− Hyvän työterveystoiminnan pohjana on pelastusalan työn, työolosuhteiden ja kuormitustekijöiden tuntemus sekä tieto siitä, miten ne vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn, toteaa apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.

− Fyysisen toimintakyvyn lisäksi pelastushenkilöstön työssä korostuvat psyykkisten ja kognitiivisten tekijöiden merkitys, jatkaa Vuokko, joka on yksi oppaan Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt kirjoittajista.

Perinteisen sopivuusarvion rinnalle terveyssuunnitelma

Pelastushenkilöstön työterveysseurannan tavoitteena on huolehtia siitä, että henkilö sopii työhön, ja estää työperäistä sairastumista sekä oireiden ja sairauksien pahentumista työssä. Tärkeää on tunnistaa työkyvyn tukemista vaativat tilanteet mahdollisimman varhain.

Perinteisen työhönsopivuusarvion lisäksi terveystarkastuksessa tulisi laatia yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Suunnitelma sisältää työntekijän oman terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta olennaiset tekijät sekä tavoitteet ja keinot niiden ylläpitämiseksi.

− Terveyssuunnitelma määrittää myös tulevien terveystarkastusten sisältöä ja tiheyttä, ja se tulee päivittää vähintään jokaisen seurantatarkastuksen yhteydessä.

Työterveysseuranta perustuu työpaikan tarpeisiin

Pelastusalan työntekijät, joiden työhön sisältyy erityisiä terveys- ja turvallisuusvaatimuksia tai altistumista sairastumisen vaaraa aiheuttaville tekijöille, kuuluvat lakisääteisten terveystarkastusten piiriin.

Työterveyshuolto arvioi terveystarkastusten tarvetta ja toteutusta hyödyntäen moniammatillista osaamistaan. Arviointia tehdään yhdessä pelastuslaitoksen toimijoiden kanssa.

− Yhteistoiminta on tärkeää esimerkiksi työkykyyn vaikuttavien tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, toteaa Vuokko.

Vesisukelluksen terveysseurantaan ohjeistus

Vaikka työkykyä ei voida tarkastella pelkästään sairauslähtöisesti, on tilanteita, joissa terveydentila rajoittaa tai estää osallistumasta pelastustoimen tehtäviin.

− Työkykyarvion johtopäätöksissä tulee huomioida sairauden ennuste sekä se, missä määrin hoidolla ja kuntoutuksella voidaan palauttaa työkykyä, Vuokko painottaa.

Sairausryhmittäisten arviointikäytäntöjen lisäksi Pelastushenkilöstön työterveysseuranta -opas sisältää oman osion vesisukelluksen työterveysseurannasta ja -vaatimuksista. Vastaavaa suomenkielistä ohjeistusta ei ole aiemmin ollut.

 

Tutustu oppaaseen

Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt on kattavasti uudistettu versio aiemmasta Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt -kirjasta. Opas on suunnattu työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, työsuojeluhenkilöstölle sekä pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien henkilöstölle. Sisältö koskee niin ammattipelastajia kuin sopimuspalokuntalaisia.

Opasta voi lukea Julkarissa: Vuokko A., Punakallio A., Paajanen T., Lusa S. (toim.): Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt. Työterveyslaitos 2020.

Opas on toteutettu Palosuojelurahaston tuella.