Hyvä stressi – paha stressi

Sopiva henkinen kuormitus on hyväksi. Ihannetilanteessa työ on sen verran vaativaa, että se palkitsee. Tilapäinen kiirekään ei haittaa, jos vastapainoksi on rauhallisempia hetkiä.

Stressitilanteessa ihminen työskentelee voimiensa ja kykyjensä äärirajoilla. Stressin kokemisen tarkoitus on sekä hälyttää toimenpiteiden tarpeesta että aktivoida kaikki voimavarat ongelman kohtaamiseen. Ylikuormittuneen ihmisen voimat hupenevat eikä hän osaa enää tarttua asioihin tai muuttaa toimintatapojaan. Kun voimavarat loppuvat, ihminen uupuu ja sairastuu.
-

Tunnista stressin merkit

Kuormitustekijöistä syntyy kuormitusta eli stressiä vasta yksilöllisen kokemuksen myötä. Tästä hyvänä esimerkkinä on kiire: se mikä yhdelle on kiirettä, on toiselle sopiva työtahti ja kolmannelle jopa liian leppoisaa!

Stressi puolestaan on ihmisen luonnollinen ja terve fysiologinen reaktio, joka ajoittain on jopa hyväksi, kunhan siitä pääsee palautumaan. Ensimmäiset merkit stressitilanteen kehittymisestä voivat olla epämääräisiä tai vaikeita tunnistaa. Näitä ovat esimerkiksi tyytymättömyys, oman selviytymisen epäily ja vaikeus irrottaa ajatuksia ongelmasta.

Varsinaisen stressin oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Niitä esiintyy

  • ajattelun alueella (esimerkiksi keskittymis- ja muistamisvaikeudet, ajattelun kapeutuminen tai puuroutuminen, havaintovirheet)
  • tunteissa (esimerkiksi pettymys, ahdistus, jännitys, pelko)
  • käyttäytymisessä (esimerkiksi aloitekyvyttömyys, haluttomuus, ärtyisyys, vetäytyminen ihmissuhteista, alkoholin juonnin tai herkkujen syönnin lisääntyminen)
  • ruumiin tuntemuksissa (esimerkiksi pulssin kiihtyminen, verenpaineen nousu, univaikeudet, ruokahalun muutokset, erilaiset kivut, joille ei löydy lääketieteellistä syytä)

Ensimmäinen asia ehkäistä stressin kasautuminen ja haittojen kehittyminen on tunnistaa itsessään stressin merkit. Mitkä edellä kuvatuista ovat sinulle tyypillisiä merkkejä lievästä stressistä? Entä jos stressiä on jatkunut pitkään, mistä merkeistä sen huomaat?

Miten voit pitää huolta jaksamisestasi?

Kiinnitä huomiota kolmeen asiaan:

1. Pyri vähentämään työn kuormittavuutta

Nollakuormitukseen ei ole mahdollista päästä. Työn kuormittavuutta vähennetään pienen pienin askelin, huolimatta siitä, että monet toivovat löytävänsä taikakonstin, joka korjaisi kaikki ongelmat.

  • työn suunnittelu, kalenterointi ja ennakointi, to do -listat muistin apuna
  • Yksi kokeilemisen arvoinen keino on keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Siinä voit apuna käyttää Pomodoro-tekniikkaa.

Huolehdi riittävän tauotuksen avulla siitä, että palautuminen on mahdollista. Vahvista  suojaavia tekijöitä, kuten sosiaalista tukea tietoisesti. Ketä pyydät kahvitauolle kanssasi?

2. Lisää myönteistä ajattelua

  1. Etsi ja muistele onnistumisia.
  2. Uskalla sanoa ääneen, että työnteko on myös hauskaa. Mistä erityisesti pidät työssäsi?
    Myönteinen asenne tulevaisuuden näkymiin, aiemmat onnistumisen kokemukset ja usko selviytymiseen rohkaisevat näkemään ongelman haasteena ja edistävät siten ratkaisujen löytymistä ja hyvinvoinnin säilymistä.

Tehottomia selviytymiskeinoja stressaavassa tilanteessa ovat tilanteesta vetäytyminen, tunteiden sisällään pitäminen tai hallitsemattomat tunnepurkaukset.

3. Pidä huolta itsestäsi

Pidä huolta itsestäsi lepäämällä ja liikkumalla riittävästi, syömällä terveellisesti ja kiireessä kellon mukaan sekä tekemällä mielihyvää tuottavia asioita työn ulkopuolella. Mitä kivaa teet tänään?

Mikäli työpäiväsi tänään venyy, työhön käytetty ylimääräinen aika on poissa palautumisesta, ja aloitat huomisen työpäivän tavallista väsyneempänä. Se hidastaa työtahtia ja lisää virheitä, mistä seuraa jälleen tarvetta venyttää työpäivän pituutta.

Kumpaa seuraavista kokeilet viikon ajan?

Hiljennä viestintävälineiden äänet 

  • Lue viestit vain tiettyyn aikaan päivästä.
  • Tarkkaile vaikutuksia hyvinvointiisi ja jaksamiseesi.

Kokeile päivittäin Keino välittömästi parempiin tunteisiin (KVPT)-harjoitusta 

KVPT-harjoitus on aktiivinen tunteiden säätelykeino; yksi nopeista teistä parempaan oloon. Hyvä olo haetaan hengityksen avulla. Keinosta on erityistä hyötyä silloin, kun elämässäsi on poikkeuksellisen paljon paineita ja stressiä. Harjoittele hengittämään itsesi rennoksi!

  • Ota mukava asento joko istuen tai makuulla, sulje silmät ja hymyile pehmeästi, lämpimästi. Hymy saa kasvolihaksesi rentoutumaan.
  • Kun hymyilet, hidasta hengitystäsi noin kolmesta viiteen sekuntia kestäväksi.
  • Hengitä sisään kolmesta viiteen sekuntia ajatellen: ”Hengitän nyt sisään.”
  • Hengitä sitten kolmesta viiteen sekuntia ulos ajatellen: ”Hengitän nyt ulos.”
  • Pidä sitten kolmesta viiteen sekunnin tauko hengityksessä ja ajattele: ”Nyt rentoudun.”
  • Hengitä pallealla: Anna vatsan rentoutua ja pullistua hiukan ulos, kun hengität sisään.
  • Anna seuraavaksi vatsan litistyä, kun hengität ulos. Pidä rintakehäsi niin paikoillaan kuin mahdollista hengitysliikkeiden ajan. (Maultsby 1992)