23.4.2018

Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa liikkumatta eli istuen ja makuulla. Pitkään kestävä paikallaanolo työssä voi olla yhteydessä esimerkiksi ylipainoon, kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin – erityisesti, jos myös vapaa-aika vietetään liikkumatta.

Vaikka työpäivän liikkumattomuuden terveysvaikutuksia tutkitaan, yhteydet ovat edelleen melko epäselviä. Yksi syy on kirjavissa ja usein myös riittämättömissä arviointimenetelmissä.

”Liikkumattomuuden arviointiin soveltuvia päälle puettavia tai muuten mukana kulkevia, pienikokoisia ja tehokkaita mittareita on tarjolla paljon. Tarvitaan käytännön ohjeistusta siitä, mitä mittauksia eri tarkoituksissa kannattaisi tehdä”, sanoo vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta.

Eurooppalainen työryhmä laati ohjeet

Työterveyslaitoksen tutkijat Anne Punakallio, Sirpa Lusa ja Esa-Pekka Takala ovat mukana eurooppalaisessa PEROSH-työryhmässä (Partnership for European Research in Occupational Safety on Health), joka on kehittänyt käytännön ohjeet liikkumattomuuden mittaamiseen työssä.

Mittausohjeet sisältävä artikkeli palkittiin vuoden 2017 parhaana artikkelina tieteellisessä Applied Ergnomics -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan mikään yksittäinen menetelmä ei välttämättä riitä luotettavaan mittaamiseen. Voidaan tarvita sekä energiankulutuksen että kehon asennon yhtäaikaisia mittauksia.

”Esimerkiksi nosturin- ja trukinkuljettajat työskentelevät istuen, mutta heidän energiankulutustaan lisää voimakas ylävartalon ja käsien lihasten käyttö. Tällöin pelkkä asennon mittaus ei välttämättä riitä”, Punakallio huomauttaa.

Entistä luotettavampaa tietoa

Mittausta suunniteltaessa tulisi huomioida esimerkiksi nämä asiat: Mihin mittauksella pyritään? Keitä mitattavat ovat ja millaista työtä he tekevät? Vaativatko mittaukset erikoisosaamista?

Lisäksi tulee arvioida muun muassa mittareiden käyttömukavuutta, mittauksen kestoa, tutkittavien tarvittavaa määrää ja sitä, miten liikkumattomuuden ja liikkumisen jaksot vaihtelevat.

Mittausohjeet on tarkoitettu työterveyshuollolle, työpaikoille ja tutkijoille. Kun mittauskäytännöt saadaan yhteneväisiksi eri maissa, tutkijat pystyvät aiempaa paremmin vertailemaan tuloksiaan ja liikkumattomuudesta saadaan entistä luotettavampaa tietoa.

Tutkijoiden artikkeli palkittiin 23.4.2018 Ergonomics & Human Factors 2018 -konferenssissa Englannissa.

Lisää tietoa:

A practical guidance for assessments of sedentary behavior at work: A PEROSH initiative (Palkittu artikkeli Applied Ergonomics -lehdessä)

PEROSH recommendations for procedures to measure occupational physical activity and workload (PEROSH-työryhmän koko raportti)

Työntekijöiden hyvinvoinnin mittaamista käsitellään Quantified Employee -seminaarissa Helsingissä 25.5.2018

Näin lisäät liikuntaa arkeesi (Työterveyslaitoksen sivuilla)