Yhteistyö ja kumppanuudet

Resilientissä organisaatiossa on yhteistyö sujuvaa niin sisäisesti kuin kumppaneiden ja asiakkaidenkin kanssa. Hyvän tiedonkulun ja yhteistyön eteen tehdään tietoisesti töitä.  Se vaatii aikaa ja yhteistä analysointia ja kehittämistä, asioista sopimista ja luottamuksen rakentamista. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä organisaatio tekee, mitä organisaatiossa osataan ja keiden kanssa yhteistyötä tehdään. Entä missä tärkeä tieto on tallessa ja miten se saadaan käyttöön yllättävissä tilanteissa, joissa asioita tavallisesti hoitavat eivät ole paikalla?

Tässä osiossa keskitymme yhteistyön eri näkökulmiin: tiedon ja osaamisen jakamiseen, siilojen purkamiseen niin ammattiryhmien kuin organisaation osion välillä ja hyvän, luottamukseen perustuvan yhteistyön rakentamiseen sekä sen turvaamiseen sopimuksin.

 

Jaettu tieto ja osaaminen

Jotta organisaatio säilyttää toimintakykynsä kaikissa tilanteissa, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin tietoon ja osaamiseen liittyviin asioihin: 

  • Kriittinen eli organisaation toiminnan kannalta oleellinen tieto säilytetään useissa tallennusmuodoissa ja useissa paikoissa – kuitenkin tietoturvallisesti. 
  • Henkilöstöllä on tarvittaessa pääsy tähän kriittiseen tietoon, jotta toiminta voi jatkua poikkeavasta tilanteesta huolimatta. 
  • Mikään tieto ja osaaminen ei ole vain yhden henkilön takana, vaan tieto on jaettua, ja osaamista on useammalla henkilöllä. 
  • Useampi ihminen pystyy toimimaan keskeisissä rooleissa. 
  • Jokaisen osaamista arvostetaan, sillä kenellä vaan voi olla juuri niitä taitoja, joita seuraavaksi tarvitaan kaikkein eniten.  

Organisaatio on aina haavoittuvainen, jos toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeä tieto on vain yhdessä paikassa tai vain yhden henkilön takana

Asia on isoissa organisaatioissa usein varmistettu esimerkiksi potilas-, asiakas- ja taloustietojen osalta hyvin. Tiedot tallennetaan välittömästi yhteiseen järjestelmään ja järjestelmästä otetaan säännöllisesti varmuuskopioita, joita säilytetään paikassa, joka on altis eri riskeille kuin alkuperäinen data. On huolehdittu esimerkiksi siitä, ettei sama tulipalo tuhoa kaikkea materiaalia. Tiedot, jotka ovat yksittäisen työntekijän muistiinpanoissa tai työpöydällä ovat herkempiä katoamaan kokonaan. Miten omassa organisaatiossasi kriittisen tiedon varmistaminen on hoidettu?

 

Tiedon turvaaminen on arvokasta vain, jos myös osaaminen on turvattu

Organisaation osaaminen koostuu kaikkien siellä ja sen kanssa työskentelevien toisiaan täydentävistä taidoista, näkemyksistä ammattitaidoista. Osaamisen turvaaminen vaatii yhteisen ymmärryksen muodostamista ja jakamista. Toisten työn ja näkemysten arvostamista sekä vilpitöntä halua ymmärtää toisen näkökulma. Ymmärryksen lisäksi tarvitaan osaamisen jakamista. Tässä auttaa yhdessä tekeminen, varahenkilöiden nimeäminen ja kriittisten tehtävien tunnistaminen ja harjoitteleminen ristiin. 

 

Tehtävä 1 – Pohdi itsenäisesti:

  1. Mieti, mikä on sellaista tietoa tai osaamista, joka on vain sinulla?
  2. Mitä voisit tehdä sen varmistamiseksi, että tämä tieto tai osaaminen olisi jo(i)llakin muu/illakin? 

Tehtävä 2 – Toteuta työyhteisösi kanssa osaamisen kartoitus 

  1. Lataa tästä Jaettu Tieto Ja Osaaminen Tehtävä

 

Lue lisää tietojen ja taitojen jakamisesta: 

Blogi Susanna Snellman: Ajatuksia oman osaamisen jakamisesta 

Blogi Olli-Pekka Heinonen: Työ ja oppiminen yhdistyvät 

Blogi Sari Okko: Kokemus ja osaaminen on syytä ottaa talteen

Hyvät tiedon johtamisen käytännöt työterveyshuolto-organisaatioissa (Työterveyslaitos): Hyvät tiedon johtamisen käytännöt tth-organisaatiossa dokumentin voit ladata tästä 

 

Ei siiloja

Tenniksen nelinpelissä helpoin tapa upottaa pallo ja saada piste on asettaa se sopivasti vastapuolen pelaajien väliin. Siilot organisaatioissa tarjoavat samanlaisia kohtia, joissa tehtävä ei kuulu kenellekään ja jälkikäteen analysoitaessa, jos ollaan vielä puheväleissä, todetaan, että olisi tarvittu parempaa viestintää.  

Siiloja syntyy herkästi tiimien, osastojen tai yksiköiden välille

Resilientti organisaatio toimii riittävän yhtenäisellä tavalla, jotta sellaisessakin poikkeavassa tilanteessa, jossa vaikkapa puolet henkilöstöstä ei voi tehdä töitä, kykenee loput puolet pitämään toiminnan käynnissä. Siiloja syntyy herkästi tiimien, osastojen tai yksiköiden välille. Ei tule mieleen, että toimintatapoja voisi tai kannattaisi vertailla eri organisaation osien välillä. Siiloja syntyy myös herkästi eri ammattikuntien välille. Emme ymmärrä tai arvosta tai edes huomaa asioita ja näkökulmia, jotka toisen ammattiryhmän mielestä on oleellisia ja tärkeitä. Resilientissä organisaatiossa rakennetaan tietoisesti yhteistyötä yli erilaisten raja-aitojen ja haastetaan jokaista tutustumaan toisten ajatteluun. Se paitsi auttaa kriisissä on myös rikas innovaatioiden lähde, jos sitä opitaan käyttämään.

 

Resilienteissä organisaatioissa kiinnitetään tietoisesti huomiota yhteistyön sujuvuuteen

Kun yhteistyö on sujuvaa, on jokaiselle selvää, miksi kunkin työpanos on organisaatiolle tärkeä. Ja kriisin tullen jokainen käyttää tätä työpanosta kriisistä selviytymiseen. Sujuvan yhteistyön kehittäminen vaatii yhteistä aikaa, suunnittelua ja toimintamalleja. Se pohjautuu luottamukseen, joka syntyy ihmisiin tutustumalla, yhdessä viihtymällä ja toisia auttamalla. Sujuva yhteistyö vaatii myös avoimuutta sekä töiden ja vastuiden jakamista niin, että jokainen kokee, että häneen luotetaan ja että häntä arvostetaan.

 

Valitse se alue, joiden välinen siilojen purkaminen on mielestäsi haasteellisinta?

Siilojen purkaminen on mielestäni haasteellisinta

 

Kuvitteellinen tarina - Siilot estävät toimintaa

Paikkakunnan lukiojärjestämä tilaisuus alkoi aamupäivällä klo 10:00. Toisen vuoden opiskelijat ja opettajat kokoontuivat liikuntasaliin kuuntelemaan ylioppilaskirjoituksiin liittyvien järjestelyjen suunnitelmaa. Samaan aikaan kaksi nuorta toteuttivat suunnitelmaansa: He telkesivät hiljaisuudessa liikuntasalin uloskäynnit ja pukeutuivat mustiin asuihin peittäen myös kasvonsa. Mukanaan heillä oli aseet, bensakanistereita sekä tulitikkuja ja he astuivat saliin sisään. Aseilla uhaten he komensivat kaikki osallistujat salin takaosaan ja pyysivät muutamaa pelokasta opiskelijaa sytyttämään liikuntasalin pitkät verhot palamaan. 

Tulesta pelästyneinä osa henkilökunnasta ja opiskelijoista yritti pelastautua käyttämällä salin reunustalla olevaa vara-uloskäyntiä. Mustiin pukeutuneet nuoret ampuivat varoitukseksi kaksi pelastautumista yrittäneistä ja muut jäivät paikoilleen. Ammuskelun äänet kuultuaan koulusihteeri soitti 112-numeroon ja apua oli pian paikalla. Tilanne saatiin poliisin ja pelastuslaitoksen toimesta nopeasti hoidettua siten, että enempää henkilövahinkoja ei syntynyt. Koko henkilökunta ja kaikki olivat pahoin järkyttyneitä tapahtumista. Koulupäivä päätettiin ja kaikki lähetettiin kotiin. 

Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on järjestää tukitoimia erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Tämä tapaus, jos mikä, oli sellainen. Sosiaalipäivystyksessä saatiin henkilökunta nopeasti organisoitua valmiuteen toimia. Tavoitteena oli ensin olla yhteydessä kaikkiin salissa olleisiin henkilöihin ja antaa henkistä tukea kriisin jälkeen. Seuraavana askeleena oli tukea muita koulun opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä. Koulun sisäinen kriisiryhmä ei oikein kyennyt toimimaan, sillä sen opettaja-jäsenet olivat itse mukana tilanteessa ja järkyttyneitä työkaverinsa kohtalosta. 

Sosiaalipäivystyksen johtava viranhaltija tiedusteli koulusihteeriltä opiskelijoiden yhteystietoja. Koulusihteeri välitti puhelun rehtorille, sillä hänellä ei ollut lupaa antaa yhteystietoja ulospäin. Rehtori kertoi, että hänellä ei ole ilman opiskelijoiden tai heidän huoltajiensa lupaa antaa tietoja eteenpäin. Seuraavaksi sosiaalipäivystyksen johtava viranhaltija tiedusteli yhteystietoja ensin kouluterveydenhoitajalta, joka ohjasi puhelun sote-kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle. Hän ei uskaltanut luvata tietoja, mutta lupasi selvittää asiaa. Kun aikaa tapahtumasta oli kulunut jo kuusi tuntia eikä yhteystietoja kuulunut, päätti sosiaalipäivystyksen johtava viranhaltija olla yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriöön. Sieltä ohjeistettiin rehtoria ja sote-kuntayhtymän johtavaa viranhaltijaa luovuttamaan opiskelijoiden yhteystiedot.  

Sosiaalipäivystyksen ammattilaiset pääsivät aloittamaan tukitoimet, mutta aikaa oli kulunut tapahtuneesta jo seitsemän tuntia. 

 

Tehtävä 1 – Pohdi itsenäisesti omaa organisaatiotasi ja sen siiloja

  1. Keiden toimintatavat ja ajattelutavat ovat sinulle vieraimpia?
  2. Keksi kaksi keinoa tutustua näihin ihmisiin paremmin

Tehtävä 2 – Pohdi työyhteisösi kanssa yhdessä  

  1. Oletteko havainneet erilaisia toimintatapoja organisaation eri osien välillä? Toiko korona-kriisi näkyviin siiloja organisaatiossanne?
  2. Pohtikaa, onko syytä vertailla tai yhtenäistää näitä toimintapoja.
  3. Tunnistatteko erilaisia ajattelutapoja eri ammattiryhmien välillä? Estävätkö ne yhteistyötä jollain tavalla?
  4. Mitä voisitte tälle tehdä? Mitä kokeilette ensimmäiseksi?

 

Lue lisää siilojen purkamisesta

 

Kumppanuudet

Hyvät ja luottamukselliset suhteet yhteistyökumppaneiden kanssa edistävät aina sujuvaa asiakaspalvelua ja toiminnan kehittämistä.

Kohtaamiset, jakaminen ja yhdessä tekeminen kasvattavat luottamusta

Luottamuksen kasvaessa puolestaan kasvaa uskallus jakaa päätöksentekovaltuuksia ja omaa tietoa toisille. Parhaimmillaan syntyy positiivinen kehä: yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta mikä puolestaan lisää yhdessä tekemistä.

 

Häiriötilanteessa luottamuksellisista suhteista tulee ensiarvoisen tärkeitä

Häiriötilanteessa luottamuksellisista suhteista tulee ensiarvoisen tärkeitä, sillä tällöin omat resurssit eivät useinkaan riitä tilanteen hallitsemiseen, tilanteesta selviämiseen ja toipumiseen. Tarvitaan usein nopeasti lisää tekijöitä, mahdollisesti uutta osaamista, lisää kalustoa, majoitustiloja, jne. Mitä tutumpia yhteistyökumppanit ovat ja mitä läheisemmät suhteet ovat, sen nopeammin ja monipuolisemmin verkostoltaan saa apua.

Myös akuutista häiriötilanteesta toipuminen helpottuu, jos sitä ennen on ollut toimiva yhteistyöverkosto ympärillään

Hyvän ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen vaatii aikaa ja säännöllisyyttä sekä yhteistyön eleitä ja luottamusta osoittavia tekoja. Oikeudenmukaiseksi koetun yhteistyön edellytyksiä ovat vastavuoroisuus ja tasapuolisuus.

 

Uuden-Seelannin Canterburyn yliopisto tarkasteli verkostoja ja niiden vaikutuksia organisaatioiden toipumiseen maanjäristyksistä:

  • Verkostojen avulla pystyttiin tasaamaan kasvaneita työmääriä.
  • Verkostojen avulla pystyttiin tasoittamaan tavarantoimituksia, kun jotkut toimittajat eivät pystyneet toimimaan.
  • Jos suhteet organisaatioiden välillä olivat ennen järistystä olleet hyvät ja luottamukselliset, olivat esim. asiakkaat kärsivällisempiä viivästyneiden toimitusten ja tavarantoimittajat viivästyneiden laskujen suhteen.
  • Yhteistyötä arvioitiin uudelleen ja löydettiin uusia innovatiivisia yhteistyön muotoja
  • Verkoston solidaarisuus: Kumppanit auttoivat toisiaan ylläpitämään toimintaa kriisin yli. Sen jälkeen asiakassuhteet palasivat alkuperäisille toimijoille.
  • Tuhoisat häiriötilanteet tuhoavat tuotantorakenteita ja kannustavat ottamaan käyttöön uudempaa, innovatiivisempaa teknologiaa ja tuotantotapoja, mikä johtaa usein tuottavuuden paranemiseen.
  • Palveluita siirrettiin tuotettavaksi etäyhteyksillä tai pilvessä.

3 a.m friends

Sydneyn vesilaitoksen resilienssijohtaja Dave Parsons on käyttänyt termiä 3am friends. He ovat yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat sinut niin hyvin, ja luottavat sinuun niin paljon, että vastaavat puhelimeen vaikka kolmelta aamuyöstä, kun huomaavat puhelun tulevan sinulta. He ovat siis ihmisiä, joilla ei ole velvollisuutta auttaa, vaan tekevät sen sinun vuoksesi. Eivätkä he vain vastaa puhelimeen, vaan myös rientävät auttamaan.

Seville, Resilient Organizations. 2016

 

Kuvitteellinen tarina - Tykkylumi aiheuttaa sähkökatkon

Suomen itärajan tuntumassa oli kova talvi. Kunnassa oli laajoilla alueilla sähköt poikki tykkylumen vuoksi ja korjaamisen ennakoitiin kestävän noin kaksi viikkoa. Vanhuspalvelujen ohjaus- ja palveluneuvonnasta kerrottiin, että pyyntöjä kotihoidon palveluille tuli paljon ja palvelutarpeen arviointiin ei millään ole aikaa. Lisäksi kotihoidon henkilöstömäärä oli mitoitettu hoitamaan nykyiset asiakkaat eikä uusia kyetty hoitamaan näin lyhyellä varoitusajalla. Lisäksi kunnan pinta-ala on suuri ja välimatkat pitkät. Keskustasta matkaa kauimmaisille asutusalueille oli jopa 200 kilometriä.

Kotihoidossa oli kuitenkin tiedostettu jo aikoja sitten, että ilman kumppanuuksia ei pitkien etäisyyksien kunnassa selvitä erilaisissa häiriötilanteissa. Kotihoidossa oli rakennettu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteistyötä kunnan kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistysten elävöittäminen on osa kunnan strategiaa, mutta todellinen työ tehtiin kuitenkin kotihoidon toimijoiden ja kyläyhdistysten aktiivijäsenten kesken. Todellinen työ piti sisällään yhteisiä tapaamisia, joita leimasi vapaamuotoisuus ja yhteinen ideointi. Lisäksi kotihoito on pyrkinyt myös tukemaan kyläyhdistysten toimintaa ostamalla heiltä satunnaisesti palveluja, joita ovat esimerkiksi vanhusten avustaminen kotona ja muut kotiin liittyvät työt.

Tykkylumen aiheuttamaan tilanteeseen reagointi kyläyhdistysten puolelta oli siis joustavaa. Yhdistyksillä oli verkostot valmiina vanhusten auttamiseen kotioloissa sekä talojen lämmitystalkoisiin. Kotihoito sai monia ylimääräisiä apukäsiä nopeasti ja tykkylumen aiheuttama häiriötilanne saatiin hoidettua yhteistyöllä mallikkaasti.

 

Tehtävä 1: Pohdi itsenäisesti omia verkostojasi

  1. Tunnista verkostot, joihin kuulut.
  2. Mikä on verkoston tarkoitus?
  3. Mikä on oma tavoitteesi verkoston suhteen?
  4. Anna pisteitä verkostoille 1-3 sen mukaan, kuinka tärkeä se on organisaatiosi toiminnan kannalta. (1=Vähiten tärkeä — 3=Erittäin tärkeä)

Hyödynnä halutessasi alla olevia pohjia.

 

Tehtävä 2: Pohdi työyhteisösi kanssa

  • Luottamus on tärkeä elementti yhteistyön syventämisessä ja sitä voidaan osoittaa teoilla, jotka herättävät luottamusta. Pohtikaa työyhteisössänne, millä teoilla luottamusta voidaan kasvattaa tai syventää verkostoissa. Voitte ajatella tässä esimerkiksi keskeisiä ulkoisia palveluntuottajianne.  

 

Lue lisää kumppanuuksista:

 

Sopimusperusteinen varautuminen

On tyypillistä, että yhteistyökumppanien kanssa on sovittu yhteistyöstä kirjallisin sopimuksin. Sopimuksen tekemistä saattaa edeltää hankintalain mukainen julkisen kilpailutuksen prosessi. Tärkeimmissä sopimuksissa on syytä huomioida toiminnan jatkuvuus myös häiriötilanteissa. Tästä käytetään termiä sopimusperusteinen varautuminen.

Sopimukset turvaavat toiminnan jatkuvuutta osaltaan, mutta aukottoman palvelun takaamiseksi molemmin puoliseen luottamukseen ja toisen toiminnan ymmärtämiseen perustuvaan yhteistyöhön kannattaa myös panostaa

Häiriötilanteisiin varautuminen huomioidaan jo tarjouspyyntöä laadittaessa, sillä hankintasopimukseen ei voida jälkikäteen lisätä sellaisia keskeisiä ehtoja, jotka eivät ole olleet tarjoajien tiedossa hankinnan kilpailutuksen aikana. Tarjouspyynnössä voidaan hyödyntää Huoltovarmuuskeskuksen SOPIVA-suosituksia (Linkki sopiva-suosituksiin: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/sopiva/) tai räätälöidä ne itse. Hyvä sääntö kuitenkin on, että ehdot kannattaa kirjoittaa mahdollisimman konkreettisesti selvyyden ja mitattavuuden takaamiseksi. Kannattaa myös huomioida, että ylimitoitetut ja velvoittavat sopimusehdot voivat nostaa tarpeettomasti hankinnan hintaa.

 

Sopimuskauden aikana tehtäviä toimintoja
  • käytetään aikaa yhteistyön kehittämiseen ja suunnitteluun palveluntuottajan kanssa
  • kehitetään yhdessä palvelujen tai toimitusten turvaamista häiriötilanteissa
  • harjoitellaan yhdessä häiriötilanteita varten
  • toteutetaan itsearviointia ja laadunvalvontaa
  • arvioidaan ja raportoidaan merkittävimmät riskit
  • arvioidaan ja valvotaan sopimuksen toteutumista

Kuvitteellinen tarina - Palveluntuottajasta yhteistyökumppaniksi

Kaupungin sosiaalitoimessa kilpailutettiin säännöllisesti, kolmen vuoden välein, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Kilpailu oli kovaa ja kaupungin hankinta-asiantuntija tiesi, että uusia palveluntuottajiakin oli tulossa alalle. Aikaisemmissa kilpailutusprosesseissa hinta oli ollut määrittelevin tekijä, mikäli vain palveluntarjoaja täytti asetetut minimivaatimukset. Hankinta-asiantuntija pohti, että tilanne saattoi olla nyt muuttumassa ja häneltä vaadittaisiin uudenlaista osaamista.

Aikaisemmin sosiaalitoimesta oli määrätty tarkastaja, joka kiersi säännöllisesti palveluntarjoajien toimitilat, tarkasti työvuorolistat ja henkilöstön riittävyyden, kävi läpi asiakkaiden tekemät valituskirjelmät ja pyysi lausuntoja ja selvityksiä tekemiensä tarkastusten pohjalta. Erityisenä ylpeydenaiheena oli yllätyskäynnit, joilla haluttiin tietää asumisyksikköjen todellinen tilanne.

Nyt hankinta-asiantuntija oli kuullut, että sosiaalitoimessa kiinnitettiin yhteistyöhön huomioita enemmän kuin aikaisemmin. Perinteisen tarkastuksen tilalle oli tuotu mukaan kerran kuukaudessa etäyhteyksillä tapahtuva kuulumisten vaihto kaikkien palveluntuottajien ja kaupungin sosiaalitoimen edustajien kesken. Tarkastuksia tehtiin erittäin harvoin enää. Etäyhteyksin tapahtuvia kuulumisten vaihtoja täydennettiin yhteisillä tapaamisilla, joiden ensisijaisena tavoitteena oli tehdä yhteisiä kokeiluja ja kehittää palvelun sisältöä. Ensi alkuun palveluntuottajat eivät olleet halukkaita jakamaan omia kokemuksiaan, mutta vähitellen tässä oli onnistuttu. Mallia kokemusten jakamisessa näytti kaupungin oma yksikkö, joka antoi vapaat kädet muillekin kokeilla heidän kehittämiään toimintamalleja. Palveluntuottajat kokivat olevansa tärkeä osa verkostoa ja kokivat hyötyvänsä yhteisistä tapaamisista. Sosiaalitoimesta puolestaan oli kerrottu, että uusi toimintamalli takaa paljon paremmin laadukkaat palvelut kuin entinen valvontaan perustuva malli.

Hankinta-asiantuntija jäikin pohtimaan, että miten kilpailutuksessa tällainen asenne ja yhteistyökyky voidaan huomioida.

 

 

Tehtävä 1 – Raahaa ja pudota kumppanit sopiviin ryhmiin

Luokittele seuraavat terveydenhuollon kumppanit kolmeen ryhmään:

  • Kriittinen / ei korvattavissa: välitön uhka terveydelle ja hyvinvoinnille, suora uhka palveluntuotannon ydintoiminnoille, mahdollisuus vaihtoehtoisten ja tilapäisten järjestelyjen tekemiseen mahdotonta tai vie hyvin pitkän ajan
  • Tärkeä / vaikeasti korvattavissa: viiveellä syntyvä tai välillinen uhka terveydelle ja hyvinvoinnille, taloudellisia menetyksiä, vaihtoehtoisten järjestelyjen tekeminen mahdollista, mutta vie aikaa useita päiviä
  • Normaali / korvattavissa: pyritään häiriötilanteessa turvaamaan palvelu vähintään etukäteen määritellyllä minimitasolla, jolla asiakas/potilas selviytyy tilanteen aiheuttamista ongelmista, sopimuskumppani on helposti ja nopeasti korvattavissa esim. puitesopimusjärjestelmillä

 

Tehtävä 2: Pohdi yhdessä työyhteisösi kanssa

  1. Mitkä ovat kriittiset yhteistyökumppaninne? Onko sopimuksissa riittävästi huomioitu häiriötilanteen ja kriisin aikainen toiminta?
  2. Mikä on yhteistyönne päätarkoitus?
  3. Mitä me annamme yhteistyökumppanillemme? Mieti myös luottamusta osoittavia tekoja tässä kohtaa.
  4. Mitä yhteistyökumppani antaa meille?

 

Lue lisää sopimusperusteisesta varautumisesta