Työterveyshuolto on ennen kaikkea ehkäisevää toimintaa, jonka tarkoitus on puuttua ajoissa mahdollisiin työkykyä uhkaaviin tekijöihin työssä ja työympäristössä. Työterveyshuolto myös tukee yrittäjää työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluu:

  • työn ja työympäristön vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi
  • työterveyden ja työkyvyn edistäminen
  • työ- ja toimintakyvyn arviointi ja niiden tukeminen
  • ammattitautien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy, toteaminen ja seuranta
  • työtapaturmien torjunta
  • työhön paluun tukeminen
  • kuntoutukseen ohjaaminen.

Lisäksi työterveyshuoltoon voi kuulua erikseen sovittaessa sairaanhoitopalvelut (ei ole pakollinen eli laki ei vaadi), joiden laajuus määritellään sopimuksessa.

Työterveyshuoltopalvelujen ostaminen

Maatalousyrittäjien työterveyspalveluja voi ostaa 18−67-vuotias maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu henkilö.

Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi työterveyshuollon palveluntuottajaan (terveyskeskukseen tai työterveyspalveluja tarjoavaan lääkäriasemaan) sopiaksesi työterveyspalvelujen ostamisesta. Työterveyshuolto tekee kanssasi palveluista kirjallisen sopimuksen sekä toimintasuunnitelman, joka tarkistetaan vuosittain.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto auttaa sinua ylläpitämään ja parantamaan työkykyäsi, ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja ohjaa sinut tarvittaessa kuntoutukseen. Sinun hyvinvointisi ja terveytesi edistäminen on työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön ydintehtävä. Työterveyspalvelujen ostaminen on sinulle vapaaehtoista. Jos olet sivutoiminen maatalousyrittäjä, sinun kannattaa ostaa myös maatalousyrittäjien työterveyspalvelut, koska työnantajasi järjestämä työterveyshuolto ei huomioi maatilan töistä aiheutuvia terveysriskejä.

Maatalousyrittäjä työnantajana – työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille

Kun maatalousyrittäjä toimii työnantajana, hänen tulee järjestää työterveyshuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut työntekijöilleen. Lisäksi hän voi halutessaan ostaa työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveyspalveluja.

Työn altisteet ja riskit määrittävät työterveyshuollon sisällön. Aina ei tarvita perusteellisia terveystarkastuksia, joskus voi riittää neuvonta ja ohjaus työn tekemisestä terveellisesti ja turvallisesti.

Työntekijöiden työterveyspalvelut kannattaa ostaa samalta palvelujentuottajalta, jossa myös maatalousyrittäjän oma työterveyshuolto on järjestetty. Maatalousyrittäjän itselleen ja työntekijöille ostamistaan työterveyspalveluista tehdään kummastakin omat sopimuksensa tai vaihtoehtoisesti yhteiseen sopimukseen eritellään selvästi, mitä palveluja hänelle on sovittu yrittäjänä ja mitä työterveyspalveluja hän on ostanut työntekijöilleen.

Lisätietoja työterveyshuollon järjestämisestä saa asuinkunnan terveyskeskuksesta tai yksityisiltä työterveyspalveluiden tuottajilta.

Työterveyshuollon kustannuksista ja korvauksista

Maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvalla MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä on oikeus saada korvausta itselleen järjestämänsä työterveyshuollon ja sen yhteydessä toteutetun yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista.

Maatalousyrittäjä saa työterveyshuollon kustannuksista korvausta Kelalta. Työterveyshuollosta maksettavaksesi jäävät kustannukset ovat maatalousverotuksessa tuotantokustannuksina vähennyskelpoisia.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) korvaukset

Korvaamisen perusteena ovat Kansaneläkelaitoksen (Kela) vahvistamat yrittäjäkohtaiset vuotuiset laskennalliset enimmäismäärät, jotka on määritelty erikseen ehkäisevään työterveyshuoltoon (mm. tilakäynti, terveystarkastus, neuvonta ja ohjaus) ja sairaanhoitoon. Kelan korvaus on:

  • 50 % hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista
  • ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan kuitenkin 60 %,
    1) jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta
    2) työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa.
  • 50 % työterveyspainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista.
  • Tilakäyntien kustannukset korvataan kokonaan Kelan vuosittain määrittämään yrittäjäkohtaiseen enimmäismäärään saakka.

Kun palveluntuottajana on kunnallinen työterveysyksikkö, maatalousyrittäjältä peritään työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista ainoastaan omavastuuosuus ja palveluntuottaja hakee jäljelle jäävistä kustannuksista Kelalta korvausta. Vielä tänä vuonna (2017) yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajan kustannukset maatalousyrittäjä maksaa ensin itse ja hakee sitten Kelalta korvausta. Vuoden 2018 alusta maatalousyrittäjä maksaa ainoastaan omavastuuosuuden myös yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajan tarjoamista palveluista. Tämä käytäntö edellyttää, että yksityinen työterveyshuollon palveluntuottaja tekee Kelan kanssa maksatukseen liittyvän sopimuksen. Tästä muutoksesta lisätietoa löytyy Kelan sivuilta.

Maatalousyrittäjä voi vähentää työterveyshuoltopalveluiden kustannuksista Kelan korvausten jälkeen itselle maksettavaksi jäävän osuuden verotuksessa maatalouden tuotantokustannuksina.

Maatalousyrittäjän toimiessa työnantajana

Kela korvaa osan työnantajalle työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Työnantajalle maksettava korvaus määräytyy enintään työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Maatalousyrittäjä voi valita, millä hakumenettelyllä hän hakee korvausta Kelalta. Vaihtoehtoisesti maatalousyrittäjä voi hakea korvausta itselleen järjestämien työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista:

  • yrittäjien työterveyshuollon hakumenettelyllä puolen vuoden sisällä tai
  • työnantajan hakumenettelyllä tilikausittain tehtävällä hakemuksella.

Vain yrittäjäkohtaiseen hakumenettelyyn kuuluu, että työoloselvitykset (tilakäynnit ja työolohaastattelut) sekä toimintasuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen korvataan maatalousyrittäjälle valtion varoista Kelan määrittämään enimmäismäärään saakka. Työnantajan hakumenettelyä käytettäessä maatalousyrittäjällä ei ole oikeutta valtion varoista korvattaviin osuuksiin. Kerran valittua hakumenettelyä ei voi vaihtaa kesken vuoden/tilikauden, ja valittu menettely kirjataan työterveyshuollon sopimukseen sekä muihin tarvittaviin asiakirjoihin.

Kustannusten korvaamisesta saa lisätietoa Kelan verkkopalvelusta Työterveyshuolto-osiosta.

Kaikki Koulutukset

Tulevat koulutukset