15.6.2020

Koronakriisin vaikutuksia etätyön ja työajan kokonaismäärään Suomessa on seurannut reaaliajassa Nepton Oy. Etätöiden määrä kasvoi jo viikkoa ennen hallituksen poikkeusolojen julistamista yli 70 prosenttia normaaliin tasoon nähden. Kun Uusimaa eristettiin etätöiden määrä harppasi jopa 656 prosenttia, ja kun ravintoloita ja julkisia tiloja suljettiin, kasvu normaaliaikaan verrattuna oli jo 687 prosenttia. Nepton on kerännyt dataa lähes 400 yrityksen ja 50 000 työntekijän todellisista sähköisistä työaikakirjauksista.

Moni haluaisi ja pystyisi jatkamaan etätöissä koronakriisin jälkeen

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronavirustilanteen vuoksi (YLE Uutiset 5.4.2020). Puolet vastaajista haluaa ja myös pystyisi jatkamaan etätyöskentelyä kokonaan tai osittain myös jatkossa. Kielteisimmin etätöihin suhtautuvat nuorimmat vastaajat.

– Koronatilanteen takia myös moni sellainen suomalainen työntekijä on siirtynyt etätöihin, jolla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta tai vain vähän kokemusta etätöistä, muistuttaa vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.

Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi opettajat, lääkärit, terapeutit, erilaiset konsultit, liikunnan ohjaajat ja valmentajat. Edelleen on paljon sellaisia aloja, joissa töitä ei kuitenkaan voi tehdä etänä, kuten fyysinen hoitotyö, teollisuus-, kuljetus- ja rakennusala sekä maa- ja metsätalous.

– Koronakriisin seurauksena monissa perheissä on jouduttu järjestelemään vanhempien etätöitä, lasten etäkoulua ja iäkkäiden läheisten huoltamista aivan uudella tavalla. Kriisin aikana työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa, varsinkin niissä perheissä, joissa on pieniä lapsia tai yksi huoltaja, sanoo Ruohomäki.

– Koti on voinut muuttua monitoimitilaksi, jossa työskennellään, pidetään etäkokouksia, käydään etäkoulua, ruokaillaan, hoidetaan sairaita ja toipilaita sekä vietetään vapaa-aikaa

Etätyö on ollut Suomessa yleistä jo ennen koronakriisiä. Eniten etätöitä tehdään pääkaupunkiseudulla toimihenkilö- ja esimiesammateissa ja pitkälti valtion, kuntien ja järjestöjen palveluksessa. Etätöissä on paljon myös freelancereita, itsensätyöllistäjiä ja pienyrittäjiä.

Suomessa tehdään eniten etätöitä Euroopassa

Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiö Eurofound keräsi datan laajalla verkkokyselyllä koronakriisin välittömistä vaikutuksia eurooppalaisten työskentelyyn ja hyvinvointiin 9.-30.4.2020. Kyselyyn osallistui yli 86 457 henkilöä 27 Euroopan maasta ja Iso-Britanniasta. Kyselyyn vastasi 1 032 suomalaista.

Koronavirustilanteen seurauksena etätöihin siirtyi 59 % suomalaisista. Suomi on EU-maiden kärjessä etätyön tekemisessä, seuraavina tulevat Benelux-maat ja muut Pohjoismaat.

– Etätyötä ovat edistäneet suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatio, toimiva tieto- ja  viestintäteknologia, organisaatioiden osaava henkilöstö, joustavat työajat ja työnteon tavat, myönteiset asenteet ja luottamukselliset suhteet työpaikoilla sekä aikaisempi kokemus etätyöstä, arvioi Ruohomäki.

Kielteisinä vaikutuksena työttömyys ja heikentynyt taloustilanne 

Koronakriisin kielteisiä vaikutuksia ovat työttömyys ja huoli työpaikan menetyksestä. Tulosten mukaan koronakriisin seurauksena neljäsosa (24 %) suomalaisista raportoi menettäneensä työnsä väliaikaisesti tai pysyvästi, 21 prosenttia miehistä ja 27 prosenttia naisista

Suomalaiset kokivat vähiten yksinäisyyttä

Koronakriisissä yhtenä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä esille on noussut ihmisten kokema yksinäisyys. Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka usein on tuntenut yksinäisyyttä viimeisen kahden viikon aikana. Suomalaisista vain 9 prosenttia on tuntenut itsensä yksinäiseksi. Valtaosa (65 %) suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä vain harvoin tai ei lainkaan. Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset kokivat hieman yllättäen vähiten yksinäisyyttä.

Miten työpaikoille palataan? 

Jotta työpaikalle paluu sujuisi turvallisesti, rajoitetaan COVID-19-tartuntataudille altistumista turvallisia työkäytäntöjä soveltamalla.  Työnantajan pitää tehdä tai päivittää riskien arviointi ja täydentää työpaikan ohjeita ja menettelytapoja huomioiden COVID-19-tartuntataudille altistuminen.

– Koronakriisin vaikutukset työskentelyyn, työllisyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin jäävät nähtäväksi. Niistä tarvitaan tutkimusta. Koronaviruspandemia on aiheuttanut Suomessa ja Euroopassa niin radikaalin etätyöloikan, että etätyön voidaan ennakoida yleistyvän ja jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Ruohomäki.

Lisätiedot

vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos

Artikkeli:
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020