22.8.2018

Kysy vain, jos aiot hyödyntää tietoa!

Me Työterveyslaitoksella uskomme, että systemaattisen ja luotettavan henkilöstötiedon kerääminen kannattaa – jos sitä aikoo myös hyödyntää.

Keskeisin asia kyselyprosessia suunniteltaessa ei suinkaan ole se, toteutetaanko kysely kokonaan sähköisenä vai otetaanko osalle paperilomakkeita. Ei se, mitä kyselyjärjestelmää käytetään. Ei se, milloin kysely toteutetaan. Eikä edes se, mitä kysymyssarjoja käytetään. Kaikkein tärkein asia heti kyselyprosessin ensimmäisestä hetkestä alkaen on se, miten kyselyn tuloksia aiotaan hyödyntää. Tämä ratkaisee lopulta kaikki edeltävät kysymykset. Ja myös sen, kannattaako koko kyselyä lähteä toteuttamaan.

Luotettava tieto palvelee johtamista

Systemaattisesti kerätty luotettava tieto, jota henkilöstökyselyt parhaimmillaan tuottavat, palvelee organisaation johtamista monella tavalla. Se mahdollistaa yksiköiden toiminnan arvioimisen suhteessa muihin vastaavanlaisiin yksiköihin. Tiedon perusteella on mahdollista tunnistaa toiminnan ja työhyvinvoinnin kipupisteitä. Pidemmällä aikavälillä kyselytieto tarjoaa mahdollisuuden yksikön toiminnan kehittymisen arviointiin sekä tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimiseen.

Suunnittelemalla tuloksista saa enemmän irti

Kovin usein kyselyiden tulokset jäävät kuitenkin hyödyntämättä. Johdon esimerkki ja positiivinen suhtautuminen vaikuttavat kriittisellä tavalla siihen, miten muu organisaatio ryhtyy tulosten perusteella työskentelemään. Väitämme, että korostamalla kehittämistyön merkitystä ja suunnittelemalla hyvissä ajoin myös tulosten hyödyntämiseen liittyvät työkalut, aikataulut ja toimintamallit, saadaan tuloksista paljon enemmän irti.

Mitä kuuluu? -kokonaisuus kehittyy

Kehitämme Työterveyslaitoksella Mitä kuuluu? -kyselypalvelukokonaisuutta syntyvien maakuntien johtamisen välineeksi. Kokonaisuus sisältää paitsi laadukkaan ja tutkimukseen perustuvan kyselyn, myös työkaluaja syntyvän tiedon hyödyntämiseksi. Pyrimme tässä työssä huomiomaan erityisesti tulosten hyödynnettävyyden ja siten palvelemaan tulevien maakuntien johtamista. Luonnollisesti syntyvä aineisto myös mahdollistaa laadukkaan tutkimuksen, jonka opit siirtyvät palvelun hyödyksi.

Kysely ei siis ole kuollut, vaan sillä on oikein toteutettuna ja hyödynnettynä vankka paikka myös modernin maakunnan johtamisen työkalupakissa.