenipitoisuuksia veneenrakennuksessa ja muussa lujitemuoviteollisuudessa. Venealan työntekijöiden suojainten ulkopuolelta mitatuista styreenipitoisuuksista yli 60 % ylitti HTP-arvon. Vastaavasti muussa lujitemuovituotannossa työskentelevien henkilöiden hengitysvyöhykkeeltä mitatuista pitoisuuksista puolet ylitti HTP-arvon. Tarkasteltaessa vuosijaksoa 2006-2012 käsilaminoinnissa todettiin keskimäärin kaksinkertaisia pitoisuuksia HTP-arvoon verrattuna ja ruiskulaminoinnissa kuusinkertaisia ylityksiä.

Mitatut styreenin pitoisuudet

Kuva 1. Työterveyslaitoksen tekemien styreenin ilmamittausten lukumäärät ja pitoisuustasot vuosina 2008-2016. (lähde: Työterveyslaitoksen työhygieenisten mittausten rekisteri).

Työterveyslaitokselta tilattujen palveluselvitysten styreenitulokset (Kuva 1) sisältävät sekä työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä, suojainten ulkopuolelta, altistumisen arviointia varten määritettyjä pitoisuuksia, että kiinteistä mittauspisteistä kerätyistä näytteistä määritettyjä pitoisuuksia. Vuosina 2008-2010 50% analysoiduista näytteistä tulivat kumi- ja muovituotteiden valmistuksesta ja muiden kulkuneuvojen valmistuksesta, mutta seuraavien jaksojen aikana niiden määrä laski ollen lopulta vain 15 % näytteistä. Valtaosa kumi- ja muovituotteiden valmistuksen ja muiden kulkuneuvojen valmistuksen näytteiden pitoisuuksista ylitti 50 % HTP-arvosta ja osa ylitti myös HTP-pitoisuuden. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksen alalta on kaikkina kolmena jaksona analysoitu eniten näytteitä, mutta pitoisuuksien tasot ovat muutamia näytteitä lukuun ottamatta olleet alle 10 % HTP-arvosta.

Taulukko 2. Virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihapon pitoisuus mmol/l toimialoittain 2008-2016, toimialoja yhdistetty (N ≥ 10). 95 %-piste (persentiili) tarkoittaa arvoa, jota pienempiä 95 % mittaustuloksista on.

ToimialaNKeskiarvoMediaani95 %-pisteMaksimi%-osuus
(>1,2 mmol/l)
Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen (30120)
12790,8
0,52,621,820
Muovilevyjen, -kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus (22210)
6000,8
0,52,58,616
Muiden muovituotteiden valmistus (22290), Muiden metallituotteiden valmistus (25990), Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus (20140)5980,70,42,47,517
Rakennusmuovien valmistus (22230)
3650,60,41,83,211
Moottoriajoneuvojen korien valmistus; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus (29200), Muiden osien ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin (29320)1230,90,62,54,924
Pumppujen ja kompressoreiden valmistus (28130)840,10,030,20,9<1
Muiden muualla luokittelemattomien kulkuneuvojen valmistus (30990)690,10,10,40,9<1
Sähkömoottorien, generaattorien ja muuntajien valmistus (27110)520,050,030,10,5<1
Metalli- ja mineraalituotteiden tukkukauppa (46733)440,80,52,73,716
Laivojen ja kelluvien rakenteiden rakentaminen (30110)320,50,51,31,89
Muoviaineiden valmistus (20160)320,90,24,34,622
Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) (45201)270,040,030,10,4<1
Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu (71122)131,00,82,12,238
Muiden huonekalujen valmistus (31090)120,10,030,20,5<1
Laivojen ja veneiden korjaus ja huolto (33150)100,20,10,50,5<1
Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus (43220)100,040,030,10,1<1

Taulukossa 2 on esitetty Työterveyslaitoksella toimialoittain vuosina 2008-2016 analysoituja virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappopitoisuuksia (3350 virtsanäytettä). Näytteistä n. 90 % oli lujitemuovituotteiden valmistuksesta. Tämän toimialan tutkituista näytteistä suurin osa edustaa laminoijien tuloksia. Taulukon viiden ensimmäisen toimialan/toimialaryhmän tuloksista 11-24 % ylitti ohjeraja-arvon, eli noin joka viidennen laminoijan altistuminen ylitti raja-arvon hengityssuojainten käytöstä huolimatta. Samojen alojen mediaanitulokset olivat tasolla 0,4-0,6 mmol/l (33-50 % ohjeraja-arvosta).

Laivojen ja veneiden korjauksen ja huollon sekä moottoriajoneuvojen korien korjauksen toimialoilla biomonitorointitulokset ovat olleet alhaiset 0,1-0,4 mmol/l (95 %-piste), eikä yhtään ohjeraja-arvon ylitystä ole todettu.

Styreenille altistuneiden määrät ja altistumistasot

Kuva 2. Styreenille altistuvien määrä ja altistumistaso vuosina 2004-2015. Luvussa ovat mukana kaikki ammatit. (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Kuva 3. Altistuminen ammateittain vuosina 2013-2015 ja altistumistaso. (FINJEM altistumistietojärjestelmä, versio 2016).

Työterveyslaitoksen altistumistietojärjestelmän mukaan altistuneiden määrä on laskenut 6000 työntekijästä 5500 työntekijään. Suurimmille pitoisuuksille altistuneiden määrä on puoliintunut vuoden 2009 jälkeen. Muovituotetyöntekijät ovat selvästi suurin altistuneiden ammattiryhmä, josta hieman alle puolet voivat altistua tasolle yli 50 % HTP elleivät käytä hengityssuojaimia.

Muita suuria ammattiryhmiä, jotka voivat altistua styreenille, ovat koneen- ja moottorinkorjaajat, koneenasentajat ja maalarit, lakkaajat sekä lattiantekijät. Näiden ryhmien altistumisen on pääsääntöisesti arvioitu olevan tasolla alle 10 % HTP-arvosta.

Styreenin terveyshaitat

Styreeni on CLP-asetuksen harmonisoidun luokituksen mukaan syttyvä aine (H226), jonka epäillään vaurioittavan sikiötä (H361d), ärsyttävän ihoa ja silmiä (H315, H319) ja joka voi olla hengitettynä haitallinen (H332) ja voi vahingoittaa kuuloa (H372).

Styreenille altistutaan hengitysteitse ja suorassa ihokontaktissa nestemäiseen styreeniin. Yli 200 ppm:n pitoisuuksissa styreeni ärsyttää sekä silmiä että hengitysteitä. Tätä suuremmissa pitoisuuksissa voi lisäksi aiheutua päänsärkyä, huimausta, humaltunutta oloa ja uneliaisuutta. Jos ilmapitoisuus nousee kymmeniä kertoja yli raja-arvon (800 ppm ja yli) keskushermosto voi lamaantua.

Pitkäaikainen altistuminen styreenille voi aiheuttaa keskushermoston toiminnan häiriöitä. Styreenin on todettu Suomessa aiheuttaneen laminoijille työperäisiä liuotinaivosairauksia yleensä yli 10 vuoden pituisessa altistumisessa. Liuotinaivosairauden keskeisimmät oireet ovat muistin ja keskittymiskyvyn vaikeudet sekä mielialan muutokset. Sen lisäksi oireena voi olla myös muita epäspesifisiä hermoston toiminnanhäiriöitä: mm. tasapaino- ja koordinaatiovaikeudet, hajuaistin heikentyminen ja ääreishermoston oireet. Nykyään liuotinaivosairauden kliiniset löydökset ovat useimmiten vähäisiä ja niiden toteaminen vaatii kokemusta ja herkkien tutkimusmenetelmien käyttöä.

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin vuosina 2008-2014 yhteensä noin 37 orgaanisten liuotinseosten aiheuttamaa toksista aivosairaustapausta, joista kolme ammattitautitapausta oli huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen-alalta (tol 30120) ja yksi tapaus muovilevyjen, -kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus-alalta (22210). Rekisteriin ei ole ilmoitettu yhtäkään tapausta pelkän styreenin aiheuttamana. Aine voi kuitenkin liuotinaivosairauden riskialoilla olla altistumisen pääkomponentti. Liuotinaivosairautta esiintyy edelleen ja sen torjumista ja seulontaa tulee entisestään tehostaa.

Styreenin epäillään myös aiheuttavan syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on maaliskuussa 2018 nostanut styreenin syöpäluokituksensa ryhmään 2A (todennäköisesti syöpävaarallinen ihmisille). Tämä perustuu pääasiassa eläinkokeissa hiirillä havaittuihin keuhkosyöpiin ja genotoksisen metaboliitin styreenioksidin muodostumiseen elimistössä. Näyttö syöpävaarallisuudesta ihmisillä on rajallista, vaikka joissain tutkimuksissa onkin havaittu lisääntynyt riski erityisesti hematologisiin syöpiin (leukemia).

Styreenialtistuminen voi lisätä melun aiheuttaman kuulovaurion riskiä jo alle voimassa olevan HTP-arvon tasolla. Styreenin on epäilty eläinkokeiden perusteella vaikuttavan myös sikiönkehitykseen, näyttöä vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole.

Ihokosketus kuivattaa ihoa ja voi aiheuttaa ihon halkeilua. Toistuva pitkäaikainen ihokosketus styreeniin voi aiheuttaa ärsytysihottumaa. Polyesterihartsi sisältää useita lisäaineita, joista osa on herkistäviä aineita (esim. koboltti- tai amiiniyhdisteitä). Suuret höyrypitoisuudet ilmassa ärsyttävät myös ihoa.

Styreenin riskienhallinta

Käyttämällä esikiihdytettyä polyesterihartsia, jolla on alhaisempi styreenihaihtuma, sekä uudenaikaisia varusteita, kuten erikoisruiskuja tai robottiruiskuja, voidaan vähentää ilmaan vapautuneen styreenin määrää. Uudenaikaisilla työtekniikoilla, esim. ruiskuvalulla ja alipaineinfuusio-valmistusmenetelmällä, voidaan vähentää työntekijöiden altistumista styreenille.

Suurien raaka-ainemäärien kulutus edellyttää työtilojen suunnittelua ja hyvien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa. Polyesterihartsin työstö edellyttää sekä hengitysteiden että ihon tarkkaa suojaamista.

Altistumisen tasot tulee olla tiedossa ja riskien arviointi tehtynä, jotta voidaan varmistaa hallintatoimenpiteiden riittävyys. Mahdollisten muutostoimien vaikutus tulee myös todentaa mittauksin. Jos mittaustulokset ovat hyväksyttävällä tasolla, on tilanteen pysyvyyden toteamiseksi suoritettava tarvittaessa sopivin välein uusintamittauksia. Mitä lähempänä ilman epäpuhtauspitoisuudet ovat raja-arvoa, sitä useammin pitoisuuksia on mitattava. Tilanteen pysyvyyden seurantaan sopii myös hyvin biomonitorointi.

Työtilan suunnittelu

Ilmanvaihdon, etenkin kohdeilmanvaihdon, onnistunut toteuttaminen vaatii hyvää laminointitilan tilasuunnittelua. Tehokasta laminointitilan ilmanvaihtoa on lähes mahdoton toteuttaa hallissa, jossa laminointipisteet on hajautettu ympäri hallitilaa. Työtilojen osastoinnin avulla voidaan styreenin leviämistä rajata ja suunnata tehokas ilmanvaihto tähän tilaan. Tehokkaalla osastoinnilla voidaan rajoittaa myös styreenille altistuvien henkilöiden määrä ja altistumisaika vain kulloinkin laminointityötä tekeviin henkilöihin.

Yleisilmanvaihto

Yleisilmanvaihdon avulla saavutetaan vain harvoin riittävän alhaiset pitoisuudet työtilassa. Laminointityössä haihtumispinta on yleensä käsietäisyydellä hengitysvyöhykkeestä. Tällä matkalla yleisilmanvaihto ei ehdi laimentaa styreenipitoisuutta riittävästi, joten laminoija altistuu työtilan keskimääräistä pitoisuutta suuremmalle pitoisuudelle. Mitä enemmän styreeniä haihtuu laminointiprosessin aikana, sitä suuremmat ulkoilmavirrat tarvitaan laimentamaan pitoisuuksia. Siksi on tärkeää käyttää mahdollisimman vähän styreeniä haihduttavia hartsilaatuja ja laminointiprosesseja sekä pyrkiä estämään styreenin leviäminen työtilaan kohdeilmanvaihdon avulla.

Kohdeilmanvaihto

Kohdeilmanvaihdon tarkoituksena on siepata laminoinnissa syntyvä styreeni mahdollisimman lähellä sen syntymiskohtaa. Pienten kappaleiden laminoinnissa voidaan käyttää esim. liikuteltavia kohdepoistoja tai imupöytiä. Suurempien kappaleiden kohdeilmanvaihtoon voidaan rakentaa esimerkiksi ruiskutuskaappeja tai imuseiniä. Kohdepoistojen toimintaa voidaan tehostaa yhdistämällä siihen hallittu tuloilman jako esimerkiksi työtekijän yläpuolelta. Laminointia varten voidaan rakentaa myös tunnelimainen tila, johon luodaan mäntävirtaus tuomalla ulkoilma pienellä nopeudella toisesta päästä tunnelia ja poistamalla se toisesta päästä imuseinän avulla.

Mikäli työvälineiden puhdistukseen käytetään liuotinainetta, kuten asetonia, kannattaa työvälineiden puhdistus keskittää yhteen tai muutamaan työpisteeseen, jotka on varustettu tehokkaalla kohdepoistolla.

Esimerkki työkalujen pesupaikasta.

Kuva 4. Esimerkki työkalujen pesupaikasta.

Työtavat

Käytettävien työmenetelmien ja työtapojen avulla voidaan vähentää sekä styreenin haihtumista työtilan ilmaan, että työntekijän altistumista styreenille. Esimerkiksi ruiskutuspaineen ja suutinkappaleen valinnalla voidaan vähentää ruiskutussumun muodostumista, estää ohiruiskutusta, vähentää työalueen likaantumista ja samalla ehkäistä työntekijän altistumista styreenille.

Työt ja laminointipisteet on suunniteltava siten, että työntekijä ei joudu esimerkiksi kohdepoiston ja haihduttavan pinnan väliin. Kaikkien laminointialueen ilmanvaihtolaitteiden käytöstä ja asianmukaisesta toimivuudesta tulee huolehtia.

Styreenille altistumista voidaan vähentää lisäämällä työntekijän etäisyyttä haihduttavasta pinnasta. Pidemmän etäisyyden ansiosta styreenipitoisuudet ehtivät laimentua ennen joutumistaan työntekijän hengitykseen. Etäisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä pitkävartisia työvälineitä laminoinnissa ja tiivistystelauksessa.

Huolto ja kunnossapito

Hyvin järjestetty huolto- ja kunnossapito vaikuttaa merkittävästi styreenille altistumiseen, mutta se parantaa muiltakin osin työturvallisuutta ja vähentää kustannuksia. Koneiden ja laitteiden, erityisesti ilmastointikojeiden, kunto vaikuttaa työilman laatuun. Ilmastointikojeiden osalta niiden toiminnan ymmärtäminen on usein puutteellista ja siten ilmastointikojeita saatetaan käyttää jopa väärin. Ilmastoinnin ja sen huollon perehdytykseen kannattaa panostaa osana muuta työnopastusta ja perehdytystä.

Henkilönsuojaimet

Käytännössä laminoinnissa joudutaan aina käyttämään suojaimia: suojapukuja, kemikaalisuojakäsineitä, kuulonsuojaimia, hengityksensuojaimia ja polvisuojuksia. Alalla erityinen ongelma on eri kemikaalien vaatimat erilaiset suojakäsineet ja hengityksensuojainten suodattimet. Kun työntekijä käyttää useita henkilönsuojaimia yhtä aikaa, on varmistuttava siitä, että kaikki suojaimet toimivat tehokkaasti.

Tehokas suojainten käyttö vaatii yhteistyötä yrityksen esimiesten ja käyttäjien välillä. Yrityksen työterveyshuolto voi arvioida soveltuvatko valitut suojaimet työntekijälle hänen terveydentilansa huomioiden. Suojainten käyttämättömyys tai tehoton käyttö lisää työtapaturman ja työperäisen sairastumisen riskiä.

Työntekijä käyttää kasvonsuojuksella varustettua suodattavaa puhaltimella toimivaa hengityksensuojainta sekä nitriilikumisia kemikaalisuojakäsineitä levittäessään polyesterhartsipinnoitetta veneen valmistuksessa.

Kuva 5. Työntekijä käyttää kasvonsuojuksella varustettua suodattavaa puhaltimella toimivaa hengityksensuojainta sekä nitriilikumisia kemikaalisuojakäsineitä levittäessään polyesterhartsipinnoitetta veneen valmistuksessa.

Yhtaikaisen altistumisen riskiä melulle ja styreenille tulee huomioida. Työntekijöille suositellaan kuulonsuojainten käyttöä, jos melutaso on 75 dB tai yli ja styreenin pitoisuus ylittää 10 % HTP-arvosta.

Lisätietoa suojainten valinnasta ja käytöstä voi lukea veneenrakentajia koskevan hankkeen loppuraportista, sivut 36-42 ja Eurooppalaisen UP/VE hartsijärjestön turvallisuusohjeista (englanninkielinen).

Lähteet ja lisätiedot

Ammattitaudit. Vuosittainen tilasto. Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR). Työterveyslaitos, Helsinki.

Furu H, Sainio M, Hyvärinen HK, Akila R, Bäck B, Uuksulainen S, Kaukiainen A. Detecting chronic solvent encephalopathy in occupations at risk. Neurotoxicology. 2012 Aug;33(4):734-41.

Guidelines of the European UP/VP Resin Association.

HTP-arvot 2016. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriö 23.12.2016. Helsinki.

Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. 2005.

Keski-Säntti P, Kaukiainen A, Hyvärinen HK, Sainio M. Occupational chronic solvent encephalopathy in Finland 1995-2007: incidence and exposure. Int Arch Occup Environ Health. 2010;83:703-12.

Polystyreenin työstössä muodostuvien ilman epäpuhtauksien tavoitetasoperustelumuistio. Työterveyslaoitos 2011.

Styreeni lujitemuoviteollisuudessa. Tavoitetasoperustelumuistio. Työterveyslaitos 2013.

Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla. TVK:n julkaisuja 3/2016.

Säämänen A. Methods to control styrene exposure in the reinforced plastics industry. VTT Publications 354. VTT Technical Research Centre of Finland. 83 p. + app. 63. 1998.

Säämänen, A. & Skrifvars, M. (1996). Styreenin haihtumisen ja altistumisen vähentäminen polyesterihartsin ruiskulaminoinnissa. VTT Valmistustekniikka, Raportti VALB205. 55 s. + liit. 5 s.

Tavoitetasoperustelumuistio melulle. Työterveyslaitos 2012.

Työhygieenisten altistumismittausten rekisteri (v. 2008-2016). Työterveyslaitos, Helsinki (julkaisematon).

Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmä.

Ulkomaankauppatilasto, Tulli.

Veneenrakentajat – liuotinaltistuksen hallinta työkyvyn tukena. 2015. Beatrice Bäck, Heidi Furu, Ari Kaukiainen, Jouni Mikkola, Erja Mäkelä, Anja Saalo, Jouni Surakka, Arto Säämänen, Esko Toppila ja Markku Sainio.