1.6.2021

– Hätäilyn sijaan on syytä kaiken aikaa harkita, miten jatkamme fiksua työturvallisuus- ja työterveystyötä. Kriittisten toimintojen jatkuvuus on turvattava kaikissa oloissa, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula korostaa.

– Pandemia poistuu vähitellen, mutta sen rinnalla talouselämän toimijoiden kannattaa seurata maailmaa muuttavia megatrendejä, ilmastonmuutosta ja työn murrosta. Ne jäävät vaikuttamaan pandemian poistuttua, hän jatkaa.

Pääjohtaja Koivulan mukaan Suomi palaa kesälomien jälkeen aivan uuteen tilanteeseen, jossa työelämän pakka on ikään kuin sekoitettu uudelleen. Olennaisia toimenpiteitä yrityksille ja muille työyhteisöille ovat:

  • Päivittää riskinarviotaan tilanteen mukaan ja ennakoiden.
  • Tarkkailla etätyön, hybridityön ja läsnätyön vaikutuksia työhyvinvointiin.
  • Osallistaa henkilöstöä sitä itseään koskevissa asioissa, kuten uusien toimintatapojen kehittämisessä.
  • Ottaa pandemian aikana saavutetut digiloikkaedut aktiiviseen hyötykäyttöön.

Edellä mainittujen toimien pitää pohjautua tutkittuun tietoon. Työterveyslaitos paketoi tietoa, näkemyksiä ja keskustelunavauksia Paluu tulevaisuuteen -teeman alle.

– Puhumme Paluu tulevaisuuteen -teemasta, koska suomalainen yhteiskunta tarvitsee ajantasaista tietoa, ratkaisumalleja ja vahvaa dialogia aivan uudenlaisessa tilanteessa. Meillä on käynnissä useita tutkimushankkeita, joiden parissa työskentelevillä asiantuntijoilla on punnittuja näkemyksiä tästä aihepiiristä. Tutkitun tiedon arvo korostuu juuri tällaisessa murrostilanteessa, Antti Koivula sanoo.

Ennätysmäinen siirtymä etätyöhön säteilee koko työelämään

Koronapandemian seurauksena yli miljoona suomalaista siirtyi nopeasti etätöihin keväällä 2020. Tämä turvasi talouden toimivuuden kokonaisuutena ja osaltaan auttoi Suomea selviämään suhteellisen vähin vaurioin pandemiasta. Samaan aikaan on syntynyt uudenlaista polarisaatiota ja työhyvinvointia horjuttavia ongelmia, jotka on ratkaistava pikaisesti.

– Etätyö on kohentanut lukuisien suomalaisten kokemuksia työelämästä, mutta samalla se on luonut uudenlaisia kuormituksia ja konflikteja. Organisaation näkökulmasta on syntynyt tuottavuutta, tehokkuutta ja sitoutumista. Seurauksena ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää: kasvaneesta kuormituksesta on selviä merkkejä. Ensin kuormitus nakertaa henkilöstöä, pian myös organisaatioita, vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki arvioi.

– Etätyön hyvät käytännöt ja opit kannattaa ottaa nopeasti käyttöön. Samalla on aktiivisesti tuettava henkilöstön hyvinvointia, Ruohomäki kehottaa.

  • Työpaikoilla tulee miettiä, mikä on kullekin työyhteisölle, työntekijälle, työtehtäville tai ajankohdalle tarkoituksenmukaisin tapa tehdä työtä: etänä, työpaikalla vai niitä yhdistellen.
  • Koronapandemian jälkeen kotona tehtävä työ voi laajeta monipaikkaiseksi työskentelyksi, jossa työtä voi tehdä joustavasti siellä, missä se on.

Korona-aikana arvokasta tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista tarjoavan Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi ensin koheni etenkin etätyötä tekevillä, mutta palasi pääosin koronaa edeltävälle tasolle poikkeusajan pitkittyessä loppuvuonna 2020. Etätöitä tehneistä noin puolet vastaajista koki, että itsenäinen päätöksenteko on lisääntynyt ja etätöissä oli opittu uusia, parempia työtapoja. Vastaavasti noin joka neljäs kertoi esihenkilön tuen vähentyneen ja lähes joka viides oli kokenut tylsistymistä lähes päivittäin.

Samoja työhyvinvoinnin ulottuvuuksia mittaa tuore työhyvinvointitesti (Miten voit? -kysely toukokuu 2021, 35 000 vastausta). Alustavasti näyttää siltä, että hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkkää läsnä- tai etätyötä tekevät.

Kysely henkilöstölle ohjaa organisaatioita toimiviin ratkaisuihin ja lisää motivaatiota

Kun organisaatiot harkitsevat työpaikalle tarkoituksenmukaisimpia tapoja tehdä työtä, henkilöstöä on syytä kuulla kahdestakin syystä: työntekijä on usein oman toimenkuvansa paras asiantuntija, ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät motivaatiota.

– Kun selvitimme Työterveyslaitoksessa henkilöstömme toiveita, niin vastauksissa korostui, miten monenlaisia tarpeita yksilöillä ja eri tiimeissä on. Työnantajan kannalta hienoa on, että asiantuntijatyössä lähes kaikki työt sujuvat yhteistyössä aiempaakin tehokkaammin paikasta riippumatta, sanoo Salla Toppinen-Tanner, joka johtaa Työkyky ja työurat -yksikköä.

Työterveyslaitos on julkaissut mallikyselyn työpaikkojen hyödynnettäväksi. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Pandemian sivutuotteena syntyneitä hyötyjä digiloikalle pitää vakinaistaa ja kehittää kiireesti

Siirtymä etätöihin oli Suomessa maailman huipputasoa. Pandemia pani muutoksen liikkeelle, mutta samaan aikaan yrityksillä oli digiloikan edellyttämät työvälineet, ja enemmistöllä miljoonasta etätyöläisestä riittävä osaaminen ja kansainvälisesti vertailtuna toimistotyöhön soveltuvat kodit.

–  Suomella on nyt hyvät edellytykset kehittyä edelläkävijämaaksi, jossa etä- ja hybridityötä tehdään työhyvinvointia ja tuottavuutta yhtäaikaisesti edistävällä tavalla, Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman sanoo.

– Uudessa tilanteessa tarvitaan kuitenkin uusia toimintatapoja, koulutusta ja pelisääntöjä. Etätyössä on samankaltaisia kielteiseksi koettuja piirteitä kuin alustatyössä: eristyneisyyttä ja joustavuusvaatimusten luomaa hyvinvoinnin heikentymistä, Husman jatkaa.

Lisätiedot

Tutustu mediainfon aineistoon.
Katso mediainfon tallenne (katsottavissa 16.6. klo 16 asti).

  • Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, 030 474 2340, etunimi.sukunimi@ttl.fi
  • Virpi Ruohomäki, vanhempi tutkija, työkyky ja työurat, Työterveyslaitos, 030 474 2941, etunimi.sukunimi@ttl.fi
  • Salla Toppinen-Tanner, johtaja, työkyky ja työurat, Työterveyslaitos, 046 851 2517, etunimi.sukunimi@ttl.fi
  • Päivi Husman, johtaja, johtaja, Hyppäys digiin, Työterveyslaitos, 040 576 1314, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Tutustu myös

Työterveyslaitoksessa on käynnissä projekteja ja tutkimushankkeita, jotka sivuavat Paluu tulevaisuuteen -teemaa:

  • Työterveyslaitos kokoaa monialaiset asiantuntijat visioimaan, miten hyvinvointi tulisi huomioida tulevaisuuden tilasuunnittelussa. Kutsutilaisuutena toteuttavan työpajan havaintoja luvassa kesäkuun loppupuolella. Lisätiedot: Erikoistutkija Annu Haapakangas, puh. 050 535 2984.
  • Fast Expert Teams -hankkeessa työelämän asiantuntijat ratkaisevat korona-exitiin liittyviä työelämän kysymyksiä osana TYÖ2030-ohjelmaa. Raportti julkaistaan kesäkuun lopulla. Lisätiedot: TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, puh. 040 411 6379 TYÖ2030 – Uutinen – Yli 70 asiantuntijaa korona-exitin kehittäjinä (ttl.fi) (suomeksi)
  • Etätyö ja työkyky -hanke tuottaa tietoa etä- ja monipaikkaisen työn vaikutuksesta työkykyyn ja terveyskäyttäytymiseen. Tutkimusjulkistuksia luvassa syksyllä. Lisätiedot: Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki, puh. 046 8513770. Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä (2020-2023) – Työterveyslaitos (ttl.fi) (suomeksi)
  • Miten Suomi voi? -tutkimushanke on selvittänyt suomalaisen väestön ja sen eri työntekijäryhmien työhyvinvointia koronapandemian aikana. Seuraava julkistus on elo-syyskuussa. Lisätiedot: Tutkimusprofessori Jari Hakanen, puh. 040 562 5433. Miten Suomi voi? – Työterveyslaitos (ttl.fi) (suomeksi)