13.11.2018

Mitä kuuluu? -palvelukokonaisuuteen kuuluu työhyvinvointikysely, digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen ja kehittämispalvelut. Kyselyllä kerätään tietoa johtamisesta ja esimiestyöstä sekä voimavaroista ja kehittämiskohteista, jotka liittyvät työtehtäviin ja työn järjestämiseen, työyhteisön vuorovaikutukseen ja organisaatioon. Tietoa kerätään myös muutoksista työssä, muutoksiin sopeutumisesta sekä työn kuormituksesta. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely antaa maakunnalle työhyvinvoinnin tilannekuvan ja seurantatietoa. Sen avulla työhyvinvointia voi johtaa tietoon perustuen ja maakuntien välillä voi tehdä vertailuja.

Kysyimme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojalalta kokemuksia Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn pilottiin osallistumisesta. Miksi he päättivät lähteä mukaan? Miten saada kaikki vastaamaan kyselyyn? Miten kyselyn tuloksia aiotaan hyödyntää? Entä mitä Oili pitää tärkeänä tulevaisuuden sote-organisaatioiden strategisessa johtamisessa?

1. Mitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle kuuluu tänä syksynä?

Sairaanhoitopiirimme henkilöstö työskentelee tiiviisti potilaidemme parhaaksi ja samalla valmistaudumme monenlaisten ja kokoisten muutosten varalle. Suuret valmistelut liittyvät organisaation rakenteisiin, palvelujen järjestämiseen sekä tulevaisuuden sairaalan rakentamiseen. Oulun yliopistollisen sairaalan ympäristössä puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Toimintoja siirretään näiden johdosta osittain väliaikaisiin tiloihin.

Monet haasteet edellyttävät toiminnan tarkastelua uudella tavalla ja luovat epävarmuuden tunnetta henkilöstölle. Toisaalta haasteet myös tarjoavat mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja ja sitä kautta lisäävät työn mielekkyyttä.

2. Miksi päätitte lähteä mukaan Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn pilottihankkeeseen?

Haluamme osaltamme olla kehittämässä julkissektorin — ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon — toimintaa alan erityispiirteet huomioiden. Samalla voimme varmistaa vetovoimaisuutta työpaikkana ja turvata väestön palvelutarpeiden tuottamiseen tarvittavia henkilöstön voimavaroja. Koemme tärkeänä, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Työhyvinvointikysely tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Meillä on vuodesta 2007 toteutettu henkilöstölle oma työhyvinvointikysely ja nyt oli aika uudistaa sen toteuttamistapaa. Työterveyslaitos on mielestämme merkittävä suomalaisen työelämän asiantuntijataho, joten oli hienoa päästä mukaan tähän pilottihankkeeseen.

3. Miten olette markkinoineet kyselyä ja mitä muita toimenpiteitä olette toteuttaneet, jotta henkilöstönne osallistuisi kyselyyn mahdollisimman laajasti?

Kyselyyn osallistumisesta oli tärkeä keskustella ensin sairaanhoitopiirin toiminnasta vastaavan johtoryhmän kanssa. Olimme yhtä mieltä siitä, että kysely tarjoaa kattavan työhyvinvoinnin johtamisen välineen ja halusimme sitoutua sen toteuttamiseen. Tämän jälkeen kyselyä on markkinoitu sairaanhoitopiirin sähköisen viestinnän avulla, kuten työhyvinvointipalvelujen intranet–sivustoilla, viikkotiedotteissa ja uutisissa. Lähetimme myös ennakkotiedon tulevasta kyselystä sairaanhoitopiirin jokaisen työntekijän työsähköpostiin. Esimiehiä on informoitu huolehtimaan vastaamisen mahdollistamisesta, vastaaminenhan tapahtuu työaikana.

Työterveyslaitoksen yhteyshenkilömme on pyydetysti jalkautunut eri kokouksiin, verkostotapaamisiin ja työhyvinvoinnin foorumeihin kertomaan kyselystä. Koolla on ollut henkilöstön edustajia, työntekijöitä kaikista ammattiryhmistä, esimiehiä ja henkilöitä, joiden tehtäviin kuuluu työhyvinvointiin liittyvien asioiden hoitamista.

Sairaanhoitopiirimme yksi työhyvinvoinnin voimavaratekijä ovat erilaiset verkostot, joiden avulla voimme huolehtia tiedonkulusta eri yksiköihin. Kyselyyn osallistujien kesken arvontaan myös palkinto. Lisäksi työyhteisöt voivat suunnitella omia tapoja palkita aktiivisesta osallistumisesta.

4. Miten aiotte hyödyntää Mitä kuuluu -kyselyn tuloksia henkilöstönne työhyvinvoinnin lisäämiseksi?

Olemme sopineet Työterveyslaitoksen kanssa raporttien valmistumisajasta ja varanneet jo vastuutahojen kanssa joulukuulle koko päivän tuoreiden tulosten esittelyä varten. Samalla käymme vielä henkilöstön kanssaläpi kyselyn tuloksia, ja niiden hyödyntämistä kehittämistyössä.

Meille jo tuttuun tapaan on tärkeä tunnistaa työhyvinvoinnin kannalta keskeiset voimavaratekijät ja huolehtia niiden ylläpitämisestä myös jatkossa. Kehittämiskohteiksi valitaan kolme tärkeintä tekijää ja seurataan toimien vaikuttavuutta. Seuraavana vuonna voidaan tehdä uusia valintoja.

Kyselyn tulosten esittelyä ja hyödyntämistä kehittämistyössä jatketaan tammikuussa eri foorumeissa ja tarkoitus on, että jokainen työntekijä pääsee tulosten avulla osallistumaan omaan työtään koskevaan toiminnan suunnitteluun.

Kysely mahdollistaa monipuolisen raportoinnin, joten sen avulla voimme tarkastella kehittämistoimia paitsi organisaatiorakenteen myös eri tehtävien näkökulmasta.
Kyselyn tulokset sekä niihin perustuvat kehittämistoimet tulevat koko henkilöstömme nähtäville sairaanhoitopiirin intranet-sivustoille. Näin toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen tulee yhä paremmin osaksi arkea ja yksiköt voivat jakaa hyviä käytäntöjä toisilleen.

On tärkeää kannustaa henkilöstöä vastaamaan kyselyyn aktiivisesti ja sen jälkeen myös osallistumaan kehittämistyön suunnitteluun. Kehittämistyön tulokset kannustavat osallistumaan myös tulevaisuudessa. Tarkoituksemme on toteuttaa kysely vuosittain.

5. Mitkä asiat näet erityisen tärkeiksi tulevaisuuden sote-organisaatioiden strategisessa henkilöstöjohtamisessa?

Sote -organisaatioiden johtamistyötä haastaa myös tulevaisuudessa erilaisten muutosten johtaminen, väestön ikääntyminen sekä palvelutarpeiden moninaistuminen, lääke- ja hoitotieteen kehittyminen, talous- ja tehokkuusvaatimukset sekä palvelurakenteeseen liittyvät epävarmuustekijät. Julkissektorin sote -organisaatioiden täytyy turvata vetovoimaisuutensa työpaikkana myös tulevaisuudessa.
Henkilöstöjohtamiseen kaivataan sote -organisaatioissa toimivia henkilöstöhallinnon sähköisiä työkaluja. Niiden avulla voidaan nykyistä paremmin ja joustavammin suunnitella henkilöstöresurssien kohdentamista sekä luoda edellytyksiä vastata tarpeisiin muuttuvissa tilanteissa. Muutostarpeet voivat liittyvät työntekijöiden eri elämäntilanteisiin, työn teettämisen tarpeisiin, osaamiseen kehittämiseen tai työkyvyssä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä ei ole kattavaa järjestelmää henkilöstöjohtamiselle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottaa lukuisa määrä eri ammattinimikkeillä toimivia ammattilaisia. Tulevaisuudessa on myös tärkeä yhä selkeämmin kuvata sote -organisaatioiden toiminnalliset prosessit sekä niiden systemaattinen arviointi ja kehittäminen. Näin voimme edistää strategista ketteryyttä ja kehittää toimintaa moniammatillisessa yhteistyössä niin sairaalaympäristössä kuin maakuntienkin palveluverkostossa.

Potilaan laadukas, sujuva ja turvallinen hoitoprosessi edistää myös henkilöstön työhyvinvointia.

Lue lisää Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselystä >>