27.4.2020

Tukes, Työterveyslaitos ja THL tiedottavat
Tiedote 19/2020

Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille mm. virusten, sienien ja homeiden torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista.  Viranomaiset ovat havainneet, että kuluttajille ei ole aina opastettu riittävästi laitteen turvallista käyttöä ja kerrottu otsonin terveysvaaroista.

Edes suurien, ihmiselle haitallisten otsonipitoisuuksien ei ole osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.

Otsonointia ei tule käyttää koronaviruksen torjuntaan, koska sen tehokkuudesta virusta vastaan ei ole tutkittua tieteellistä näyttöä ja pahimmillaan otsonaattorin käyttö voi aiheuttaa hengenvaaraa.

Otsoni aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina terveyshaittoja, esimerkiksi ärsyttää hengitysteitä. Lyhytaikainenkin altistuminen voi heikentää keuhkojen toimintaa tai pahentaa astmaa.

Varoaikaa noudatettava, tilat tyhjennettävä

Otsonointia voidaan hyödyntää tapauskohtaisesti hajujen poistossa esimerkiksi savuvahinkojen yhteydessä. Tällöin otsonointi pitää teettää ammattilaisella.

Otsonoinnin ajaksi ilmanvaihto pitää sulkea ja estää otsonin pääsy esimerkiksi rivitalon muihin asuntoihin. Lisäksi otsonoitavat tilat tulee tyhjentää kokonaan. Irtaimisto tulee käsitellä erikseen.

Otsononnin jälkeen tilat on tuuletettava huolellisesti. Käsittelyn jälkeinen varoaika on noin kaksi vuorokautta, jonka aikana ilmanvaihtoa tehostetaan. Tiloissa ei saa oleskella tänä aikana. Otsonoitava tila on merkittävä varoituskyltein ja pääsy tilaan tulee estää.

Otsonoinnin yhteydessä syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia tai yhdisteitä, jotka voivat kiinnittyä pintoihin ja rakenteisiin. Reaktiotuotteet voivat myös aiheuttaa terveyshaittaa, minkä vuoksi otsonoidun tilan pinnat on puhdistettava huolellisesti pyyhkimällä varoaikana tapahtuneen tuuletuksen jälkeen.

Otsoni voi myös vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi betoni-, kipsilevy-, puu- ja kokolattiamattomateriaaleihin ja vanhentaa materiaaleja.

Säädökset tiukentumassa

Lähivuosina otsonaattoreita alkaa koskea biosidivalmisteiden lupamenettely. Tällöin laitteistoa markkinoivan yrityksen pitää hakea lupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) tai Euroopan kemikaalivirastolta. Lupakäsittelyn yhteydessä on pystyttävä osoittamaan laitteiston käyttöön liittyvät riskit ja laitteiston turvallinen käyttö.

Tällä hetkellä Tukes, THL ja TTL suosittelevat, että otsonaattoreita ei markkinoida mikrobien torjuntaan. Lisäksi jos niitä käytetään esim. hajujen poistoon, niitä käyttäisivät vain ammattimaisesti toimivat yritykset.

Markkinoinnissa ei saa antaa vääriä mielikuvia

Kemikaalilaki kieltää harhaanjohtavan tai väärän mielikuvan tuotteen turvallisuudesta antavan mainonnan. Otsonaattoreita ei saa markkinoida siten, että viitataan niiden edullisiin terveysvaikutuksiin.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Hannu T. Mattila, Tukes, puh. 029 5052 178 , hannu.t.mattila (at) tukes.fi (biosidien lupamenettely ja kemikaalilain määräykset)

Tutkija Hanna Leppänen, THL, puh. 029 524 6386, hanna.leppanen (at) thl.fi (otsonoinnin käyttö, otsonoinnin teho eri epäpuhtauksiin, haitalliset terveysvaikutukset, vaikutukset materiaaleihin, varotoimet)

Johtava asiantuntija Tiina Santonen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2666, tiina.santonen (at) ttl.fi (työterveysriskeihin ja työsuojeluun liittyvät kysymykset)