Työkyvyn johtaminen työntekijöille

Moduulin opiskeltuasi

  • tunnet vastuusi ja tehtäväsi sekä oman työkykysi että työyhteisön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä.
  • tunnet työkykyä, työssä jatkamista ja työhön paluuta tukevat keinot.
  • tiedät vaihtoehdoista toimeentulon tueksi työkyvyn muuttuessa.
  • tiedät tärkeimmät yhteistyökumppanisi työkykyjohtamisessa.

Työntekijän vastuut ja tehtävät

Työntekijänä

  • otat vastuun työtehtävästäsi ja noudatat työnantajan antamia ohjeita työstä ja työturvallisuudesta.
  • pidät huolta terveytesi ja työkykysi ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
  • kykenet arvioimaan osaamistasi ja osaamistarpeitasi, ylläpidät ja kehität ammattitaitoasi.
  • tunnistat jaksamiseesi, voimavaroihisi ja työmotivaatioosi vaikuttavia tekijöitä.
  • otat rohkeasti puheeksi esihenkilösi kanssa, jos ennakoit työkykysi olevan uhattuna tai koet sen heikentyneen.
  • osallistut avoimeen keskusteluun työyhteisössäsi, osallistut työyhteisön ja työolojen kehittämiseen tuomalla esille epäkohtia ja/tai kehittämisideoita.

Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä

Terveyden ja toimintakyvyn lisäksi työkykyyn vaikuttavat monet muut tekijät (Kuvio 1). Työkykyä tulee aina tarkastella suhteessa työtehtäviin ja niiden asettamiin vaatimuksiin.  Työkyky muodostuu työn ja työntekijän voimavarojen tasapainosta ja yhteensopivuudesta. Työkyky myös vaihtelee, eikä aina tarvitse olla sataprosenttisen työkykyinen. Vaikka esimerkiksi toimintakyvyn fyysiset tekijät iän myötä alenisivat, ei se välttämättä heikennä työkykyä, jos ammattitaito, osaaminen ja motivaatio vaikuttavat samaan aikaan työkykyä tukevasti. Työn haasteellisuus ja mielekkyys, sekä työyhteisön yhteisöllisyys, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri tukevat myös työkykyä.

Terveelliset elintavat, kuten monipuolinen ruokavalio ja liikunta vaikuttavat merkittävästi unen laatuun ja sitä kautta työkykyyn. Erityisesti vuorotyössä unen ja palautumisen merkitys korostuvat.

 

Kuvio 1. Työntekijän työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Hyvinvointia tukevia tekijöitä löydät työstä, kun

  • osaat tarvittaessa erottaa työn ja vapaa-ajan.
  • saat ja osaat ottaa vastaan palautetta.
  • tehtävänkuva ja vastuusi ovat selkeät.
  • tunnet pystyväsi vaikuttamaan työskentelytapoihin, työtehtävien muokkaamiseen tai työaikaan ja koet tulevasi kuulluksi.
  • otat aktiivisesti asioita esille esihenkilösi kanssa ja etsit ratkaisuja haastaviin tilanteisiin.
  • kehität työtäsi tai omia työtapojasi esimerkiksi työtä tuunaamalla.
  • tunnistat omat voimavarasi ja koet olevasi motivoitunut, oman työsi osaava ammattilainen.
  • pystyt luottamaan siihen, että saat tarvittaessa tukea ja apua työssä.

Motivaatiosta ja osaamisesta huolehtiminen

Töihin on mukava mennä, kun osaa työnsä. Monet kuitenkin kaipaavat työhön myös haasteita ja kehittymismahdollisuuksia motivaation ylläpitämiseksi. Omia työssä tarvittavia tietoja ja taitoja on hyvä aika ajoin arvioida. Jos osaaminen ja työnkuva eivät vastaa toisiaan, se voi olla myös työturvallisuusriski. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että omia vahvuuksiaan pääsee hyödyntämään työssä. Voimavaroja osaamisen sekä motivaation ylläpitämiseen ja kehittämiseen voivat tuoda

  • hyvä perehdytys.
  • työnantajan tarjoama koulutus, työkierto tai vastuualueen vaihtaminen ajoittain työtovereiden kesken.
  • osaamisen tunnustaminen, palkitseminen ja mahdollisuus edetä uralla.
  • kiinnostuksen kohteiden huomioiminen työtehtävissä.
  • kokeneet työtoverit, työyhteisö, esihenkilön tuki ja verkostot.

Työyhteisöstä tukea työkykyyn

Itse kukin voi omalta osaltaan vaikuttaa yhteisöllisyyteen, vahvistaa työyhteisön avoimuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, jossa myös työkavereiden erilaisuus hyväksytään. Työyhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että

  • hyödynnetään ja arvostetaan työtovereiden erilaista osaamista.
  • osataan työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.
  • annetaan arvostavaa ja rakentavaa palautetta työtovereille.
  • vaalitaan ja edistetään työyhteisössä myönteistä suhtautumista työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin levittämällä vain oikeaa tietoa ja puhumalla positiivisesti.
  • sallitaan itselle ja muille, ettei heti osaa kaikkea; epävarmuuden ja epätäydellisyyden sieto.
  • tunnetaan työpaikan arvot; mitä arvot tarkoittavat meidän työssämme, miten niihin sitoudumme ja miten meidän pitää toimia, että arvot näkyvät arjessa.
  • kommunikoidaan asiallisesti ja kuunnellaan muita.
  • toisen loukkaavalta tuntuva käytös otetaan puheeksi heti henkilön itsensä kanssa.

Jokaisen vastuulla on tehdä omasta työyhteisöstä paikka, jossa hyväksytään erilaiset työpanokset ja työkyvyn tuen ratkaisut vahvistamalla jo toimivaa yhteistyötä, seuraamalla ja tukemalla toisten työhyvinvointia, sekä luomalla työyhteisössä innostusta ja uskoa tulevaan näkemällä asioiden myönteiset puolet ongelmien ohella.

Työkyvyn muuttuessa

Jos vapaa-aikasi tuntuu kuluvan vain töistä palautumiseen, yksityiselämässäsi on työstä suoriutumiseen vaikuttava tilanne tai sinulla on sairaus, jonka vuoksi voisit tarvita tilapäistä työnmuokkausta, on tärkeää ottaa asia esille esihenkilösi kanssa. Keskustele esihenkilösi kanssa myös, jos työsi kuormittaa sinua liikaa tai et suoriudu työtehtävistäsi työajan puitteissa.

Myös esihenkilö voi aloittaa keskustelun organisaationne varhaisen tuen mallin mukaisesti, jos hänellä herää huoli työkyvystäsi. Terveydestäsi ja toimintakyvystäsi keskustellaan vain niiltä osin, kun niillä on merkitystä työn tekemiselle. Tähän vaikuttavat niin fyysinen toimintakyky kuin henkisten voimavarojen riittävyys. Samalla voidaan pohtia, onko tarvetta työterveyshuollon palveluille.

Esihenkilön on tärkeää tietää tarpeet esimerkiksi työn muokkaukselle, jotta pystyt jatkamaan työssäsi; mitä työssäsi tulisi muuttaa ja, miten muutokset voivat vaikuttaa muiden työtehtäviin.

Työkykykeskustelusta tehdään työpaikan työkyvyn varhaisen tuen mallin mukainen muistio. Siihen kirjataan esille tulleet työhön liittyvät kehittämiskohteet sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta.
Sairauspoissaolon aikana

  • pidä yhteyttä esihenkilöösi ja halutessasi myös työtovereihin.
  • voit vierailla sovitusti työpaikalla tai etäkokouksissa.
  • ehdota ratkaisuja (esimerkiksi työn tai työprosessien muokkausta) oman työhön paluusi tukemiseksi.

Työhön palatessasi

  • sinulla on oikeus tukeen työhön paluun aikana – sinun tulee toimittaa työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.
  • sinulla tulee olla myös oikeus saada perehdytystä poissaolosi aikana muuttuneisiin työprosesseihin tai järjestelmien käyttöön.

Podcast: Työhönpaluun haasteet ja ratkaisut

Pitkältä sairauslomalta työhön paluu aiheuttaa huolta työntekijässä ja työnantajassa. Asiantuntijalääkäri Lars Sörensen Kansaneläkelaitoksesta kertoo, mitä paluussa kannattaa huomioida. Miten toimivat osasairauspäiväraha ja työkokeilu?

Video: Pienet työympäristön muokkaukset helpottavat tutkija Vilma-Lotta Lehtokarin työpäivää

Työterveysneuvottelu

Kun omat ja esihenkilön keinot työkykysi tueksi eivät enää riitä, voidaan ratkaisua työelämässä jatkamiseksi etsiä työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työterveysneuvottelun tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi arvioimalla tilanne ja työn tekemisen mahdollisuuksia eri näkökulmista. Työterveysneuvottelu on harvoin kertaluonteinen tapaaminen, vaan usein tarvitaan useita tapaamisia, joissa suunnitellaan, kokeillaan ja seurataan ratkaisujen toteutumista ja työkyvyn tuen prosessin onnistumista.

Aloitteen voit tehdä joko sinä itse, työterveyshuolto, esihenkilösi tai jokin muu yhteistyötaho (esimerkiksi erikoissairaanhoito tai Kela). Sinulla on mahdollisuus halutessasi pyytää neuvotteluun mukaan tukihenkilö, kuten työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö, perheenjäsen tai esimerkiksi työtoveri. Hyvä valmistautuminen neuvotteluun on tärkeää pohtimalla esimerkiksi, mitä toiveita sinulla on työkykysi tueksi ja millaisia ovat tavoitteesi työurasi suhteen. Työntekijänä voit kuitenkin myös kieltäytyä esitetystä työterveysneuvottelusta.

Työterveysneuvottelussa painotetaan työssä selviytymistä yksittäisten sairauksien sijaan – sairauksista tai niiden hoidoista ei keskustella. Sen sijaan työ- ja toimintakyvyn rajoitteista on syytä puhua konkreettisesti, koska vain siten työnantaja tietää, miten hänen tulisi muokata työtä sinulle sopivaksi. Pyrkimyksenä on saavuttaa sinua ja työnantajaa tyydyttävä sopimus, jonka perusteella on mahdollista esimerkiksi muokata työnkuvaasi tai sopia haettavasta kuntoutuksesta. Neuvottelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja niiden seurannasta.

suurennuslasi-ikoniTutkittua!

Vuosina 2013-2015 Pihlajalinna Työterveydessä kerätyn aineiston mukaan työterveysneuvotteluissa tehtiin päätöksiä työajan ja työnkuvan muutoksista. Työterveysneuvottelun jälkeen normaalilla työajalla jatkoi 43 % työntekijöistä, ja 26 % sopi työajan lyhentämisestä. Tarve työnkuvan muutokselle todettiin 32 %:lla. Sovittuja muutoksia olivat esimerkiksi työpisteen tai työosaston vaihto, ergonomisen apuvälineen hankinta ja työtehtävien rajaaminen tai poisjättäminen (esimerkiksi ei nostoja). Sekä työajan että työnkuvan muutoksesta sovittiin 14 %:lla.

Työssä jatkamista ja työhön paluuta tukevat keinot

Osasairausvapaa

Osasairausvapaa tukee työssä jatkamista ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Osasairausvapaa voi olla vaihtoehto esimerkiksi, kun lääkäri on todennut sinun olevan työkyvytön vain osaan työtehtävistäsi. Työkyvyttömyydestä huolimatta voit selviytyä osasta työtehtävistäsi silloin, kun pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ei ole, kokoaikainen sairauspoissaolo tai sen jatkaminen ei ole välttämätöntä, sairauspoissaolo ei tue kuntoutumista tai sairauspoissaolo aiheuttaa pitkittyvän työkyvyttömyyden tai työelämästä syrjäytymisen riskin. Katso myös alempana olevasta listasta ”Osasairauspäiväraha”.

Korvaava työ

Korvaava työ on sairausloman vaihtoehto esimerkiksi, kun tiedetään työkyvyttömyyden olevan ohimenevää ja kestoltaan lyhytaikaista. Tapaturman tai sairauden estäessä vakituisten töidesi tekemisen, voit kyetä tekemään tilapäisesti jotakin muuta työtä työnantajallesi tai saada koulutusta. Tämä edellyttää, että työpaikalla on korvaavan työn järjestelmä käytössä. Korvaavan työn pitää olla lääketieteellisesti perusteltua, eikä sitä saa tehdä ilman lääkärin suostumusta. Korvaavan työn onnistunut käyttö edellyttää hyvää yhteistyötä työterveyslääkärin ja esihenkilösi välillä.

Tehtävien tulee olla sellaisia, etteivät ne vaaranna toipumistasi. Korvaavassa työssä työsopimuksesi pysyy voimassa eikä se vaikuta työnantajan maksamaan palkkaan, työaikaan tai vuosilomien kertymiseen. Työ rinnastetaan normaaliin työhön, mutta työterveyslääkäri kuvaa lääkärintodistukseen (A-todistus) selkeästi työnteon rajoitukset eli tehtävät/asiat mitä et sillä hetkellä pysty tekemään. Korvaava työ on työntekijälle vapaaehtoista.

KIILA-kuntoutus

Kela tarjoaa pidempään työelämässä olleille KIILA-kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea työelämässä pysymistä. Kuntoutus tulee aloittaa riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. KIILA-kuntoutus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuoltosi ja työpaikkasi kanssa. KIILA-kuntoutus voi olla sinulle sopivaa kuntoutusta, jos sairaus vaikeuttaa työskentelyäsi tai olet jo saanut apua työterveyshuollosta ja työpaikalta, mutta se ei tunnu riittävän. Voit hyötyä KIILA-kuntoutuksesta myös, jos tarvitset asiantuntija-apua ammatillisiin, työhyvinvointiin, terveyteen tai elämänhallintaan liittyviin asioihin.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan työn tekemisen edellytyksiä silloin, kun terveydentilasi estää jatkamisen työssäsi tai tarvitset tukea töihin palaamiseksi pitkältä sairauslomalta. Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi sinulta itseltäsi, esihenkilöltäsi, työterveyshuollolta tai muulta terveydenhuollon taholta. Ammatillista kuntoutusta tarjoavat Kela, eläkevakuutuslaitokset, sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset.

Työkokeilu on ammatillisen kuntoutuksen keino selvittää mahdollisuuksia työhön paluuseen ja soveltuvuutta työtehtäviin. Työkokeilu tapahtuu aina työpaikalla ja sen kesto arvioidaan tapauskohtaisesti. Lain mukaan työkokeilun kesto on enimmillään 12 kuukautta, joista enintään 6 kuukautta toteutetaan saman työnantajan tehtävissä. Lue Janita Julkusen kokemuksia työkokeilusta TTL:n blogista.

Uudelleensijoitus

Jos työkykysi heikkenee siinä määrin, ettet pysty jatkamaan nykyisessä työssäsi, ratkaisuna voi olla uudelleensijoitus. Lue esimerkki uudelleensijoituksesta Työpiste-lehden artikkelista.

Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakeminen on mahdollista, jos osittainen työkyvyttömyytesi on jatkunut vähintään vuoden, eikä vanhuuseläke ole vielä ajankohtainen. Eläkevakuutusyhtiö voi myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena, jolloin osatyökyvyttömyyseläkettä kutsutaan osakuntoutustueksi. Osakuntoutustuki voidaan myöntää myös työhön paluun tueksi esimerkiksi ammatillisen kuntoutusjakson jälkeen. Työstä saatavat ansiot saavat olla enintään 60 % työkyvyttömyyttä edeltäneistä ansioista.

 

Katso Neuroliiton video “MS ja työkyvyn tukeminen”.

Toimeentulo, kun työkykysi on heikentynyt

Terveyden tai työ- ja toimintakyvyn heikentyessä herää usein huoli toimeentulosta. Toimeentulon turvaamiseksi löytyy kuitenkin keinoja, joita voidaan hyödyntää yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa (taulukon seuraavalle sivulle pääset taulukon oikeasta alakulmasta).

Työntekijän toimeentuloMissä tapauksessaKorvaus
PalkkaTyöntekijä palaa työhönsä. Joko omaan tai muokattuun työtehtävään.
Palkan suuruinen
SairauspäivärahaSairausloman ajalle, kun palkanmaksu päättyy.
Ensimmäinen erä 6 arkipäivältä, sen jälkeen 25 päivän erissä. Maksetaan enintään 300 päivältä, mukaan lukien lauantait.
n. 70 % palkasta. Ansioperusteinen, viimeisen valmistuneen verotuksen mukaan. Ks. tarkemmat tiedot ja tuen vähimmäismäärä Kelan sivulta
Osasairauspäiväraha + palkkaKun työaika vähenee 40–60 % aiemmasta. Maksetaan enintään 120 arkipäivää, mukaan lukien lauantait. Jos työnantaja maksaa osatyön aikana kokoaikaista palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.Puolet sairauspäivärahasta. Ansioperusteinen, viimeisen valmistuneen verotuksen mukaan. ks. Kelan sivulta
Kuntoutustuki (=määräaikainen työkyvyttömyyseläke)
300 päivää sairauspäivärahaa on maksettu ja työkyvyttömyys jatkuu, mutta työkyvyn palautumisesta on toiveita.Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Ansioperusteinen. Muodostuu kertyneestä työeläkkeestä ja ns. tulevan ajan eläkkeestä. Tarkistettava omalta eläkevakuuttajalta tai Kelasta
Osakuntoutustuki + palkka (=määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke)
300 päivää sairauspäivärahaa on maksettu ja työkyky osittain heikentynyt, tai kun palataan kuntoutustuelta osa-aikaisesti töihin. Vain työeläkevakuuttajilta, Kelalla ei ko. etuutta. Puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Tarkistettava eläkevakuuttajalta.
Kuntoutusraha
Työntekijä palaa töihin työeläkevakuuttajan ammatillisen kuntoutuksen päätöksellä, esimerkiksi työkokeilun avulla. Mahdollisuus ennakkopäätökseen. n. 75 % palkasta. Täysi työkyvyttömyyseläke + 33 %. Tarkistettava eläkevakuuttajalta.
Työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
Kun työntekijä on ollut sairauslomalla 300 päivää eikä työkyvyn palautumisesta ole toiveita, vaan työkyvyttömyys on pysyvää, eikä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole. Työkyvyttömyyseläke määräytyy koko työuran ansioiden mukaan. Tarkistettava eläkevakuuttajalta.
Osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi
Kun työkyky on osittain heikentynyt. Palkka ja osatyökyvyttömyyseläke. ks. määräytyminen yllä. Ansioita saa olla 60 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta tasosta.
Työttömyyskorvaus
Kun työnantajalla ei ole tarjota työntekijän terveydentilalle soveltuvaa työtä, ja sairauspäivärahaa maksettu 300 päivää, eikä oikeutta kuntoutustukeen. Työsuhde voi silti jatkua.Ansiosidonnainen päiväraha on n. 50–70 % palkasta. Edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä.

suurennuslasi-ikoniTutkittua!

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi osasairauspäivärahaa saaneet hyötyivät siitä eniten ja heidän vakiintunut työhön paluunsa (vähintään 28 päivää työssä sairauspoissaolon jälkeen) onnistui hyvin. Kahden vuoden seurantajakson aikana osasairauspäivärahan jälkeen osallistuminen työhön oli yleisempää kuin täyden sairauspäivärahan jälkeen. Tämä päti mielenterveyshäiriöiden lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Yhteistyökumppanisi työkykyjohtamisessa

Työkyvyn muuttuessa voit aina olla itse suoraan yhteydessä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa tehdään arvio työkyvystäsi ja etsitään ratkaisuja työssä jatkamiseksi. Ota kuitenkin myös rohkeasti esihenkilösi kanssa puheeksi, jos kaipaat työhösi uutta näkökulmaa, osaamista tai koet työkykysi alentuneen. Ole avoin ja myönteinen sen suhteen, että pidemmän sairausloman aikana esihenkilö pitää sinuun yhteyttä. On tärkeää, että mietitte yhdessä esihenkilösi ja työterveyshuollon kanssa hyvissä ajoin työhön paluuseen liittyviä asioita.

Henkilöstön edustajat kuten luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat ja arvioivat henkilöstön työkykyä yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön edustajat keskustelevat henkilöstön kanssa työkykyyn liittyvistä asioista yksikkökäynneillä, levittävät tietoa organisaation työkykyjohtamisen käytännöistä (esimerkiksi korvaava työ) ja voivat toimia tukenasi esimerkiksi työterveysneuvottelussa. Henkilöstön edustajat ajavat työyhteisösi etua erilaisissa työryhmissä ja tuovat esille kehittämistarpeita työssä, työympäristössä ja henkilöstön työhyvinvoinnissa.

Organisaatiosi henkilöstöhallinnosta saat neuvoa työsuhteisiin liittyvien asioiden lisäksi osaamisen kehittämiseen. HR:ssä toimiva työkykykoordinaattori voi auttaa työkykyäsi tukevien palvelujen ja ratkaisujen etsimisessä yhteistyössä sinun, esihenkilösi ja työterveyshuollon kanssa.

Työkykykoordinaattori auttaa palvelu- ja tukiviidakossa

Työkykykoordinaattori on työelämän ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän tunteva ammattilainen, joka sinun ja esihenkilösi kanssa etsii ratkaisuja työhön paluun tai siinä jatkamisen tueksi. Työkykykoordinaattoreita löytyy nykyisin monesta työterveyshuollosta, organisaatioiden HR:stä sekä potilasjärjestöistä.

Podcast: Työkykykoordinaattori auttaa, kun työkyky on heikentynyt:

Työkykykoordinaattorit tukevat ihmisten työllistymistä, työssä jatkamista ja työhön paluuta. Projektipäällikkö Raija Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo työkykykoordinaattorin työstä ja koulutuksesta.

 

Pohdi

Millaisia keinoja sinulla on oman työkykysi tueksi? Mistä saat voimavaroja työhösi?

Keskustele työpaikan kokouksissa/työtoveriesi kanssa:

Millä tavoilla edistätte ja ylläpidätte toinen toistenne työkykyä ja työhyvinvointia työyhteisössänne? Mitä kehittämisehdotuksia huomaatte?

Mistä saatte voimavaroja työhön? Miten voimavarojen lähteitä voisi lisätä? Mikä luo ja vahvistaa työmotivaatiota? Miten työmotivaation lähteitä voisi lisätä? Miten pidätte yllä ja lisäätte yhteisöllisyyttä?

Millaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia löytyy työpaikalta ja arkityöstä? Miten voisitte oppia entistä enemmän toisiltanne?

Lue lisää