KUJA-malli

Sanastoa

Tutustu varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keskeisiin termeihin alla olevasta valikosta. Lisää termejä löydät Kokonaisturvallisuuden sanastosta

 Seuraavissa oppimateriaalin vaiheissa paneudutaan tarkemmin Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeeseen ja KUJA-malliin moduuleittain (1-5). Lataa itsellesi suunnitteluohje ennen kuin aloitat. Jokainen moduuli alkaa lyhyellä videolla, jossa esitellään moduulin sisältöä. Tämän jälkeen lue kyseinen kappale ohjeesta ja tee tehtävät.
Lataa suunnitteluohje tästä

Lue Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeen sivut 16-24. Lue myös liite 4 (Varautumisen tasot) sivuilta 69 – 72.

Hyvä käytäntö liittyen valmiussuunnitelman sisältöön

• Kirjoita suunnitelmaan lyhyesti mitä kukin laki, normi tai ohje tarkoittaa oman organisaatiosi kannalta. Älä tyydy pelkkään listaukseen vaan perehdy lisää.

Vinkit:

Hyvä käytäntö liittyen valmiussuunnitelman sisältöön

• Kirjoita suunnitelmaan lyhyesti mitä kukin laki, normi tai ohje tarkoittaa oman organisaatiosi kannalta. Älä tyydy pelkkään listaukseen vaan perehdy lisää.

Hyvät käytännöt liittyen Kuja-pikatestin ja Kuja-arviointimallin käyttöön

• Johtoryhmän sitouttaminen: Tehdään johtoryhmän kanssa pikatesti. Tämä auttaa huomaamaan keskeiset kehittämisen kohteet.
• Muun kuin johtoryhmän sitouttaminen: Ryhmän on tarpeen tiedostaa oma rooli jatkuvuudenhallinnassa ja varautumisessa.
• KUJA-pikatesti toimi erinomaisena starttina ja herätyksenä varautumisen kehittämiseen
• Nykytilan kartoitus: Organisaatiossa halutaan kehittää määrätietoisesti jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. Selvitetään nykytila arviointimallin avulla sekä määritellään keskeiset ja ensimmäiset kehittämiskohteet.
• Väliarviointi: Organisaatio kehittää toimintaa aktiivisesti a arvioi säännöllisesti (esim. 2v välein) nykytilaa.

Tehtävä 1  – Arvioi organisaatiosi nykytilaa KUJA-pikatestin avulla

Tee pikatesti jolla voit arvioida varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tasoa sekä kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuutta organisaatiossanne. Vastaa 10 kysymykseen ja saa arvio.

Tehtävä 2  – Toteuta työyhteisösi kanssa

1. Arvioi johtoryhmän kanssa pikatestin avulla organisaatiosi varautumisen nykytila. Lataa KUJA -pikatestitiedosto
2. Toteuttakaa varautumisesta vastaavan ryhmän kanssa Kuja-arviointimalli ja miettikää arvioinnin pohjalta toteutettavat kehittämistoimenpiteet. Lataa Kuja -arviointimalliexcel käyttöösi

Tutustu KUJA-arviointityökalun käyttöön oheisen videon avulla (kesto 8:47 min)

Lue lisää

• Mediuutiset -artikkeli: ”Kaikkea osaamista ei kannata ulkoistaa!” – Sote-yksiköt saivat uudet ajankohtaiset ohjeet erilaisiin häiriötilanteisiin varautumiseen.
• Merja Rapeli, esitys Tiedepäivät 29.11.2019 Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon roolista osana kokonaisturvallisuutta
• Pelastusopisto: Varautumisen tietopankki
• Vesihuoltopooli: Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen
• Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa -opas
• Blogi Mika Lehestö: Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Lue Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeen sivut 25 – 31. Lue myös liite 6 (Sote-toimintojen johtamisen tasot, roolit ja toimijat häiriötilanteissa) sivulta 74.

Vinkki: Hyvät käytännöt liittyen prosesseihin

• Laatikaa säännöllisille kokouksille vakiomuotoiset asialistat, joissa varautuminen on yhtenä kohtana
• Valmiusasiat liitetään johtoryhmän vuosikelloon

Mihin organisaationne prosesseihin varautuminen on tällä hetkellä sisällytetty? Voit valita useamman vaihtoehdon.

Tutustu kansalliseen riskiarvioon oheisen muistipelin avulla. Kun löydät parin, saat lisätietoa kyseisestä uhkakuvasta.

Mitkä ovat 10 keskeisintä uhkaa?

Tehtävä 1  – Pohdi yksin

Tutustu organisaatiosi riskienhallinnan ohjeistuksiin. Ohjeet voivat löytyä erilaisilla nimillä esim. riskienhallintasuunnitelma, riskienhallinnan perusteet tai riskienhallintaohje.

1. Toteutuvatko suunnitelman tavoitteet ja toimintamallit omassa työssäsi?
2. Mihin riskeihin omassa työssäsi on riittävät ohjeet?
3. Mihin riskeihin varautuminen omassa työssäsi on vielä puutteellista?

Tehtävä 2  – Toteuta työyhteisösi kanssa

1. Pohtikaa, mitkä ovat työyhteisönne kannalta keskeiset riskit. Jos riskiarvio on tehty, päivittäkää se tarvittaessa
2. Arvioikaa keskeisiä riskejä. Katso ohje organisaationne riskienhallinnan ohjeistuksista.
3. Pohtikaa, mitä riskeille on tehtävissä ja laatikaa suunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Lue lisää

• Sisäministeriö: Kansalliset ja alueelliset riskiarviot
• Kuntaliitto: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
• Valtiovarainministeriön julkaisu Ohje riskienhallintaan
• Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu – Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille
• Saarsalmi Olli ja Riitta Koivula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen
• Puolustusvoimat: Ohje henkilövaraukseen

Lue Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeen sivut 25 – 31. Lue myös liite 5 (Malli valmiussuunnitelma kokonaisuudesta) sivulta 73.

Tutustu oheisen liitteen avulla eri tasoisiin valmiussuunnitelmiin ja niiden sisältöihin. Kuntaliitto:

Mitkä näistä suunnitelmista ovat ajan tasalla omassa organisaatiossasi?

Vinkki: Hyvät käytännöt liittyen harjoitteluun ja perehdytykseen

• Alueelliset ja valtakunnalliset harjoitukset eivät palvele yksittäisiä työyksiköitä. Järjestä pieniä omia harjoituksia.
• Mielikuvitus on rajan pienten harjoitusten järjestämiseen: Ideoi työyhteisösi kanssa erilaisia vaihtoehtoja
• Harjoitukset voivat koskea kerrallaan esimerkiksi yhtä työvuoroa tai muutamaa henkilöä. Tällöin samaa harjoitusta kannattaa toistaa useamman kerran, jotta moni pääsee harjoittelemaan
• Sisällytä perehdytykseen valmiussuunnitelman keskeiset sisällöt niiltä osin, mitkä koskevat juuri teidän työyksikköänne
• Sisällytä perehdytykseen pelastussuunnitelman lisäksi ohjeet työyksikköänne koskeviin keskeisiin häiriötilanteisiin

Tehtävä 1  – Pohdi yksin

Tutustu organisaatiosi koulutussuunnitelmaan ja arvioi.

1. Onko koulutussuunnitelmassa huomioitu varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan liittyvä osaaminen riittävästi? Mitä suunnitelmasta puuttuu?
2. Onko suunnitelmassa huomioitu kaikki organisaation tasot ja henkilöstöryhmät riittävästi?
3. Onko koulutussuunnitelma toteutunut omassa työssäsi ja työyhteisössäsi suunnitellun mukaisesti varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan osalta?

Tehtävä 2  – Toteuta työyhteisösi kanssa

Tee oheinen harjoitus liittyen valitsemaasi häiriötilanteeseen työyhteisösi kanssa. Vinkki: Räätälöi uhkakuva omaan toimintaanne soveltuvaksi.

Lue lisää

• Vesihuoltopooli: Vesihuollon häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestäminen
• Huoltovarmuuskeskus ja Kyberturvallisuuskeskus: Kyberharjoitusohje – Käsikirja harjoituksen järjestäjälle
• Punainen Risti: Ohjeet harjoituksen rakentamiseen ja tarkistuslista
• Haastattelu Antti Kurittu: Kyberharjoittelu testaa varautumista
• Blogi Tikkasec: Häiriötilanteisiin varautuminen lähtee avainprosessien tuntemisesta

Lue Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeen sivut 39 – 49 sekä 57.

Tutustu kriisijohtamisen ja häiriönhallinnan keskeisiin termeihin alla olevasta valikosta.
Lisää termejä löydät Kokonaisturvallisuuden sanastosta

Vinkki: Hyvät käytännöt liittyen toimintakorttien laadintaan

• Laadi toimintakortit työyksikkötasolle saakka, jotta ne toimivat häiriötilanteessa ohjenuorana ja muistilistana.
• Paras asiantuntija toimintakortin laadintaan on sen käyttäjä, eli työyksikön henkilöstö. Osallista henkilöstö mukaan toimintakorttien laadintaan, mutta ole valmis tukemaan ja neuvomaan.
• Työyksikkökohtaiset toimintakortit kannattaa sisällyttää perehdytykseen.
• Toimintakorttien säännöllinen läpikäynti toimii myös harjoituksena.

Tehtävä 1  – Pohdi yksin

Tutustu oman organisaatiosi kriisiviestintäsuunnitelmaan ja pohdi seuraavia asioita:

1. Onko suunnitelmassa vastuut ilmaistu selkeästi?
2. Onko suunnitelmassa huomioitu riittävästi sisäiset ja ulkoiset kohderyhmät?
3. Pohdi omaan työhösi liittyviä uhkia. Tarvitsetko tai tarvitseeko tiimisi näihin liittyen viestintään liittyvää ohjeistusta? Mitä ohjeistuksen tulee sisältää?

Tehtävä 2  – Toteuta työyhteisösi kanssa

Arvioikaa yhdessä toimintakorttejanne ja niiden ajantasaisuutta:

1. Onko meillä ohjeet keskeisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin? Mikä puuttuu?
2. Jos ohjeisiin tehdään muutoksia, miten tieto siirtyy jokaiselle työyhteisön jäsenelle?
3. Osaammeko toimia ohjeiden mukaisesti?
4. Sisältyvätkö ohjeet perehdytyssuunnitelmaan?
5. Harjoittelemmeko ohjeiden mukaista toimintaa riittävästi?
6. Laatikaa yhdessä toimintakortti aiheeseen, joka nähdään tarpeelliseksi. Hyödyntäkää organisaationne toimintakorttipohjia tai hyödynnä tämän verkkomateriaalin pohjaa. Ota henkilöstö mukaan laatimaan ohjetta.

Lue lisää

• Kuntaliitto: Varaudu – Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa
• Pelastusopisto: Kunnan kriisiviestinnän suunnittelu
• Valtioneuvoston kanslia: Valtionhallinnon viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
• Vesihuoltopooli: Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje
• Huoltovarmuuskeskus: Vesihuoltolaitoksen toimintakorttimallit
• Kuntalehti: Kriisiviestintä ei ole mediapeliä eikä julkisuuskuvan ylläpitämistä
• Blogi Merina Salminen :Kriisiviestintä verkkosivuilla onnistuu silloin kun olet kriisiin varautunut

Lue Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitteluohjeen sivut 50 – 56. Lue lisäksi liite 7 sivuilta 75 – 78.

Vinkki: Perehdy tämän verkkomateriaalin toisella välilehdellä olevaan aineistoon Yhteistyö ja kumppanuudet. Perehdy erityisesti Kumppanuudet -kappaleeseen ja sen tehtäviin.

Tehtävä 1  – Pohdi yksin

Listaa oman työyhteisösi toiminnan kannalta keskeiset yhteistyökumppanit.

1. Ovatko nämä kumppanit sellaisia, joiden kanssa toimitaan häiriötilanteissa?
2. Harjoitteletteko säännöllisesti yhdessä häiriötilanteita varten? Miten tätä voisi kehittää?
3. Suunnitteletteko säännöllisesti yhdessä häiriötilanteissa toimimista? Miten tätä voisi kehittää?
4. Arvioitteko ja kehitättekö yhdessä häiriötilanteiden jälkeen toimintaanne? Miten tätä voisi kehittää?

Tehtävä 2  – Toteuta työyhteisösi kanssa

Resilientissä organisaatiossa työyhteisön jäsenet tunnistavat ja tietävät keskeiset yhteistyökumppanit, tunnistavat yhteistyön merkityksen sekä tietävät mitä yhteistyö sisältää. Keskustelkaa näistä asioista työyhteisössänne.

Lue lisää

• Janne Jalava, Harri Raisio, Teija Norri-Sederholm, Henri Lahtinen ja Alisa Puustinen: Kolmas sektori viranomaisten turvallisuustoiminnan tukena
• Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa: Vapaaehtoinen pelastustoiminta strategioissa
• Punainen Risti: Suunnitelma suomen Punaisen Ristin kokonaisvalmiuden kehittämiseen 2017-2020
• Vapaaehtoinen pelastuspalvelut VAPEPA: Yhteistyö luo turvallisuutta
• Sic! Lääketietoa Fimeasta -verkkolehti: Lääkehuollon häiriötilanteet mittaavat yhteistyön toimivuuden

Lopuksi

Kuja-polku on hyväksi havaittu järjestys valmiuden ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen. Perehdy Kuja-Polun sisältöön oheisen kuvan avulla. Mistä teidän organisaatiossanne lähdetään liikkeelle?

Kuja-polku kuvaa perustyöskentelyä, jossa

1. Arviointi- ja analysointivaihe näkyy punaisella
2. Suunnittelu- ja päätöksentekovaihe sinisellä
3. Toteutusvaihe keltaisella
4. Seuranta- ja raportointivaihe sulkee suunnittelun ja jatkuvan kehittämisen ympyrän