12.8.2020

Tiedote 28/2020

– Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä. Ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia.

Sen sijaan yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydessä ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu muutoksia viime kevään aikana.

Kokemukset etätyöstä vaihtelevat – haasteita esimiehille

Koronan johdosta etänä tehdyn työn määrä lisääntyi voimakkaasti. Miten Suomi voi? -kyselyssä 42 prosenttia ilmoitti tehneensä koronatilanteesta johtuen aiempaa enemmän etätöitä ja 36 prosenttia oli viimeisen kuukauden aikana tehnyt etätöitä vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.

Vaikka suuri osa etätyön tekijöistä koki lisääntyneen etätyön positiivisena, löytyi myös niitä, joilla  tylsistymisen kokemukset ja yleinen tyytymättömyys työhön olivat lisääntyneet.

Etätyö asettaakin johtajille uudenlaisia vaatimuksia, sillä töiden järjestelemiseen, tiedonkulkuun ja yhteydenpitoon liittyviä rutiineja pitää luoda uudelleen. Esimiesten pitää varmistaa, että kaikkien työ säilyy mielekkäänä ja prosessit sujuvat.

– Tutkimuksemme mukaan lähijohdon ja johtajien työuupumus lisääntyi hieman, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
– Työpaikoilla tulisikin nyt huolehtia esimiesten jaksamisesta. Esimies joutuu poikkeustilanteessa huolehtimaan monista asioista normaalin arjen työn sujuvuuden lisäksi.

Lähityötä tehneillä ei tapahtunut muutoksia työhyvinvoinnissa

Vaikka etätyö yleistyi koronaepidemian myötä, on edelleen paljon sellaisia aloja, joissa töitä ei voi tehdä etänä, kuten fyysinen hoitotyö, teollisuus-, kuljetus- ja rakennusala sekä maa- ja metsätalous. YLE:n aiemmin keväällä Taloustutkimuksella teettämässä väestökyselyssä 36 prosenttia vastanneista ei pystynyt tekemään työtään lainkaan etänä.

Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan niillä, jotka tekivät työtä pelkästään lähikontaktissa muiden ihmisten kanssa, ei havaittu koronakevään aikana merkittäviä muutoksia työhyvinvoinnissa. Kuitenkin myös he kokivat kroonisen työ väsymyksen vähentyneen ja terveydentilansa kohentuneen.

–  Tutkimuksemme mukaan sekä esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki että aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen ylläpitävät työn imua ja vähentävät riskiä työuupua, joten niihin kannattaa jatkossakin panostaa työpaikoilla, kannustaa Jari Hakanen.

Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvitti koronakevään tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvoinnissa. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäinen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 ja seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020. Kyselyihin vastasi 1077 suomalaista.

Ensimmäinen kysely tehtiin osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä), jolloin koronaepidemiasta ei luonnollisesti vielä tiedetty. Toukokuussa ensimmäiseen kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen vielä uudelleen, koska Työterveyslaitos halusi selvittää suomalaisten työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia poikkeuskevään aikana.

Hankkeen verkkosivut https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

#koronavirus #mitenSuomivoi #työhyvinvointi #työkykyinenSuomi

Lisätiedot:

tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi

erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen[at]ttl.fi

johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi

Tutustu myös:

Työelämän selviytymistarinoita koronakeväältä – jaa kokemuksesi