28.8.2020

Tiedote 30/2020

Tarkistuslista ja ohje sisältävät listan kysymyksiä, joihin vastataan kyllä tai ei. Kysymykset käsittelevät työympäristöä ja työtä monipuolisesti. Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa alueellinen tartuntatilanne, työn luonne, etätyömahdollisuudet, lähikontaktien määrä ja kesto, matkustustarpeet ja hygienian taso.

Mitä enemmän kyllä-vastauksia on, sitä suurempi koronatartunnan riski työpaikalla on ja sitä järeämpiä toimia saatetaan tarvita. Korjaustoimenpiteiden avulla työntekijöihin ja myös asiakkaisiin kohdistuvia riskejä voidaan pienentää.

Ensisijaiset koronatartunnan ehkäisykeinot ovat hyvä hygienia, turvavälit sekä organisatoriset ja tekniset toimet

Ensisijaisia tartunnan torjuntakeinoja hygienian ja turvavälien lisäksi ovat mm. työaikajärjestelyt, työntekijöiden jakaminen ryhmiin, etätyö, tilajärjestelyt ja riittävän ilmanvaihdon varmistaminen. Vasta näiden jälkeen aletaan harkita kasvomaskien tai hengityksensuojainten käyttöä.

Suojaimia ja maskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa, lähikontaktit kestävät yli 15 min ja on tarve suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä.

Jos merkittäviä todennäköisyyksiä altistumiselle ei työpaikalta löydy, riittää hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä oireisten työntekijöiden ohjaaminen terveydenhuoltoon.

Kasvomaskeja ja hengityksensuojaimia tarvitaan harvoin

Kasvomaskeja tai hengityksensuojaimia tarvitaan koronavirustartunnan estämiseksi harvoin. Esimerkiksi toimistotyössä maskeja ei yleensä tarvita, sen sijaan lähikontaktissa tehtävässä palvelutyössä kuten kosmetologin tai hierojan työssä maskista on hyötyä asiakkaita suojattaessa. Samoin asiakkaan maskista on hyötyä työntekijää suojattaessa. Myös esimerkiksi huoltotöissä, joissa on useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä, voidaan tarvita maskeja tai suojaimia. Terveydenhuollon ammattilaisille on olemassa omat ohjeensa varotoimista ja suojautumisesta THL:n sivuilla.

Koska kaikki työpaikat ja työtehtävät ovat erilaisia, yksityiskohtaisia ja yhtenäisiä ohjeita kasvomaskien tai hengityksensuojainten käytöstä ei voida antaa. Jokaisen työpaikan on itse arvioitava riskinsä ja harkittava tarvittavat toimenpiteet. Työsuojelun ja työterveyden asiantuntijat toki auttavat riskien arvioinnissa.

Työnantaja maksaa työssä tarvittavat suojaimet ja maskit

Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön riskien arvioinnin pohjalta päädytään, pitää työnantajan hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Työmatkoilla käytettävät maskit eivät kuulu työnantajan kustannettaviksi, mutta niidenkin maksamista työnantajan kannattaa harkita. Maskien käyttö työmatkalla pienentää tartuntariskiä myös työpaikalla ja vähentää mahdollisesti sairauspoissaoloja.

Verottajan linjauksen mukaan työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti kasvomaskeja. Verovapauden kannalta ei ole väliä, käyttääkö työntekijä maskia töissä vai matkalla töihin. Myös työntekijät voivat vähentää työmatkoilla käytettävien maskien kulut verotuksessa.

Lisätiedot
johtaja Tommi Alanko, puh. 040 719 2521, Työterveyslaitos, tommi.alanko[at]ttl.fi

Aineistot

Tarkistuslista työpaikan koronariskien arviointiin

Ohje COVID19 tartuntariskin arviointiin työpaikalla

Korona ja työ – sivuille on koottu kaikki Työterveyslaitoksen koronaohjeet

Opasteet ja huoneentaulut työpaikoille (tulosta ja laita seinälle)

THL:n maskisuositus