17.4.2020

Työterveysneuvottelussa työterveyslääkärin on hyvä pyytää työntekijää kertomaan tilanteestaan työhönpaluun näkökulmasta.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Elina Weiste ja johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti työryhmineen analysoivat työterveysneuvotteluja keskustelunanalyysin avulla. Aineistona olivat Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa -hankkeessa kerätyt videotallenteet 12 työterveysneuvottelusta.

Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Työhönpaluuseen liittyvissä neuvotteluissa tulisi saada esiin osapuolten näkemys työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön.

Työterveysneuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja, lähiesimies ja tarvittaessa hänen esimiehensä tai edustaja henkilöstöhallinnosta.

Puhe on lääkärille tärkeä työväline

Elina Weiste ja Pirjo Juvonen-Posti kertovat tutkimuksestaan Lääkärilehden 16/2020 artikkelissa. Heidän mukaansa työterveyslääkäri aloittaa työhönpaluuta käsittelevän työterveysneuvottelun kysymällä työntekijältä tämän tilanteesta.

Puhe on yksi lääkärin tärkeistä työvälineistä. Tutkijat tarkastelivat, miten lääkärit muotoilivat ensimmäisen kysymyksensä ja miten työntekijät vastasivat näihin kysymyksiin.

Jos lääkärin kysymykset kohdistuivat työntekijän käsityksiin työstä tai työkyvystä, ne ohjasivat työntekijän kertomaan tilanteestaan työhönpaluun näkökulmasta. Jos kysymykset liittyivät työntekijän vointiin tai antoivat hänen päättää vapaasti, mistä kertoa, ne ohjasivat hänet kuvaamaan sairaushistoriaansa.

Esimerkkejä työterveyslääkärin erityyppisistä kysymyksistä:

  • Mikä on käsityksesi nykyisestä työstäsi ja siitä selviytymisestä?
  • Kertoisitko itse, mikä on vointisi ja tilanteesi tällä hetkellä?
  • Alustaisitko sinä itse tämän tilanteen, miksi tässä nyt istutaan?

Neuvottelu koskee työssä selviytymistä

Kysymyksensä muotoilulla lääkäri voi siis suunnata keskustelua työntekijän selviytymiseen työssä. On tärkeää, ettei lääkäri ohjaa työntekijää kertomaan terveydentilastaan työpaikan edustajien kuullen. Sairaushistoria kuuluu yksityisyyden suojan ja salassapitovelvollisuuden piiriin.

Elina Weisten ja Pirjo Juvonen-Postin tutkimus on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, joka perustuu työterveysneuvotteluista kerättyyn aineistoon.

Tieto hyvästä vuorovaikutuksesta voi auttaa työterveyshuollossa, muussa terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa työskenteleviä kehittämään toimintatapojaan. Se voi myös estää tilanteita, joissa salassa pidettävää tietoa työntekijän terveydentilasta tehdään asiaankuulumattomasti julkiseksi.

 

Lisää tietoa: