7. Neuvonta ja ohjaus

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) sisältyy kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin. Se on työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien keskeisin tapa vaikuttaa asiakastyöpaikan työoloihin ja henkilöasiakkaiden työkykyyn. Onnistunut TANO on mahdollista, kun se perustuu työn ja työolojen tuntemukseen, suunnitellaan hyvin ja toteutetaan moniammatillisesti.

Työterveyshuolto antaa neuvontaa ja ohjausta laajasti kaikille työpaikalla toimiville ryhmille: työntekijöille, työnantajille, esimiehille ja työsuojeluorganisaation edustajille. Sen sisältö on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa (708/2013). Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus on lakiin ja asetukseen määritelty kokonaisuus, josta asiakkaille tarjotaan erilaisin menetelmin toteutettuja asiakkaiden tarpeisiin muokattuja sisältökokonaisuuksia.

7.1 Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus on suunnitelmallista

TANO-toiminta on aina suunnitelmallinen kokonaisuus. Suunnittelusta vastaa työterveyshuollon moniammatillinen tiimi yhteistyössä asiakastyöpaikan kanssa. TANO-toiminta perustuu asiakastyöpaikan ja henkilöasiakkaiden tarpeisiin sekä asiakastyöpaikan työn ja työolojen tuntemukseen. Suunnitelmassa määritellään tarpeet, yhteiset konkreettiset tavoitteet, kohderyhmät, sisällöt, vastuunjako, toteutusaikataulu ja seurantamenetelmät. Suunnittelun tukena voi käyttää TANO-matriisia, joka löytyy Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaasta. Myös työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin osuus TANO-toiminnasta tulee näkyä asiakastyöpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.

Tyypillisiä tilanteita tietojen, neuvonnan ja ohjauksen antamiselle ovat asiakkaan työhön paluu pitkältä sairauslomalta, työpaikan muutosten suunnittelu ja työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvitykseen TANO liittyy aina kiinteästi ja sitä hyödynnetään sekä selvityksen aikana että sen jälkeen. Työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit antavat tietoja, neuvontaa ja ohjausta monipuolisesti tarpeen mukaan kasvokkain ja yhä enemmän digitaalisesti sekä yksilöille että ryhmille.

Osallistumalla TANO-toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa asiakastyöpaikkojen työoloihin ja henkilöasiakkaidensa työkykyyn.

7.2 Etäpalvelut tukevat palvelujen saatavuutta

Etäpalveluilla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja parantamaan palvelun saatavuutta siten, että se ei ole aikaan ja paikkaan sidoksissa. Työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi arvioivat aina tilannekohtaisesti ja yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, mikä palvelu sopii etäpalveluksi.

TANO voidaan toteuttaa digitaalisesti esimerkiksi puhelimen tai videoyhteyden välityksellä tai etävalmennusteknologiaa hyödyntäen. Myös asiakastyöpaikan sisäisessä verkossa (intranet) voi antaa tietoa ja neuvontaa asiakastyöpaikan työhön ja työympäristöön liittyvää työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Ryhmätilaisuuksia on mahdollista järjestää etäpalveluna teknologian avulla. Näin ne voi myös tallentaa myöhempiä katselukertoja varten niille, jotka eivät pääse muuten osallistumaan.

Etäpalvelun voi toteuttaa sellaisenaan tai osana laajempaa työterveyshuollon kokonaisuutta, jossa tapaamiset kasvokkain ja etäpalvelut täydentävät toisiaan. Koska yksilövastaanotolla ensimmäinen käynti usein sisältää asiakkaan tutkimisen, etäpalveluksi sopivat tavallisesti paremmin ensimmäisen käynnin jälkeiset seurantakäynnit. Näin asiakkaan edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista voi digitaalisen palvelun avulla seurata usein hyvin tarkasti ja kustannustehokkaasti, kannustaa aktiivisuuteen ja antaa palautetta oikea-aikaisesti. Etäpalvelu sopii hyvin tavoittamaan myös sellaiset asiakasryhmät, joilla ei ole yhtä vakituista fyysistä työpaikkaa, esimerkiksi asennus-, siivous- tai hoitotyötä asiakkaiden luona tekevät. Myös matkatyötä tekevät, esimerkiksi kuljetusalalla työskentelevät, sekä vuorotyöntekijät saavutetaan usein helpommin etäpalvelun avulla.

Etäpalveluja ja erilaisia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi voivat tavoittaa laajemman asiakaskunnan ja toisaalta seurata ja tukea hyvinkin henkilökohtaisesti yksittäisten asiakkaidensa edistymistä. Etäpalvelujen tarjoamat mahdollisuudet laajenevat tulevaisuudessa, minkä vuoksi niiden käyttö yleistyy. Etäpalvelujen käytössä ja erityisesti käyttöönottovaiheessa tulee kiinnittää huomiota teknologian hallinnan lisäksi verkkoviestinnän osaamiseen.

7.3 Työfysioterapeutin toteuttama tietojen anto, neuvonta ja ohjaus

Työfysioterapeutin on tärkeä osallistua työpaikkaselvityksiin ja tuntea asiakastyöpaikan työolot sekä työn voimavara- ja kuormitustekijät, jotta tietojen anto, neuvonta ja ohjaus voi olla vaikuttavaa.

Vaikuttavan TANO-toiminnan edellytys on asiakkaiden työolojen tuntemus

Työfysioterapeutti suunnittelee TANO-toiminnan sisällön ja menetelmät aina asiakastyöpaikan työn ja työolojen tuntemuksen sekä työntekijöiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn perusteella yhdessä muun työterveyshuollon tiimin kanssa. Tavoitteena on ehkäistä, vähentää tai poistaa työstä johtuvaa haitallista kuormitusta. Lisäksi työfysioterapeutin tavoitteena on tukea työprosessien kehittämistä, työntekijöiden liikunta- ja verenkiertoelimistön terveyttä, fyysistä työkykyä sekä työkykyä kokonaisvaltaisemmin, esimerkiksi mielialan tai vireystason kohenemista fyysisen suorituskyvyn paranemisen myötävaikutuksella.

Työfysioterapeutit lisäävät asiakastyöpaikalla työterveysosaamista, joka liittyy tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyyn työssä, työhön liittyvään ja siinä tarvittavaan fyysiseen suorituskykyyn sekä ergonomiaan. He antavat myös tietoa liikunnan merkityksestä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä riittävästä palautumisesta työvuorojen välissä. Moniammatillisessa työterveyshuollon tiimissä suunnitellaan tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen aihealueiden ja menetelmien lisäksi yhteistyön toteuttaminen, esimerkiksi tietotyön ergonomiaohjauksen toteuttaminen parityöskentelynä työfysioterapeutin ja kognitiivisen ergonomian hallitsevan työterveyspsykologin kanssa.

Työpaikkaa koskevia tietoja, neuvontaa ja ohjausta annetaan esimiehille, työntekijäryhmille ja muille työoloihin vaikuttaville henkilöstöryhmille

Työfysioterapeutti antaa koko työpaikkaa tai tiettyä tehtävää tai tiimiä koskevia tietoja ja neuvontaa työn vaatimusten ja fyysisen työkyvyn välisestä suhteesta sekä ergonomiasta. Neuvontaa ja ohjausta annetaan joko kasvokkain tai etäpalveluna.

Toiminta on aina sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan suunniteltu, määritelty ja rajattu kokonaisuus. Ryhmää koskevan ohjauksen tarve selvitetään työpaikkaselvityksessä, terveystarkastuksissa ja vastaanotolla. Tavallisin ryhmäohjaus, johon työfysioterapeutti osallistuu, onkin työpaikkaselvityksen jälkeen annettava työn fyysisen kuormituksen hallintaa koskeva ohjaus ja neuvonta. Siinä käydään yhdessä asiakastyöpaikan edustajien ja/tai työntekijöiden kanssa läpi selvityksen tulokset sekä suositeltavat toimenpiteet sekä niiden aikataulu ja seuranta. Tällainen työntekijäryhmää koskeva ohjaus ja neuvonta järjestetään sekä perus- että suunnatun selvityksen jälkeen.

Ryhmäohjausta annetaan tilanteissa, joissa on hyötyä siitä, että voidaan viestiä useammille henkilöille yhtä aikaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun usealla työntekijällä on työssään samat kuormitustekijät, kuten käsin tehtävää taakan käsittelyä tai toistotyötä. Ryhmäohjaus on tällöin kustannustehokasta. Samalla se voi saada aikaan myös vertaistuen, joka tukee ryhmän jäseniä muuttamaan työtapaansa. Nämä tilaisuudet ovat joko kertaluontoisia tai muutaman tilaisuuden sarjoja tavoitteista riippuen. Ohjaus tehdään aina moniammatillisena yhteistyönä, jossa työfysioterapeutin tietojen anto, neuvonta ja ohjaus kohdistuu fyysiseen työkykyyn.

Ryhmien tarpeet vaihtelevat laajasti ja ohjaus räätälöidään aina osallistujien tarpeiden sekä asetettujen tavoitteiden mukaan. Niiden sisällöt liittyvät asiakastyöpaikassa tehtävän työn vaatimuksiin. Esimerkki fyysisen työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen ja sairauden ennalta ehkäisyyn liittyvästä ryhmästä on diabetes 2 -riskissä olevat vuorotyöntekijät.
Tavallisimpia työfysioterapeutin ryhmäohjauksien aihekokonaisuuksia ovat ergonomiaohjaus, palautumisen sekä fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ja parantamisen ohjaus. Aiheet liittyvät hyvin usein toisiinsa, kun tavoitteet asetetaan ja ohjaus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.


Ergonomiaohjauksella vaikutetaan työoloihin

Ergonomiaohjauksella työfysioterapeutti vaikuttaa työoloihin sekä ennalta ehkäisevästi että korjaavasti.

Työfysioterapeutti antaa ergonomiaohjausta useassa eri työterveyshuollon prosessissa yhteistyössä muun työterveyshuollon tiimin jäsenten kanssa sekä itsenäisesti. Työpaikkaselvityksen jälkeen on tärkeää käsitellä sekä esimiesten että työntekijöiden kanssa, mitä annetut toimenpidesuositukset tarkoittavat ja miksi niitä on annettu. Usein osa työpaikkaselvityksessä ehdotetuista toimenpiteistä on sellaisia, että niiden toteuttaminen työpaikalla edellyttää juuri tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta eri kohderyhmille sekä yhteistyötä työnantajan edustajan, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Tavallisimpia tilanteita ovat työpaikkaselvityksessä havaittuihin kuormitustekijöihin ja niiden hallintaan liittyvä ohjaus, esimerkiksi käsin tehtävä taakan käsittelyn ohjaus. Sen voi toteuttaa ryhmäohjauksena, jossa lyhyen tietoiskun jälkeen ohjataan osallistujien keskustelua, erilaisten menetelmien ja apuvälineiden kokeilua sekä haasteellisten tilanteiden ratkaisemista. Jos toimenpidesuositukset sisältävät hankintaehdotuksia, myös niiden toteuttamiseen tarvitaan ohjeita ja neuvoja sekä yhteistyötä.

Ennalta ehkäisevä tai korjaava ergonomiaohjaus koskee työssä tunnistetun kuormitustekijän hallintaa. Työfysioterapeutti antaa silloin ohjausta tekijöistä, jotka tekevät työstä sujuvampaa, turvallisempaa ja vähemmän kuormittavaa. Hän ohjaa kevyemmän työtavan ja apuvälineiden hyödyntämistä sekä eri tehtävissä käytettävien työvälineiden ja kalusteiden käyttöä ja säätämistä.

Palautumisen ohjaus tukee työntekijöiden voimavaroja

Palautumisen ohjaukseen kuuluu sekä työssä että työajan ulkopuolella palautuminen, jotka muodostavat kokonaisuuden. Työssä palautumisen ohjaukseen sisältyy työn tauotuksen, palauttavien aktiviteettien ja liikkeiden sekä rentoutumisen sisällöt ja ohjaus. Kokonaisuuteen voi kuulua esimerkiksi porraskävelyyn innostaminen selkein portaisiin johtavin opastein, taukotilojen varustaminen siten, että se tukee seisomista ja aktiivisuutta istumatyön tauoilla tai selän rentouttamista riippuen työpäivän aikana.

Työn ulkopuolisen palautumisen ohjauksen sisältöjä ovat riittävä palautumisaika työvuorojen välillä, työkuormitusta tasapainottavat aktiviteetit, unen ja liikunnan merkitys fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen sekä rentoutuminen. Palautumisen ohjauksessa on hyötyä työterveyspsykologin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Fyysinen kunto työkyvyn tueksi

Fyysisellä kunnolla on vaikutusta sekä fyysiseen että psyykkiseen työkykyyn ja elimistön palautumiseen. Ohjausta ja neuvontaa kannattaa antaa jo ennalta ehkäisevästi sellaisille työntekijöille ja ammattiryhmille, joiden työssä on merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä. Työfysioterapeuttien tulee kiinnittää erityisesti huomiota niihin työntekijäryhmiin, joiden työssä yhdistyy fyysinen ja psyykkinen kuormitus. Sellaisia ovat esimerkiksi monet hoitoalan ja maatalouden työt.

Työntekijäryhmille, joiden työkyky on uhattuna, annetaan ohjausta työkyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Ohjaus perustuu työn fyysisten kuormitustekijöiden tuntemiseen.

Yksilön työkykyyn vaikuttavia tietoja, neuvontaa ja ohjausta annetaan työpaikalla, vastaanotolla ja digitaalisesti

Työfysioterapeutin yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan fyysisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja alenemisen ennalta ehkäisy.
Vastaanotolla tehtävä työ liittyy terveystarkastuksiin ja vastaanottokäynteihin asiakkaan työkyvyn tukemiseksi tai tuki- ja liikuntaelimistön oireiden vuoksi. Työfysioterapeutti tutkii aina asiakkaan ja arvioi sen perusteella hänen fyysisen työkykynsä. Sen jälkeen hän asettaa yhdessä asiakkaan kanssa ohjauksen tavoitteet. Tavoitteet perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Tutkimisen jälkeen ohjaus ja neuvonta on mahdollista tehdä vastaanotolla, asiakkaan työpaikalla tai etäpalveluna teknologiaa hyödyntäen. Työfysioterapeutti ohjaa ja valmentaa asiakastaan ehkäisemään oireita tai hallitsemaan ja vähentämään toimintarajoitteitaan tai kipuaan.

Usein työfysioterapeutti ohjaa asiakastaan työpaikalla muuttamaan työtapojaan ja -menetelmiään tai hankkimaan apuvälineitä, jotta hän voi jatkaa työssään joko osa-aikaisesti tai täydellä työajalla. Neuvonta keskittyy työjärjestelyiden ja työtilojen muutoksiin, työasentoihin, -liikkeisiin ja -tapoihin, työn tauotukseen sekä työpisteen säätöjen hyödyntämiseen.

Hyvän käytännön piirteet TANOssa

  • Laadukkaan ja vaikuttavan TANO-toiminnan edellytys on, että se perustuu asiakastyöpaikan kanssa määriteltyihin tarpeisiin ja tavoitteisiin.
  • Työfysioterapeutti osallistuu koko TANO-toiminnan suunnitteluun asiakastyöpaikan ja yksilöasiakkaiden tarpeen mukaan.
  • Työfysioterapeutti asettaa TANO-toiminnan tavoitteet sekä suunnittelee niiden saavuttamisen seurannan ja arvioinnin.
  • Työfysioterapeutin antama TANO kirjataan asiakastyöpaikan toimintasuunnitelmaan.
  • Tavoitteisiin pääsyä seurataan yhdessä asiakkaan tai asiakastyöpaikan kanssa ja moniammatillisesti työterveyshuollossa.
  • Työfysioterapeutti määrittelee kunkin erillisen asiakas- ja ryhmäohjauksen tavoitteet sekä valitsee ohjaus- ja seurantamenetelmät itsenäisesti ammattitaitoonsa perustuen.

Lisätietoa:

Palmgren, H., Ahola, M., Kauppinen, U., Kauhanen, T., Koroma, J. & Ylä-Outinen, A. (2014). Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työterveyshuollossa. Teoksessa Uitti, J. (Toim.), Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.

7.4 Työolojen muutosten suunnitteluun osallistuminen

Osallistuessaan muutosten suunnitteluun työfysioterapeutti voi tietoja soveltamalla sekä neuvontaa ja ohjausta antamalla tukea työntekijöiden työkykyä ja vaikuttaa kustannustehokkaasti työoloihin. Hän auttaa asiakastyöpaikkaa välttämään kehittämishankkeen jälkeiset hankalat ja lisäkustannuksia aiheuttavat muutostyöt tai hankinnat. Kun työfysioterapeutti painottaa työtään ennalta ehkäisyyn, hän pyrkii pääsemään mukaan myös asiakastyöpaikkojensa muutosten suunnitteluun.

Asiakaslähtöistä, moniammatillista ja kustannustehokasta suunnittelua

Suunnitteluun osallistuminen on keskeinen osa ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ja erinomainen keino olla mukana kehittämässä asiakasorganisaatioiden toimintaa. Se on työterveyshuollon tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen osa-alue. Suunnittelu- ja kehittämistyö on aina asiakaslähtöistä ja moniammatillista. Asiakaslähtöisyys perustuu asiakastyöpaikan työn, työolojen ja työntekijöiden tuntemiseen. Suunnittelun tukena on työpaikkaselvityksessä saadut tiedot ja annetut toimenpide-ehdotukset. Työfysioterapeutti soveltaa erilaisia tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen menetelmiä suunnitteluprosessin eri vaiheissa.

Moniammatillinen toimintatapa ei rajoitu vain työterveyshuollon sisäiseen toimintaan vaan erityisesti suunnitteluun osallistuessaan työfysioterapeutti tekee yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa. Käyttäjät otetaan myös mukaan suunnitteluun. Näin on mahdollista hyödyntää heidän tietojaan, kokemustaan ja tuntemuksiaan. Tällaisen suunnittelun etuna on prosessin aikana syntyvä tieto, joka parantaa ratkaisuja, niiden käyttöönottoa ja osallistujien sitoutumista tehtäviin muutoksiin. Työfysioterapeutti voi myös käyttää eri alojen asiantuntijoita apuna suunnittelussa. Esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöissä on paljon tietoa esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista.

Asiakastyöpaikka voi säästää kustannuksissa, kun suunnittelun tuloksena toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta sekä työntekijöiden työkykyä ja terveyttä voidaan edistää. Suunnittelun aikana erilaisia ratkaisuja voidaan kokeilla ja ideoita testata vähemmillä kustannuksilla. Samalla asiakastyöpaikka voi välttää kehittämishankkeen jälkeisiä muutostöitä, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia, hidastavat uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja hankaloittavat työn sujumista.

Erikokoisissa hankkeissa erilaiset haasteet

Työpaikoilla tehdään jatkuvasti toiminnan eri osa-alueiden suunnittelua ja kehittämistä. Ne kytkeytyvät tavallisesti toiminnan muutoksiin. Työfysioterapeutti voi tehdä suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä hyvin erilaisissa tilanteissa ja erikokoisissa hankkeissa. Näitä ovat esimerkiksi työn fyysisen kuormittavuuden mitoittaminen työntekijöille sopivaksi, uusien työtilojen suunnittelu, työvälineiden suunnittelu tai hankinta, uusien laitteiden, kalusteiden tai tilojen käyttöönotto sekä uusien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto.
Työfysioterapeutti toimii suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä työn ja fyysisen työ- ja toimintakyvyn välisen yhteyden asiantuntijana. Tavoitteena on estää ennakolta työntekijöiden fyysiselle työ- ja toimintakyvylle haitallisia ratkaisuja ja välittää tietoa hyvistä, toimivista ergonomiaratkaisuista. Tavallisin suunnitteluyhteistyötilanne on työfysioterapeutin osallistuminen työn ja työympäristön muutosten suunnitteluun työntekijän työkyvyn alennuttua. Silloin tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa työssään joko osa- tai kokoaikaisesti. Työfysioterapeutti arvioi yhdessä työntekijän kanssa työn, työvälineiden ja työympäristön muutosten sekä apuvälineiden tarpeen. Arvion perusteella hän antaa toimenpide-ehdotuksia.

Suunnitteluun osallistuminen on suunnitelmallista

Suunnitteluun liittyvä yhteistyö sisällytetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Se on neuvontaa ja ohjausta, jota annetaan suunnitteluun osallistuville kohderyhmille. Yhteistyön perustana on, että ensin sovitaan yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Sen jälkeen selkiytetään kunkin toimijan roolit ja osallistuminen. Kun työfysioterapeutti osallistuu suunnitteluun, on syytä ensin arvioida, onko työfysioterapeutilla tai voiko hän hankkia sellaista tietoa, jota voi käyttää suunniteltaviin työtiloihin, prosesseihin, työvaiheisiin tai hankittaviin työvälineisiin, jotta ne täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden vaatimukset.

Suunnittelutyö ja muutosten toteuttaminen on projektityötä, joka on luonteeltaan hyvin erilaista kuin usein melko pitkälle tulevaisuuteen aikataulutettu terveydenhuollon työ. Projektityön piirteitä on muun muassa työvaiheiden erilaisuus, jolloin syntyy hyvin intensiivisiä ja ennakoimattomia vaiheita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Kun työfysioterapeutti on mukana suunnitteluprojektissa, hänen tulee varautua näihin tilanteisiin ja varata myös kalenteristaan aikaa suunnittelutyöhön.

Ergonomialla ratkaisuihin

Työfysioterapeutti pyrkii ratkaisemaan työhön ja työoloihin liittyviä ongelmia ergonomiatietoa soveltamalla. Ratkaisut voivat liittyä työn fyysisen kuormittavuuden sopeuttamiseen, työtilojen esteettömyyteen tai työvälineiden ja – laitteiden käytettävyyteen. Ergonomia perustuu muun muassa anatomian, fysiologian, psykologian ja antropometrian tutkimustietoon. Sen määritelmä on laaja, sillä se käsittää fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivisen ja organisatorisen ergonomian. Työfysioterapeutin työssä painottuu fyysisen ergonomian soveltaminen sekä kognitiivisen ergonomian osa-alueelta havaitsemiseen liittyvät seikat. Parhaan tuloksen työfysioterapeutti saavuttaa tekemällä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja tarkastelemalla työtä laajasti huomioiden kaikki kolme ergonomian näkökulmaa.

Fyysisen ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa työssä kokonaisuutena siten, että se on ihmisen suorituskykyyn nähden sopivaa työtahdiltaan, toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan. Työfysioterapeutin tehtävänä on antaa suunnitteluun osallistuville tietoja ja neuvontaa työn kehittämisen tueksi siten, että työntekijän fyysiset voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään ja työympäristö on mahdollisimman esteetön. Työtä on mahdollista kehittää esimerkiksi korvaamalla tai keventämällä raskaita työvaiheita teknisillä apuneuvoilla, kuten koneilla ja laitteilla. Ergonomiatietoa soveltamalla työfysioterapeutti voi olla mukana mitoittamassa fyysistä työympäristöä ja -välineitä sellaisiksi, että ihmisen toiminta ja voimantuotto on paras mahdollinen ja liikkuminen työpaikalla esteetöntä kaikille. Työfysioterapeutti voi antaa ohjeita kuormituksen säätelemiseen määrittelemällä työjaksojen pituuksia ja tauotusta. On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rooli ei kuitenkaan koskaan ole varsinaisten teknisten tai tilaratkaisujen keksiminen tai toteuttaminen.

Työfysioterapeutilla on hyvät valmiudet antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta, kun työnantaja tekee mukautuksia työhön turvatakseen vammaisten henkilöiden työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen. Työnantajan velvoitteista huomioida vammaiset työntekijät säädetään sekä työturvallisuus- että yhdenvertaisuuslaissa. Mukautusten kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Muutoksen jälkeen

Kun muutos on suunniteltu ja toteutettu, työfysioterapeutin tehtävänä on tukea käyttöönotossa. Lähes aina uusien tai muutettujen tilojen, uusien kalusteiden ja työvälineiden käyttöönottoon liittyy sellaisia seikkoja, joihin käyttäjät tarvitsevat tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta. Se voi olla hyvin erilaista tilanteesta riippuen: esimerkiksi työntekijöille lähetettävä sähköpostiohjeistus, tiloissa pyörivä diaesitys tai video, infotilaisuus tai tapaamisia yksittäisten käyttäjäryhmien tai käyttäjien kanssa. Hyvin usein se on yhdistelmä edellä mainituista erilaisista keinoista.

Muutoksen jälkeen on myös tärkeää kerätä ja saada palautetta muutoksen onnistumisesta sekä tehdä mahdollisesti tarvittavat lisämuutokset tai korjaukset. Työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä käydään läpi tehdyt muutokset ja saatu palaute. Näin saatua tietoa ja osaamista työfysioterapeutti voi yhdessä koko työterveyshuollon tiimin kanssa soveltaa seuraaviin muutosprojekteihin.

Hyvän suunnittelutyöhön osallistumisen piirteet:

  • Suunnitteluun osallistuminen on työfysioterapeutin asiantuntijatyötä, joka perustuu työpaikkaselvityksestä saatuun tietoon sekä fysioterapia- ja ergonomiaosaamiseen.
  • Suunnittelu on moniammatillista ja asiakaslähtöistä.
  • Tavoitteet asetetaan asiakastyöpaikan tarpeiden perusteella. Niihin pääsyä seurataan yhdessä asiakastyöpaikan kanssa sekä moniammatillisti työterveyshuollossa.
  • Työfysioterapeutti välittää aktiivisesti suunnittelussa ja kehittämisessä sovellettavaa tietoa työpaikalle myös ennalta ehkäisevästi.
  • Työfysioterapeutin osallistuminen suunnitteluun liittyvään yhteistyöhön sisällytetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lisätietoa:

Koroma, J., Oksa, P., Mäkitalo, J., Jalonen, P., Latvala, J., Nyberg, M., Savinainen, M. & Österman, P. (2014). Muutosten suunnitteluun osallistuminen. Teoksessa Uitti, J. (Toim.), Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.
Työturvallisuuslaki (738/2002).
Yhdenvertaisuuslaki (21/2004).

7.5 Työterveyspsykologin toteuttama tietojen anto, neuvonta ja ohjaus

Vaikuttavan TANO-toiminnan edellytys on asiakkaiden työolojen tuntemus. Jotta tietojen anto, neuvonta ja ohjaus todella voi vaikuttaa, on tärkeää, että työterveyspsykologi osallistuu työpaikkaselvityksiin ja tuntee asiakastyöpaikan työolot sekä työn voimavara- ja kuormitustekijät.

Työterveyspsykologi suunnittelee TANOn sisällön ja menetelmät aina asiakastyöpaikan työn ja työolojen tuntemuksen sekä työntekijöiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn perusteella. Tavoitteena on ehkäistä, vähentää tai poistaa työstä johtuvaa haitallista kuormitusta ja tukea työn voimavaroja sekä tukea työyhteisön toimivuutta. Yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä ja työkykyä tuetaan yksilövastaanotolla.

Työpaikkaa koskevia tietoja, neuvontaa ja ohjausta annetaan esimiehille, työntekijäryhmille ja muille työoloihin vaikuttaville henkilöstöryhmille

Työterveyspsykologi antaa koko työpaikkaa tai tiettyä tehtävää tai tiimiä koskevia tietoja ja neuvontaa työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja voimavarojen hallintaan ja psyykkisen työkyvyn tukemiseen. Työpaikkaa koskeva TANO voi liittyä esimerkiksi esimiesten ja työyhteisön tukemiseen muutostilanteissa tai työyhteisön konfliktitilanteissa, joissa työterveyspsykologin näkökulma on aina työn ja terveyden välinen yhteys. Neuvontaa ja ohjausta annetaan joko kasvokkain tai etäpalveluna.

Toiminta on aina sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan suunniteltu, määritelty ja rajattu kokonaisuus. Ryhmää koskevalle ohjaukselle täytyy olla selvitetty tarve esimerkiksi työpaikkaselvityksessä. Ryhmäohjaus on kustannustehokasta. Samalla se voi saada aikaan myös vertaistuen, joka tukee ryhmän jäseniä muuttamaan työtapaansa.

Työterveyshuolto tukee työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa

Yritysten toiminnan sopeuttaminen ja henkilöstösupistukset ovat arkea. Näissä tilanteissa TANO on työterveyshuollon tukipalvelu yritysten johdolle, esimiehille, henkilöstön edustajille ja muille avaintoimijoille sekä työyhteisöille ja työntekijöille. Palvelun tarkoituksena on tukea henkilöstön työterveyttä ja edistää yritysten sujuvaa toimintaa työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa.

TANO perustuu aina asiakkaan (henkilö tai yritys) yksilöllisiin tarpeisiin, joille palvelun täsmälliset sisällöt ja toteutustavat perustuvat. TANO-toimintaan sisältyy asiatietojen antamista työttömyyden uhkaan, lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvistä, terveyden kannalta merkityksellisistä seikoista sekä neuvontaa ja ohjausta yksilöllisesti ja ryhmissä työkyvyn säilyttämiseksi. TANOa on annettava sekä työntekijöille että työnantajan edustajille. Palvelun pääsisältöjä asiakasryhmittäin kuvataan STM:n ohjekirjeen liitteessä, ks. tarkemmin Työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa, STM 22.4.2009.

Yksilön ja työyhteisön tuki muutostilanteissa

Myös muut työpaikan muutostilanteet kuin irtisanominen tai lomautus kuormittavat työntekijöitä, esimerkiksi omistajan vaihtuminen, fuusio, toiminnan voimakas laajentuminen tai organisaatiomuutos. Tällöin työterveyspsykologin on hyvä antaa neuvontaa ja ohjausta sekä yksilöille, työyhteisöille että esimiehille muutoksen vaikutuksista ja siitä, miten kuormittavassa muutostilanteessa voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Onnettomuudet, väkivaltatilanteet tai kuolemantapaus työyhteisössä

Vakavaan väkivallan uhkaan ja voimakkaasti kuormittaviin asiakastilanteisiin työpaikalla varaudutaan laatimalla henkilöstölle toimintaohjeet ja antamalla tarvittaessa koulutusta. Lisäksi kaikille työpaikoille laaditaan toimintaohjeet poikkeuksellisen järkyttävien ja odottamattomien tilanteiden käsittelyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi työtoverin äkillinen kuolema, itsemurha, työpaikalla tapahtuneet onnettomuudet ja katastrofit. Toimintaohjeet laaditaan työterveysyhteistyössä, työterveyspsykologin asiantuntemusta hyödyntäen.

Vakavien onnettomuuksien ja menetysten yhteydessä työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin kuuluu psykologinen ensiapu ja jälkihoito, jonka tarkoituksena on ehkäistä traumaperäistä stressireaktiota ja tunnistaa ne, jotka tarvitsevat lisätukea ja hoitoa. Tuoreesta traumaattisesta tilanteesta johtuvien oireiden ja häiriöiden hoitotulokset ovat paremmat kuin pitkittyneiden tai monimutkaistuneiden stressihäiriöiden, joten ennaltaehkäisevät toimet heti alkuvaiheessa ovat perusteltuja.

Ryhmäkeskustelu on työyhteisölle suunnattu henkinen jälkihoito, jota ohjaa psykologisen jälkihoidon järjestämiseen koulutuksen saanut henkilö. Usein tämä on työterveyspsykologi, mutta pelkästään työterveyspsykologin koulutus ei anna riittäviä valmiuksia traumaattisten tilanteiden psykologiseen jälkihoitoon. Ryhmäkeskustelun tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tapahtuneesta, käydä läpi ja normalisoida reaktioita, rauhoittaa työntekijöitä, auttaa työyhteisöä palaamaan työhön ja näkemään tapahtunut realistisesti, antaa psykoedukaatiota mahdollisista tulevista oireista ja reaktioista sekä tunnistaa henkilöt, jotka tarvitsevat lisäapua. Henkisen jälkihoidon tarve perustuu yhdessä työpaikan kanssa tehtävään tilannearviointiin. Se toteutetaan tavallisimmin 2–4 päivän kuluessa tapahtuneesta. Se voi olla kertaluonteinen tai parin, kolmen istunnon sarja.

Yksittäisten työntekijöiden kohdalla työterveyshuollossa arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä traumaperäisen stressireaktion vakavuus ja suunnitellaan jatkohoito.

Työyhteisön toimivuuden edistäminen

Työterveyshuollossa työyhteisön toimivuuden tukeminen perustuu aina työpaikkaselvitykseen. Laadukkaassa työpaikkaselvityksessä voidaan kiinnittää huomiota niihin työn sujuvuutta vaikeuttaviin tekijöihin, jotka uhkaavat myös työyhteisön toimintaa, esimerkiksi työn tavoitteiden ja työnjaon epäselvyys tai puutteet esimiestyössä. Vastuu työyhteisön toimivuuden seurannasta ja edistämisestä on työnantajalla. Viisas työnantaja käyttää apunaan työterveyshuoltoa, erityisesti työterveyspsykologia

Työyhteisön toimivuuden arvioinnissa on tärkeä tunnistaa oma viitekehyksensä. Työyhteisön toimintaan vaikuttavista tekijöistä on lukuisia eri teorioita, jotka painottavat erilaisia asioita. Valittu teoria vaikuttaa siihen, mitä työyhteisön toiminnasta tarkkaillaan ja havaitaan. Valittu teoriapohja ohjaa myös työmenetelmien ja -välineiden valintaa. Työterveyshuollossa on toimivampaa käyttää sellaisia teorioita, jotka painottavat työn sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuin henkilökemioita tai persoonallisuudenpiirteitä painottavia teorioita. Yksi esimerkki tällaisesta viitekehyksestä on Pekka Järvisen talomalli (ks. kuva), joka lähtee siitä ajatuksesta, että kun työn tekemisen perusasiat ovat kunnossa, riittävän hyvin toimiva työyhteisö tulee siinä sivussa. Työyhteisön toimivuutta tuetaan siis varmistamalla työnteon sujuvuus.


Kuva 8. Toimivan työyhteisön peruspilarit (Järvinen 2008).

Työterveyspsykologin rooli työyhteisön konfliktitilanteessa
Joskus tieto konfliktista tulee työterveyshuoltoon vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on pitkittynyt ja tulehtunut, esimerkiksi sairasvastaanotolla tai terveystarkastuksissa. Erityisesti tällöin on varottava sitä, että vastuu asian selvittelystä ei siirry työterveyshuollolle. On myös hyvä muistaa, että ennen johtopäätösten tekoa on kuultava kaikkien osapuolten kertomukset. Näin esimerkiksi myös silloin, kun vastaanotolla asiakas kertoo olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Työterveyshuolto tai -psykologi on aina puolueeton eikä siis voi toimia yksittäisen asiakkaan asialla tai puolesta.

Kun työterveyspsykologi lähtee selvittämään työpaikan konfliktitilannetta, se tehdään yleensä työpaikkaselvityksen periaatteita noudattaen. Konfliktitilanne imaisee selvittäjän helposti mukaansa, jolloin kokonaiskuvaa on vaikea nähdä ja puolueettomuus vaarantuu. Selkeä teoreettinen malli työyhteisöjen toiminnasta auttaa pysymään ulkopuolisena. Kuten edellä mainittiin, valittu teoriapohja ohjaa myös työmenetelmien ja -välineiden valintaa. Teorioita työyhteisöjen toiminnasta on useita. Parhaiten työterveyshuollossa toimivat sellaiset teoriat, joissa työyhteisön konflikteja tarkastellaan enemmän työn tekemisen kuin yksilöllisten ominaisuuksien näkökulmasta. Työparityöskentely esimerkiksi työterveyshoitajan tai toisen psykologin kanssa on myös tarpeen erityisesti vaikeissa konfliktitilanteissa. Se toimii paitsi laadun varmistajana myös oman työsuojelun välineenä vähentäessään konfliktinselvittelyn tuottamaa kuormitusta.


Kuva 9. Työyhteisön ongelmakierteen vaiheet (Järvinen 1998).

Työterveyspsykologin näkökulma työpaikkojen sisäilmasto-ongelmissa

Sisäilmasto-ongelmalla tarkoitetaan tilojen käyttäjille haittaa aiheuttavaa tavanomaisesta poikkeavaa sisäympäristöolosuhdetta tai siihen vaikuttavaa tekijää. Sisäilmasto-ongelma voi johtaa joissakin tapauksissa myös terveysvaaraan. Sisäilmasto-ongelmien syinä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheestä tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito. Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monimutkainen vyyhti, jonka ratkaisemisessa tarvitaan moniammatillista osaamista, esimerkiksi työterveyspsykologin työyhteisö- ja viestintäosaamista sekä yksilöllistä ohjausta pitkittyvän oireilun vaikuttaessa työ- ja toimintakykyyn. Tämän vyyhdin selvittely sisältää monia yhtymäkohtia työyhteisökonfliktien selvittelyyn.

Työterveyshuollon tulee toimillaan tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää työpaikalla sisäilmasto-ongelmissa. Työterveyshuolto edustaa tehtävässään terveydenhuollon asiantuntemusta työpaikalla. Sen tulee kyetä toimimaan yhteistyössä työpaikan ja ongelmaa selvittelevien ja siihen ratkaisuja hakevien muiden asiantuntijatahojen sekä viranomaisten kanssa. Tässä työssä työterveyshuollon on tärkeää tuntea ennen kaikkea oma tehtäväkenttä, keinot ja mahdollisuudet. Työterveyshuollon tehtävä ei rajoitu pelkästään työpaikan olosuhteiden ja työyhteisön tarkasteluun ja arviointiin. Työterveyshuollon tehtävänä on tukea ja tarvittaessa arvioida, tutkia ja hoitaa terveyttä, työkykyä ja työssä selviytymistä myös yksilötasolla. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun työkyky uhkaa alentua sisäilmaan liittyvän oireilun pitkittyessä ja laajentuessa. Työterveyshuolto voi asiantuntemuksellaan vähentää pelkoja ja huolta sekä lisätä luottamusta eri toimijoiden välillä.

Työpaikan sisäilmasto-ongelmien pitkittyessä ja mutkistuessa asioiden käsittelyyn kytkeytyy yhä suurempi joukko ihmisiä ongelmasta havaintoja tehneistä työntekijöistä muihin toimijoihin, vaikkapa kouluissa oppilaiden vanhempiin. Työyhteisö väsyy ja työyhteisön muut ongelmat voivat limittyä sisäilmasto-ongelmaan aiheuttaen monimutkaisia konflikteja ja lisäten yksilöiden oireilua. Sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän merkitys kasvaa. Viestinnän huolellinen suunnittelu säästää varmimmin turhilta peloilta, huhumyllyltä ja työyhteisön kuohunnalta. On syytä myös muistaa, että tunteiden ollessa voimakkaita tieto ei välttämättä mene perille. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi ja heidän huolensa tulleen ymmärretyksi, he ovat valmiimpia ottamaan vastaan uutta tietoa ja huomioimaan myös toisia näkökulmia tilanteeseen. Työterveyshuolto voi osallistua viestinnän toteuttamiseen terveydellisen näkökulman tuottajana.

Työterveyshuollon moniammatillisuutta on syytä hyödyntää myös yksittäisen sisäilmasta oireilevan potilaan hoidossa. Riippumatta oireista tai sairaudesta, psykologiset, sosiaaliset ja ympäristötekijät vaikuttavat hoitotasapainoon ja potilaan voimavaroihin hoitaa sairauttaan sekä ylläpitää terveyttään. Toisaalta kuormittavan tilanteen jatkuessa voivat yksilöt vähentää terveyttä ylläpitävää toimintaa saadakseen kokonaiskuormitusta lasketuksi.

Sisäilmasta kärsivillä potilailla osa oireista selittyy toiminnallisilla mekanismeilla.
Tapausjäsennys edellyttää altistavien, laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden selvitystä, eli kokonaisvaltaista työotetta. Sisäilmasta kärsivillä ilmenee myös muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä, kuten palautumisen vaikeutta tai masennusoireita. Monia näistä tekijöistä voidaan hoitaa työterveyspsykologeilla käytössä olevilla psykososiaalisilla menetelmillä.

Yksilön työkykyyn vaikuttavia tietoja, neuvontaa ja ohjausta annetaan työpaikalla, vastaanotolla ja digitaalisesti teknologisia sovelluksia hyödyntäen

Työterveyspsykologin yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan psyykkisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja alenemisen ennalta ehkäisy. Vastaanotolla tehtävä työ liittyy terveystarkastuksiin ja vastaanottokäynteihin useimmiten asiakkaan stressioireiden, työssä jaksamisen tai mielenterveysongelmien vuoksi. Työssä selviytymistä ja siihen tarvittavia tukitoimia tulee arvioida jokaisella vastaanottokäynnillä. Työterveyspsykologin vastaanottotyö on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. Tyypillisiä vastaanotolla käsiteltäviä teemoja ovat työkuormituksen vähentäminen, stressioireiden hallinta ja omien voimavarojen lisäämisen keinot.

Kullakin työterveyspsykologilla on oma yksilöllinen tapansa tehdä vuorovaikutteista neuvonta- ja ohjaustyötä. Vaikuttavan työskentelyn lähtökohta on luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Luottamuksen rakentamisessa olennaista on työskentelyn läpinäkyvyys: yhdessä asiakkaan kanssa keskustellaan, mitkä ovat työskentelyn tavoitteet ja mitä menetelmiä käyttäen niihin pyritään. Erityisesti arkaluontoisia asioita käsiteltäessä voi lisäksi olla tarpeen selkeyttää asiakkaalle työterveyshuollon salassapitokäytäntöjä. Asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta vastaanottokäynneillä osataan keskittyä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kannalta olennaisiin asioihin. Kokonaistilanteen kartoittamiseksi riittää usein kattava alkuhaastattelu ja esitietojen hyödyntäminen. Lisäksi voi olla tarpeen hyödyntää erilaisia itsearviointilomakkeita tai testimenetelmiä. Vaikuttava ja laadukas asiakastyö perustuu aina myös asiakasta itseään kiinnostavan kysymyksen tai huolenaiheen työstämiseen.

Asiakkaan työn ja sen vaatimusten tuntemisesta on paljon hyötyä työterveyspsykologin työssä. Mitä paremmin työterveyspsykologi tuntee asiakkaan työn vaatimukset ja voimavarat sekä työpaikan tilanteen, sitä kattavammin voi asiakkaan omaa kokemusta työ- ja toimintakyvystään näihin peilata.

Hyvän käytännön piirteet TANOssa

  • Laadukkaan ja vaikuttavan toiminnan edellytys on, että TANOa suunniteltaessa asetetaan asiakastyöpaikan tarpeiden perusteella tavoitteet.
  • Työterveyspsykologi asettaa TANO-toiminnan tavoitteet oman alansa asiantuntijana yhdessä asiakastyöpaikan ja työterveyshuollon moniammatillisen tiimin kanssa.
  • Tavoitteita asetettaessa mietitään, miten niiden saavuttamista voidaan mitata.
  • Tavoitteisiin pääsyä seurataan yhdessä asiakastyöpaikan kanssa sekä moniammatillisesti työterveyshuollossa.
  • Yksilöön kohdistuvilla TANO-käynneillä määritellään käyntien tavoitteet yhteistyössä asiakkaan kanssa, käynneistä tehdään asianmukaiset kirjaukset ja toimintaa arvioidaan käyntien päätteeksi. Mahdollisuuksien mukaan käynteihin sisältyy myös seuranta.

Lisätietoja:

Aulankoski, S. (2016) Törmäyksistä työniloon. Työterveyshuolto tukena työn ristiriidoissa. Helsinki: Duodecim.
Järvinen, P. (1998) Esimiestyö ongelmatilanteissa – konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. Helsinki: WSOY.
Järvinen, P. (2008) Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOY.
Latvala, J., Karvala, K., Sainio, M., Selinheimo, S., Tähtinen, K., Lappalainen, S., Lahtinen, M. & Reijula, K. (2017). Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle, kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma. Helsinki: Työterveyslaitos.
Työterveyslaitos: Työpaikkakiusaaminen.
Työterveyslaitos: Organisaatiomuutos esimiehen näkökulmasta.
Työterveyslaitos: Organisaatiomuutos henkilöstöhallinnon näkökulmasta.
Työterveyslaitos: Organisaatiomuutos työntekijän näkökulmasta.
Työsopimuslaki 55/2001.
Työturvallisuuslaki 738/2002.