”Henkilöstöllä on hyvä olla jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä tekoäly tarkoittaa ja mitä se mahdollistaa. Silloin työntekijät voivat saada päivittäisessä työssään ideoita tekoälyn hyödyntämiseen. Tarvitaan vain avointa mieltä ja innostusta asiaan”, sanoo Destian Väylät-liiketoimintaryhmän Itä-Suomen tulosyksikön johtaja Pasi Kailasalo.

Destia suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ratoja. Yhtiö on ollut edelläkävijä infrarakentamisen digitalisoinnissa.

”Minua kiinnostaa, miten tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka voivat parantaa kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Olen lukenut aiheesta paljon, käynyt seminaareissa ja kuunnellut asiantuntijoita.”

Tämä kiinnostus sai Kailasalon lähtemään mukaan Työterveyslaitoksen pilottikokeiluun, jossa kehitettiin Työ, tekoäly ja ihminen -verkkovalmennusta. Pilottiryhmässä oli hänen lisäkseen henkilöitä Destian HR:stä sekä tukimus- ja kehitystiimistä.

ESIMERKIT KONKRETISOIVAT TEKOÄLYÄ

Destian pilottiryhmä osallistui valmennuksen ensimmäiseen versioon ja antoi palautetta sen jatkokehittelyyn. Yhteisestä kehittämisestä hyötyivät molemmat osapuolet.

”Projekti oli mukava ja hyödyllinen. Meille se antoi mahdollisuuden oppia ja katsoa asioita uudesta näkökulmasta”, Pasi Kailasalo sanoo.

Hänestä oli hienoa huomata, että pilottiryhmän ehdotukset tosiaan otettiin huomioon valmennuksen kehitystyössä.

Valmennuksen sisällöstä hänen mieleensä ovat jääneet parhaiten videoklipit, joissa alan asiantuntijat puhuvat esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation roolista työelämän muutoksessa. Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet avautuvat parhaiten esimerkkien kautta.

KIIHTYVYYSANTURI HAVAINNOI TIEN KUNTOA

Destian käytössä on tekoälysovelluksia, jotka antavat ajantasaista tietoa teiden kunnosta. Yksi esimerkki on konenäkösovellus:

Liikkuvassa ajoneuvossa on kamera, joka kuvaa tietä. Saadun datan perusteella algoritmi tekee päätelmiä siitä, missä kunnossa tie on ja mitä toimenpiteitä se tarvitsee. Pitääkö esimerkiksi lähteä auraamaan, hiekoittamaan tai suolaamaan?

”Perinteisesti tien kuntoa havainnoidaan kelikameroilla tai niin, että tien hoidosta vastaava henkilö käy ajamassa tiellä ja katsomassa tilanteen”, Pasi Kailasalo sanoo.

Sorateiden kuntoa havainnoidaan myös matkapuhelimen kiihtyvyysanturin avulla. Kiihtyvyysanturi voi olla esimerkiksi työnjohdon henkilöautossa tai tienhoitokuorma-autossa. Anturi kerää dataa muun muassa auton tärinästä ja tien kaltevuuksista.

”Työelämä ei ole enää sellaista, että tehdään 40 vuotta samaa asiaa samalla tavalla. Työ muuttuu koko ajan, ja meidän pitää olla valmiita oppimaan uutta. Minusta se on hyvä asia. Se tarjoaa mahdollisuuden ajatella asioita toisin ja kehittyä.”