Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön
Työntekijänä työterveysneuvottelussa
Työterveysneuvottelussa tavoitteena on hakea ratkaisuja työssä jatkamisesi tueksi. Työterveysneuvottelussa ovat tyypillisesti mukana työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Työterveysneuvotteluun osallistuvista henkilöistä ei ole kuitenkaan erikseen säädetty lainsäädännössä.
Käytännössä sinulla on mahdollisuus niin halutessasi pyytää neuvotteluun mukaan tukihenkilö, kuten työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö, perheenjäsen tai esimerkiksi työkaveri. Työntekijänä voit myös kieltäytyä esitetystä työterveysneuvottelusta.
Työterveysneuvottelut ovat luottamuksellisia. Sujuvan neuvotteluilmapiirin luomiseksi seuraavat seikat on hyvä ottaa huomioon neuvotteluun valmistautuessa, itse neuvottelutilanteessa ja se jälkeen:
- Työterveysneuvotteluun kannattaa valmistautua. Valmistautuminen edesauttaa hyvän keskustelun syntymistä ja tukee tavoitteiden saavuttamista neuvottelussa.
- Ole itse yhteydessä työterveyshuoltoon ja työantajaasi ennen neuvottelua työhön paluun suunnittelemiseksi, mikäli he eivät ota sinuun yhteyttä.
- Työterveysneuvottelu voi olla sinulle uusi tilanne. Työterveyshuollosta voit saada ohjausta ja neuvoa neuvottelutilanteeseen.
- Toimita työterveyshuollolle työkykysi kannalta tarpeelliset sairauskertomustiedot. Tieto auttaa työterveyshuoltoa työkykysi arvioinnissa.
- Työterveysneuvottelussa keskustellaan työkyvystä ja työhösi liittyvistä asioista. Terveyteen liittyvistä asioista puhutaan vain niiltä osin kuin itse haluat. Keskustele työterveyshuollossa etukäteen asioista, jotka on hyvä tuoda esiin, ja sovi asioista, joista et halua puhuttavan. Työterveyshuollolla on salassapitovelvollisuus työntekijän terveyteen liittyvistä asioista.
- Valmistaudu keskustelemaan työssä selviytymiseesi vaikuttavista asioista.
- Mieti ennen neuvottelua, mikä tukisi työ- ja toimintakykyäsi sekä työn sujuvuutta nykyisessä työssäsi:
- mikä on oma käsityksesi työkyvystäsi
- mitä tavoitteita sinulla on työhön paluusi ja työurasi suhteen
- mitä toivot työkykysi tueksi?
- Keskustele omista tavoitteistasi työterveyshuollossa ennen neuvottelua.
- Voit pohtia esimiehesi kanssa työjärjestelyihin liittyviä ratkaisuja jo ennen neuvottelua.
- Kirjoita itsellesi muistiin omat toiveesi ja tärkeät kysyttävät asiat. Asioiden muistiin kirjaaminen toimii osallistumisesi tukena neuvottelutilanteessa. Lataa tästä muistilista (.docx- tiedosto), jonka kysymyksiä voit pohtia ennen neuvottelua ja jonka voit tuoda mukanasi neuvotteluun.
- Kerro, miten selviydyt nykyisessä työssäsi, sekä niistä työjärjestelyistä, jotka tukisivat työssä selviytymistäsi.
- Kerro omat tavoitteesi. Ennakkoon kirjoittamasi muistilappu voi toimia tukena.
- Esimies kuvaa neuvottelussa omasta näkökulmastaan, miten selviydyt työssäsi.
- Työterveyshuolto kuvaa neuvottelussa työkykyäsi ja esittelee työssä jatkamisen mahdollisuuksia sekä kuntoutusvaihtoehtoja.
- Sinun ajatuksesi työhön paluun suhteen ovat tärkeitä. Kerro rohkeasti käsityksesi. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, niin kysy.
- Yhteinen päätöksenteko voi edellyttää erisuuntaisten mahdollisuuksien yhteensovittamista.
- Sovi yhdessä työnantajan kanssa, mitä ja miten esimerkiksi työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle.
- Tarkista osaltasi neuvottelussa laadittu muistio.
- Huolehdi omalta osaltasi sovituista tehtävistä ja toimenpiteistä.
- Työjärjestelysi saattaa herättää kysymyksiä työkavereissasi. Valmistaudu kertomaan niistä omin sanoin.
- Ole yhteydessä esimieheesi aktiivisesti. Keskustele esimiehesi kanssa erityisesti tilanteessa, jossa jokin asia ei suju suunnitellusti.
- Ole yhteydessä työterveyshuoltoon sovitusti.
- Arvioi esimiehesi ja/tai työterveyshuollon kanssa yhdessä, ovatko toimenpiteet olleet riittäviä vai tarvitaanko jatkoselvityksiä tai uutta neuvottelua.
Työhönpaluu suunnitellaan yksilöllisesti – valmista sapluunaa ei ole. Käytännössä yhdistetään ammatillisen kuntoutuksen ja työterveyshuollon työkyvyn tuen toimenpiteitä työpaikalla tehtävään työn ja työympäristön muokkaukseen. Kuntoutusvaihtoehdoista ja kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta saat lisätietoja alla olevasta taulukosta (taulukon seuraavalle sivulle pääset taulukon oikeasta alakulmasta):
Miksi sosiaaliasiantuntijan apu voi olla hyödyksi työhön paluuta suunnitellessasi? Katso video.
Työn muokkaus
Työntekijänä sinun kannattaa miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja työkyvyn tukemiseen ennen neuvottelua. Toimivimmat ratkaisut löytyvät kun suunnittelet työhön paluuta yhdessä esimiehesi ja työterveyshuollon kanssa. Näitä ratkaisuja ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, työjärjestelyt ja työympäristön muutokset.
Työaikajärjestelyt voivat olla määräaikaisia tai pysyviä. Yleensä ensin neuvotellaan määräaikaisista ratkaisuista, joissa työaikaa nostetaan asteittain työ- ja toimintakyvyn kehittymisen mukaisesti.
Työaikajärjestelyjä ovat:
- joustava työaika, aamu- ja iltaliukumat
- mahdollisuus taukojen pitämiseen
- päivittäisen työajan lyhentäminen, esimerkiksi 10 – 20 %
- osa-aikatyöstä sopiminen jolloin työaikaa lyhennetään tavallisesti 40 – 60 % aikaisemmasta.
Työajan muutoksesta on aina erikseen sovittava. Lisäksi on selvitettävä, miten sinun toimeentulosi eri vaihtoehdoissa muodostuu (palkkavaikutus ja mahdollinen etuus, kuten esimerkiksi kuntoutusraha, osakuntoutusraha, osasairauspäiväraha, kuntoutustuki). Joissakin työaikajärjestelyissä työnantajalle syntyy lyhyellä aikavälillä tuotannonmenetyskustannuksia, ja joissakin ratkaisuissa työantaja saa lisätyöpanoksen ilman lisäpalkkakustannuksia.
Työaikajärjestelyjä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:
- Voit tarvittaessa pitää taukoja työssä ja mennä tauolla myös työpaikan lepohuoneeseen.
- Teet työtä normaalin klo 8 – 16 sijaan klo 9 – 17, jolloin vältät ruuhkissa kulkemista.
- Olet ammatillisen kuntoutuksen työkokeilussa (työeläkelaitos, työtapaturmalaitos, Kela), työskentelet ensin esimerkiksi 40 % kokonaistyöajasta kolmena päivänä viikossa. Työ- ja toimintakyvyn kohentuessa työaikaa voidaan nostaa 60 %:iin, mikä toteutuu neljänä tai viitenä päivänä viikossa.
Muista, että työaikajärjestelyjen yhteydessä on aina myös sovittava siitä, miten työn määrää vähennetään ja muokataan! Työaikajärjestelyihin liittyy myös aina sopiminen siitä, miten sinun toimeentulosi työaikajärjestelyn aikana muodostuu.
Työn muokkaaminen tarkoittaa sitä, että työtäsi ja tehtäviäsi sekä työprosessia muokataan työ- ja toimintakyvyn alentumisen edellyttämällä tavalla. Työjärjestelyt voivat olla pieniä muokkauksia tai laajoja tehtävänkuvan muutoksia ja ne voivat olla tilapäisiä tai pysyviä. Työtä voidaan muokata esimerkiksi vähentämällä matkatyötä, muuttamalla työntekijöiden välistä työnjakoa tai muokkaamalla työprosessia esimerkiksi jakamalla työtä uudella tavalla tai osiin. Joissakin töissä työntekijälle voidaan tarjota mahdollisuutta tehdä etätyötä.
Muista, että työn muokkaamiseen liittyy aina myös sopiminen siitä, miten toimeentulosi muutosjärjestelyn aikana muodostuu.
Työjärjestelyjä käytetään esimerkiksi työhön paluun yhteydessä kuntoutusrahalla tapahtuvan työkokeilun tai osasairauspäivärahan aikana.
Esimerkkejä työjärjestelyistä:
- Teollisuuden työpaikalla on käytössä fyysisesti kevyempi linja, jonka korkeutta ja nopeutta työntekijä voi itse säätää ja linjan voi myös pysäyttää tauon ajaksi.
- Et tee matkatyötä, vaan kaikki matkustusta vaativat kokoukset hoidetaan verkkokokouksina.
- Teet etätyötä osa-aikaisena toipuessasi polvivammasta.
- Palaat työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen työkokeilun kautta. Työkokeilun aikana tehdään työjärjestelyjä ja haetaan sopivaa työnkuvaa.
Katso myös:
Työympäristön muutoksilla pyritään työpaikan ja työprosessin parempaan ergonomiaan ja esteettömyyteen. Ratkaisuja voivat olla työn tekotavan muuttaminen tai erilaisten kalusteiden ja työvälineiden hankkiminen. Työympäristön muutos voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
- Työ- ja toimintakykyäsi rajoittaa selkävaiva, ja tästä syystä tarvitset sähköisesti säädettävän työpöydän/pisteen, jonka ääressä voit työskennellä istuen ja seisten.
- Katso myös Ergonomian tietopankki Työterveyslaitoksen sivuilta. Tietopankki sisältää toimialakohtaisia ratkaisuja muun muassa kaupan, terveydenhuollon, maatalouden, teollisuuden ja keittiön aloilta.
Edellä esiteltyjen tavallisimpien ratkaisujen lisäksi on olemassa myös muita ratkaisuja, joita voit hyödyntää työkykysi ja työhön paluusi tukena. Näitä ovat esimerkiksi teknologiaratkaisut ja avun saaminen työssä.
Teknologiaratkaisut tarkoittavat apuvälineitä tai tietokoneohjelmia, jotka helpottavat työn tekemistä vammasta tai sairaudesta huolimatta. Työntekijänä voit saada ne joko lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena terveydenhuollosta tai Kelasta. Teknologiaratkaisu voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Tarvitset näön heikentymisen tai näkövamman takia tietokoneen apuvälineitä, kuten suurennusohjelman (suurentaa tekstin koon), ruudunlukuohjelman (muuntaa tekstin puheeksi puhesyntetisaattorille tai pistenäytölle) tai pistekirjoitustulostimen (tulostaa asiakirjat pistekirjoituksena esimerkiksi kokousta varten).
Työntekijänä voit tarvita toisen henkilön apua joissakin työtehtävissä tai esimerkiksi työpaikalla liikkumisessa tai kommunikoinnissa. Avun antaja voi olla esimerkiksi työkaveri, henkilökohtainen avustaja tai tulkki. Myös opaskoira tai avustajakoira voi auttaa työntekijää työssä ja työmatkalla.
- Työkaveri voi auttaa esimerkiksi oven avaamisessa, tavaroiden siirtämisessä, ruokailussa tai kokoukseen osallistumisessa.
- Henkilökohtainen avustaja voi auttaa sinua työtehtävissäsi. Vammainen työntekijä on henkilökohtaisen avustajan työnantaja.
- Voit saada Kelan kautta tulkkauspalvelua työhön jos sinulla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Tulkkipalvelu on työntekijälle ja työantajalle maksutonta.
- Näkövammaisen opaskoira tai liikuntavammaisen avustajakoira voi tarvittaessa auttaa sinua työssä ja työmatkalla. Lain mukaan opaskoira ja avustajakoira saavat olla mukana sellaisissakin paikoissa, joissa koiria ei yleensä sallita.
Miten hyvin tunnet oman työpaikkasi työkyvyn toimintamallin? Testaa tietosi!
Siirry seuraavaksi Kohti yhteisiä ratkaisuja -osioon, jossa pääset kurkistamaan työterveysneuvotteluun