3.5.2016

Työterveyslaitos tutki lihaksiston palautumista nopeuttavia aktiivisia toimintamalleja. Keskimäärin lihaksiston palautumista edistää tehokkaimmin kontrastivesiterapia, mutta myös muut menetelmät kuten kylmävesialtistus, aktiivinen venyttely ja kofeiinin nauttiminen sekä niiden yhdistelmät ovat hyödyllisiä. Jokainen voi valita itselleen mieluisimman tavan.

Aktiiviset palautusmenetelmät vähentävät kroonista väsymystä, tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -vaivojen riskiä ja siten edistävät työterveyttä ja työssä jaksamista. Tutkijoiden mukaan palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jo työuran alussa, ja erityisen tärkeäksi se muodostuu työuran loppupuolella.

Toimintamallien avulla halutaan edistää pelastustyötä tekevien toimintakykyä. Tutkimuksen tulokset ovat helposti sovellettavissa ja hyödynnettävissä kaikissa pelastustoimen ammateissa sekä vastaavissa raskasta fyysistä työtä sisältävissä ammateissa.

Tutkimus oli jatkoa Työterveyslaitoksen aiemmalle tutkimukselle Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi. Siinä havaittiin, että lihaksiston täydellinen palautuminen voi kestää yli kaksi vuorokautta.

Koska tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat palomiesten toiseksi yleisin ennenaikaisten eläkkeiden syy ja koska työstä palautumattomuus on näiden vaivojen riskitekijä, jatkotutkimus selvitti, voivatko aktiiviset palautumismenetelmät nopeuttaa palautumista.

Tutkimukseen osallistui 13 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiestä. Palautumista seurattiin 28 tuntiin saakka lihasvoiman, hermostollisen säätelyn, lihasrakenteen ja lihaksen aineenvaihdunnan osalta. Menetelmät olivat kylmävesialtistus (15-asteinen vesi), kontrastivesialtistus (ensin minuutti 15-asteisessa vedessä, siten minuutti 38-asteisessa vedessä), aktiivinen venyttely ja kofeiinin nauttiminen lihaksen sisäisen kalsiumtasapainon palauttamiseksi.

Tulosten perusteella kaikki tutkimuksessa käytetyt aktiiviset palauttavat menetelmät nopeuttavat lihasten palautumista suhteessa vertailumittaukseen.

Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Lisätiedot vanhempi tutkija Juha Oksa