27.3.2018

Tiedote 10/2018

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Yksi neljästä (26 %) arvioi olevansa ylikoulutettuja nykyisiin työtehtäviinsä nähden (subjektiivinen ylikoulutus).

– Suomalaistaustaisten työllisen vastaava osuus on 12 %. Ulkomaalaistaustaisista työllisistä korkeakoulutetuista jopa joka kolmas on tilastollisesti ylikoulutettu. Se tarkoittaa siis, että he työskentelevät ei-asiantuntija-ammateissa. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli alle viidesosa, sanoo yliaktuaari Liisa Larja Tilastokeskuksesta.

Työpaikkaosaaminen on avain työn sujuvuuteen

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, vuorovaikutuksesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista. Siihen sisältyy myös työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöt, työterveys ja turvallisuus.

– Nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat lähinnä niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, toteaa vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitokselta

Useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta, koska omassa lähtömaassa asiat olivat olleet toisin: omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana. Moni maahanmuuttajatyöntekijä olikin omaksunut passiivisen kuuntelijan roolin.

– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta osallistua. Tutkimuksessa ilmeni myös, että muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen tai puhetapaan, Toivanen summaa.

Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi työntekijä ei välttämättä uskaltanut jäädä sairauslomalle.

Kielitaito heijastuu laajasti työpaikan toimintaan

Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, työn laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko.

– Maahanmuuttajien osalta monesti toteutuu se, että heidän toimintansa rajautuu organisaation sisällä hyvin kapeaksi eikä kieli- ja kulttuurimuuri madallu. Silloin osaaminen ei monipuolistu tai laajene, vaan rajattua ammattitaitoa vaativia töitä pidetään heidän kohdallaan luontevina, kertoo ohjelmapäällikkö Ari Väänänen Työterveyslaitokselta.

Kysy, kannusta, uskalla, osallistu!

Tutkimustoiminnan pohjalta kehitettiin käytännönläheinen Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille. Malli tukee laaja-alaisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

– Hankkeessamme haastatelluista maahanmuuttajista monet kertoivat, että heillä olisi edellytyksiä ja myös halua siirtyä vaativampiin tehtäviin, sanoo Väänänen.

Monikulttuurisilla työpaikoilla on paljon käyttämättömiä resursseja, jotka kannattaa ottaa paremmin käyttöön.

– Yhteinen keskustelu käyttämättömästä osaamisesta ja osaamisen kehittämiskohteista on hyvä alku osaamisen ja työn paremmalle yhteensopivuudelle.

Työpaikoilla esimiesten ja henkilöstöhallinnon haasteena oli, miten saada uuden oppimisen polulle ne, joiden osaaminen kaipasi eniten tukea. Työpaikoilla oli myös niitä, joiden kielitaito oli heikko ja joiden osaaminen oli rajoittunut muutamaan yksinkertaiseen työtehtävään, mutta jotka eivät silti olleet erityisen halukkaita laajentamaan osaamistaan tai kehittämään kielitaitoaan. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää huolehtia myös heikommassa asemassa olevien työntekijöiden osaamisesta ja sen kehittymisestä.

Tiedot pohjautuvat Työterveyslaitoksen vuosina 2015-2018 toteutettuun Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuurisilla työpaikoilla -tutkimushankkeeseen. Keskeisimpiä käytettyjä aineistoja olivat kahdella elintarviketeollisuuden alan monikulttuurisella työpaikalla toteutetut maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden (N= 33) sekä esimiesten ja avainhenkilöiden (N=31) haastattelut, Monimuotoisuusbarometri 2016 (N= 255) ja Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH) (N= n. 3 000). Hanke toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Lisätietoja
vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen@ttl.fi
ohjelmapäällikkö Ari Väänänen, Työterveyslaitos, p. 040 5824540, ari.vaananen@ttl.fi
yliaktuaari Liisa Larja, Tilastokeskus, p. 029 551 3461, liisa.larja@tilastokeskus.fi

Moni osaa -sivut ja oppaat
Moniosaa! työpaikkaosaamisen kehittämisen malli
www.ttl.fi/moniosaa

Loppuraportti
Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla
Minna Toivanen, Ari Väänänen, Anna-Leena Kurki, Barbara Bergbom & Auli Airila (toim.)
Työterveyslaitos 2018