1.2.2018

Tiedote 5/2018

– Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen, muistuttaa tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta.

– Esimerkiksi moni lonkan nivelrikkoa sairastava voisi jatkaa työssään vanhuuseläkkeelle asti, jos nivelrikon eli kuluman aiheuttamat rajoitteet otettaisiin huomioon ja työtä kevennettäisiin. Myös sairauspoissaolot vähenisivät.

Lonkan nivelrikon syitä ovat iän lisäksi perinnölliset tekijät, ylipaino, lonkan tapaturmat ja fyysisesti kuormittavat työtehtävät. Vaikka lonkan nivelrikko on vain osittain työperäinen, se voi vaikeuttaa monista työtehtävistä selviytymistä ja hankaloittaa elämää muutenkin.

Nivelrikon aiheuttama työkyvyttömyys kasaantuu tiettyihin ammatteihin

Erityisesti rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla, ammattikuljettajilla sekä maa- ja metsätaloudessa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lonkan nivelrikon vuoksi. Myös kuljetus- rakennus-, metalli- ja konepajateollisuuden ja kappaletavaratuotannon rutiiniluontoisissa tehtävissä riski uhkaa.

Näissä tehtävissä työt ovat usein fyysisesti kuormittavia ja sisältävät raskaita nostoja ja työskentelyä polvilla tai kyykistyneenä. Myös tärinä ja toistuvat hypyt altistavat nivelrikolle.
Tutkimuksessa lonkan nivelrikko aiheutti yhdeksän vuoden seuranta-aikana 25 työkyvyttömyyseläkettä 100 000 työssä olevaa miestä kohden. Naisilla määrä oli hieman alhaisempi (22) ja erot ammattien välillä eivät selittyneet kuormitustekijöillä yhtä selvästi kuin miehillä.

– Tuloksemme osoittavat, että rakennusmiehillä ja sähkö- ja putkiasentajilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä voitaisiin alentaa jopa 88 prosenttia, jos työn fyysistä kuormitusta pystyttäisiin pienentämään samalle tasolle kuin asiantuntijoilla, sanoo vanhempi tutkija Svetlana Solovieva Työterveyslaitoksesta.

– Erityisesti polvistumisesta ja kyykistymisestä pitäisi päästä eroon. Aina tämä ei ole mahdollista, vaan joudutaan miettimään kevyempiä työtehtäviä tai työajan ja tiettyjen työtehtävien rajoittamista esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin.

Kohtuullinen liikunta on nivelille hyväksi

Myös jokainen itse voi vaikuttaa omaan työ- ja toimintakykyynsä.
– Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta on nivelille hyödyksi. Lonkkavaivaiselle ei kuitenkaan suositella juoksua, muistuttaa Viikari-Juntura.
– Liikuntalajin valinnassa on hyvä jo alun perin tiedostaa siihen liittyvät tapaturmariskit – osa lonkkanivelrikosta voi olla seurausta aikaisemmasta lonkan murtumasta.

Painonhallinnalla voi vähentää nivelrikon riskiä. Tutkimusten mukaan ylipaino edeltää nivelrikon syntyä ja nopeuttaa sen etenemistä.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston rekisteritutkimuksessa seurattiin rekistereistä yli miljoonan ansiotyössä olevan 30–60 -vuotiaan suomalaisen täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä yhdeksän vuoden ajan. Rekistereihin yhdistettiin ammattipohjainen työn fyysisiä kuormituste-kijöitä koskeva tieto Työterveyslaitoksen aikaisemmin kehittämästä työaltistematriisista. Analyysissä keskityttiin työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuteen eri ammattiryhmissä sekä siihen, missä määrin koulutus ja työn fyysiset kuormitustekijät selittivät työkyvyttömyyseläk-keelle siirtymistä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, NordForsk ja Suomen Akatemia.

Nivelrikko eli artroosi on tavallisin nivelten sairaus. Sitä esiintyy yleisimmin sormissa, polvissa, lonkissa ja selkärangassa. Polven ja lonkan nivelrikko heikentävät ikääntyvän väestön liikunta-kykyä ja vaikuttavat työkykyyn varsinkin fyysisesti kuormittavissa ammateissa. Terveys 2000 -tutkimuksen perusteella 30 vuotta täyttäneillä suomalaisilla polvinivelrikon esiintyvyys oli miehillä 5 % ja naisilla 7 %. Lonkkanivelrikkoa sairasti 5 % miehistä ja 4 % naisista.

Julkaisu: Solovieva S, Kontio T, Viikari-Juntura E. Occupation, Physical Workload Factors, and Disability Retirement as a Result of Hip Osteoarthritis in Finland, 2005‒2013. The Journal of Rheumatology 2018; 45; 4; doi 10.3899/jreum.170748 (Online first)

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, puh. 040 7369259, eira.viikari-juntura(at)ttl.fi
Vanhempi tutkija Svetlana Solovieva, Työterveyslaitos, puh. 030 4742402, svet-lana.solovieva(at)ttl.fi

Tutustu myös
Tuki- ja liikuntaelinten terveys (Työterveyslaitos www.ttl.fi)
Aikaisempia tutkimuksia aiheesta: Kaila-Kangas L, Arokoski J, Impivaara O, Viikari-Juntura E, Leino-Arjas P, Luukkonen R, et al. Associations of hip osteoarthritis with history of recurrent exposure to manual handling of loads over 20 kg and work participation: a population-based study of men and women. Occup Environ Med 2011; 68:734-8.
Solovieva S, Pehkonen I, Pensola T, Haukka E, Kausto J, Leivategija R, Shiri R, Heliövaara M, Burdorf A, Husgafvel-Pursiainen K, Viikari-Juntura E. Development of physical and psychosocial job expo-sure matrices. Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki 2014.