EDTA
Tiivistelmä
Suomessa EDTA:ta käytetään pääasiassa sellu- ja paperiteollisuudessa sekä jonkin verran pesu- ja puhdistusaineissa. Muita EDTA:n käyttökohteita maailmalla ovat mm. valokuvauskemikaalit, maatalous, tekstiiliteollisuus, galvanointiteollisuus, kosmeettiset aineet, vedenkäsittely, nahkateollisuus, painoteollisuus, teollisten rasvojen ja voiteluöljyjen käyttö, kumin tuotanto ja prosessointi, metallien käsittely, rakennusteollisuus ja analyyttinen kemia. H4EDTA:ta käytetään myös torjunta-aineissa.
EDTA:ta käsitellään vesiliuoksena
EDTA on valkoista jauhetta tai kiteitä. Sitä tuotetaan ja käsitellään yleensä vesiliuoksena. EDTA on kelatoiva yhdiste. Se sitoo liuoksesta itseensä kalsiumia, sinkkiä ja muita metalleja. EDTA:ta tuotetaan ja käytetään sekä happona (H4EDTA) että natriumsuolana (Na4EDTA). Myös muita EDTA:n yhdisteitä tuotetaan ja käytetään pienissä määrin. EDTA on yleensä stabiili. Se reagoi voimakkaiden hapettimien, vahvojen emästen, kuparin, kupariseosten ja nikkelin kanssa. EDTA ei syty helposti. Tulipalossa siitä voi kuitenkin muodostua ärsyttäviä ja myrkyllisiä typen oksideja sekä hiilimonoksidia.
EDTA hajoaa hitaasti ympäristössä
EDTA on ympäristön kannalta hyvin liukenevaa. Se on ympäristössä ionimuodossa ja siitä johtuen se ei juurikaan sitoudu maaperän orgaaniseen ainekseen, veden sedimenttiin tai humukseen. EDTA voi muodostaa maaperässä ja vedessä erilaisten metallien kanssa kelaatteja ja kompleksiyhdisteitä vaikuttaen näin metallien saattamiseen liukoiseen muotoon erityisesti sedimentistä. EDTA ei ole biologisesti nopeasti hajoavaa hapellisissa olosuhteissa. Hajoamista kuitenkin tapahtuu jossain määrin, kun mikrobit ovat sopeutuneet hajottamaan sitä. Hajoamista tapahtuu helpommin alkalisissa olosuhteissa. Maaperässä EDTA:n hajoaminen hidasta. EDTAn myrkyllisyys vesieliöille on riippuvainen veden kovuudesta ja pH:sta. EDTA on vain lievästi myrkyllistä vesieliöille, mutta EDTA:n joillakin metallikomplekseille voi olla välillisiä vaikutuksia levän kasvuun jo hyvin alhaisilla pitoisuuksilla. H4EDTA:n ja Na4EDTA:n ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella H4EDTA:ta ja Na4EDTA:ta ei luokitella ympäristölle vaarallisiksi.
EDTA ärsyttää silmiä
Sumuna tai pölynä EDTA saattaa ärsyttää hengitysteitä aiheuttaen aivastelua, kurkkukipua ja yskää. Silmään roiskunut EDTA ärsyttää silmiä aiheuttaen punoitusta, kipua sekä sumeaa näköä. Na4EDTA ärsyttää silmiä voimakkaasti ja voi aiheuttaa vakavan silmävaurion. EDTA:n runsas nieleminen aiheuttaa ärsytystä, vatsakipuja ja ripulia. Suuret EDTA-annokset aiheuttavat elimistössä sinkin puutetta, mikä voi vahingoittaa alkion/sikiön kehitystä.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Eristä lammikon välitön läheisyys.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
H4EDTA:
Na4EDTA:
| H4EDTA | Na4EDTA | |
| CAS-numero | 60-00-4 | 64-02-8 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 200-449-4 | 200-573-9 |
| YK-numero | 3267 (ORGAANINEN SYÖVYTTÄVÄ NESTE, EMÄKSINEN, tarkemmin määrittelemätön) | |
| Molekyylikaava | C10H16N2O8 | C10H12N2Na4O8 |
Synonyymit
Na4EDTA: tetrasodium{[2-(bis-carboxymethyl-amino)-ethyl]-carboxymethyl-amino}-acetate; ethylenediaminetetraacetic acid tetrasodium salt; ethylenedinitrolotetraacetic acid tetrasodium salt; edetic acid tetrasodium salt; EDTA tetrasodium; edetate sodium; N,N'-1,2-ethanediylbis[N-(carboxymethyl)glycine] tetrasodium salt
Na4EDTA: N,N'-1,2-etaanidiyylibis(N-karboksimetyyli)-glysiini, tetranatriumsuola
Na4EDTA: etylendiamintetraättiksyra, tetranatriumsalt
Na4EDTA: Ethylendiamintetraessigsäure, Tetranatriumsalz; EDTA, Tetranatriumsalz; Ethylendinitrilotetraessigsäure, Tetranatriumsalz
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
EDTA on valkoista jauhetta tai kiteitä. EDTA:ta tuotetaan ja käsitellään yleensä vesiliuoksena. EDTA on kelatoiva yhdiste. Se sitoo itseensä kalsiumia, sinkkiä ja muita kaksiarvoisia kationeja. EDTA:ta tuotetaan ja käytetään sekä happona (H4EDTA) että natriumsuolana (Na4EDTA), jälkimmäistä kuitenkin enemmän. Myös muita EDTA:n suoloja tai metallikomplekseja tuotetaan ja käytetään pienissä määrin.
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| H4EDTA | Na4EDTA | |
| Molekyylimassa | 292,24 g/mol | 380,2 g/mol |
| Tiheys | 0,86 (vesi = 1) 20 °C:ssa | 0,71 (vesi = 1) 20 °C:ssa |
| Sulamispiste | > 150 ° C (hajoaa) | > 300 ° C (hajoaa) |
| Liukoisuus | veteen liukenematon (0,4 g/l 20 °C:ssa) | veteen hyvin liukeneva (500 g/l 20 °C:ssa) |
| Henryn lain vakio | 1×10-20 Pa×m3/mol 1) | 1×10-20 Pa×m3/mol 1) |
1) EDTA:n höyrynpaineen on arvioitu olevan erittäin alhainen eikä sille ole tiedossa lukuarvoa. Henryn lain vakiota ei siis voida laskea höyrynpaineesta ja vesiliukoisuudesta. Tässä esitetty arvo on fiktiivinen riskinarvioinnissa käytetty arvo.
1.3 Reaktiivisuus
EDTA on yleensä stabiili. Se hajoaa kuumennettaessa, jolloin muodostuu mm. typen oksideja. Aine reagoi voimakkaiden hapettimien, vahvojen emästen, kuparin, kupariseosten ja nikkelin kanssa. Väkevä Na4EDTA:n vesiliuos syövyttää alumiinia.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
EDTA ei syty helposti. Tulipalossa siitä voi kuitenkin muodostua ärsyttäviä ja myrkyllisiä typen oksideja. Jauhemainen H4EDTA on pölyräjähdysaltista.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Ärsyttää voimakkaasti silmiä.
H4EDTA
Vaaralausekkeet
Haitallista nieltynä.
Vaurioittaa vakavasti silmiä.
Na4EDTA
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| Na4EDTA:n 40 % vesiliuos | |
| YK-numero: | 3267 (ORGAANINEN SYÖVYTTÄVÄ NESTE, EMÄKSINEN, tarkemmin määrittelemätön) |
| Kuljetusluokka: | maakuljetus 8 merikuljetus 8 (meriympäristölle vaarallinen) |
| Pakkausryhmä: | III |
| Varoituslipuke: | 8 |
| Vaaran tunnusnumero: | 80 (syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
H4EDTA: | |
| TEEL-1 | 4,1 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-2 | 45 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-3 | 200 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-arvot (Temporary Emergency Exposure Limit, USA) |
Na4EDTA: | |
| TEEL-1 | 75 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-2 | 830 mg/m3 /60 min | |
| TEEL-3 | 5000 mg/m3 /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
Suomessa EDTA:lle ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Suomessa EDTA:ta käytetään pääasiassa sellu- ja paperiteollisuudessa sekä jonkin verran pesu- ja puhdistusaineissa. Muita EDTA:n käyttökohteita maailmalla ovat mm. valokuvauskemikaalit, maatalous, tekstiiliteollisuus, galvanointiteollisuus, kosmeettiset aineet, vedenkäsittely, nahkateollisuus, painoteollisuus, teollisten rasvojen ja voiteluöljyjen käyttö, kumin tuotanto ja prosessointi, metallien käsittely, rakennusteollisuus ja analyyttinen kemia. H4EDTA:ta käytetään myös torjunta-aineissa.
EDTA:ta käytetään pääasiassa alle 5 %:n laimennettuina liuoksina. Kun kompleksinmuodostajan puhtaudelle on asetettu vaatimuksia, käytetään H4EDTA:ta Na4EDTA:n sijaan.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
H4EDTA:n terveysvaikutukset perustuvat heikkoon happamuuteen. Na4EDTA:n ärsyttävyys perustuu emäksisyyteen. Elimistöön imeytynyt EDTA sitoo elintärkeitä kationisia metalleja, kuten kalsiumia (Ca) ja sinkkiä (Zn), ja saattaa aiheuttaa näiden elimistölle välttämättömien kationien puutetta.
EDTA saattaa ärsyttää hengitysteitä aiheuttaen aivastelua, kurkkukipua ja yskää. EDTA ärsyttää silmiä aiheuttaen punoitusta, kipua ja näön sumentumista. Na4EDTA ärsyttää silmiä voimakkaasti ja voi aiheuttaa vakavan silmävaurion. EDTA:n nieleminen aiheuttaa ärsytystä, vatsakipuja ja ripulia.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Toistuvat EDTA-annokset nieltynä aiheuttavat elimistössä sinkin puutetta, mikä voi vahingoittaa alkion/sikiön kehitystä.
3. Vaikutukset ympäristöön
Sekä H4EDTA että Na4EDTA muodostavat ympäristöön joutuessaan samanlaiset ionit , riippumatta siitä, mikä on ollut lähtöaineena. Tästä syystä niiden ympäristövaikutuksetkin ovat samanlaiset. Tekstissä mainittu EDTA tarkoittaa sekä happoa että sen natriumsuolaa.
Ilmaan joutunut EDTA hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisajaksi on saatu noin 3 vrk. Vesiliukoisena EDTA voi tulla sateen mukana maahan.
Maahan joutunut EDTA ei juurikaan haihdu maaperästä. EDTA on ympäristössä (pH 5 – 10) ionimuodossa ja siitä johtuen se ei juurikaan sitoudu orgaaniseen ainekseen maaperässä. Lisäksi EDTA voi muodostaa maaperässä erilaisten metallien kanssa kelaatteja ja kompleksiyhdisteitä. Tutkimuksissa on todettu EDTA:n ja muun muassa sen sinkkikompleksin olevan maaperässä kulkeutuvia. EDTA on maaperässä hitaasti hajoavaa. Puoliintumisajaksi on saatu keskimäärin 300 vrk.
EDTA on ympäristön kannalta hyvin liukenevaa. Se ei juurikaan haihdu pintavedestä. EDTA on vesiympäristössä (pH 5 – 10) täysin ionimuodossa. EDTA muodostaa kelaatteja ja kompleksiyhdisteitä erilaisten metallien kanssa ja vaikuttaa näin metallien saattamiseen liukoiseen muotoon erityisesti sedimentistä. EDTA ja sen kompleksiyhdisteet eivät juurikaan sitoudu sedimenttiin tai humukseen. EDTA:n rautakompleksi voi hajota vedessä fotolyyttisesti. Tutkimuksissa on puoliintumisajaksi saatu muutamasta tunnista vajaaseen kuukauteen vuodenajasta riippuen. EDTA ei ole biologisesti nopeasti hajoavaa (BOD 0-3%/28 vrk) aerobisissa olosuhteissa. Kuitenkin hajoamista jossain määrin tapahtuu, kun mikrobit ovat sopeutuneet hajottamaan sitä. Biologista hajoamista tapahtuu helpommin alkalisissa olosuhteissa (pH 8:ssa 53 – 72 %/28 vrk erilaisissa vesistöissä). Jätevedenpuhdistamoilla EDTA hajoaa suotuisissa olosuhteissa: jätevedellä ja lietteellä on riittävän pitkä viipymä, puhdistamon pH on alkalinen, EDTA:n pitoisuus on suhteellisen korkea eikä EDTA muodosta komplekseja metallien kanssa.
EDTA:n myrkyllisyys vesieliöille on riippuvainen veden kovuudesta ja pH:sta. EDTA on vain lievästi myrkyllistä vesieliöille. Sen LC50-arvot kalalle ovat 41 – 1590 mg/l (96 h) ja EC50-arvot vesikirpulle 480 – 1030 mg/l (24 h) ja levälle > 310 mg/l. Alhaisimmat kalan arvot on saatu erittäin pehmeässä vedessä. Koska EDTA muodostaa kompleksiyhdisteitä myös hivenainemetallien kanssa, voi sillä olla välillisiä vaikutuksia levän kasvuun jo hyvin alhaisilla pitoisuuksilla (noin 1 mg/l pitoisuuksilla). Tutkimusten perusteella on todettu, että EDTA:n metallikompleksit ovat lievästi myrkyllisiä kaloille (esim. LC50-arvot (96 h) Cu-EDTA: 460 mg/l ja Zn-EDTA: 560 mg/l).
H4EDTA:n ja Na4EDTA:n ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella H4EDTA:ta ja Na4EDTA:ta ei luokitella ympäristölle vaarallisiksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
4.1 Palo ja räjähdys
EDTA ei syty helposti. Tulipalossa EDTA:sta voi kuitenkin muodostua ärsyttäviä ja myrkyllisiä kaasuja (mm. typen oksideja). Tulipalon sammutukseen voidaan käyttää jauhetta, vesisumua ja vaahtoa.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
Eristä lammikon välitön läheisyys.
Torjunta ja suojautuminen
Estä vuotaneen tai valuneen aineen pääsy viemäreihin tai vesistöihin.
Käytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä (kaikki kemikaalisuojamateriaalit sopivia), naamiomallisia suojalaseja ja kumisaappaita, mikäli EDTA on nestemäisessä muodossa. Mikäli aine on pölyävässä muodossa, käytä lisäksi hengityksensuojainta (P2-luokan suodatinsuojain).
Alueen puhdistaminen
Ympäristöön päässyt EDTA kerätään talteen suljettaviin, merkittyihin astioihin. Nestemäinen EDTA voidaan imeyttää sopivaan imeytysaineeseen. Pölyävä EDTA voidaan koota pölyä sitovan aineen avulla. Puhdistettu alue huuhdellaan vedellä. Tarvittaessa pintamaa kuoritaan.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Jos hengitysteissä esiintyy ärsytysoireita, siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan ja aseta tarvittaessa lepoon. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.
Ihokosketus
Riisu likaantunut vaatetus ja pese iho runsaalla vedellä ja saippualla.
Roiskeet silmään
Huuhtele välittömästi silmää juoksevalla vedellä silmäluomia auki pitäen ainakin 15 minuutin ajan (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Toimita viipymättä ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Huuhtele altistuneen henkilön suu. Anna runsaasti vettä juotavaksi. Jos altistuneella henkilöllä on ärsytysoireita, toimita välittömästi ensihoitopaikkaan lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Hoito on oireenmukaista.
4.5 Jätteiden käsittely
EDTA:ta sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.
5. Käsittely ja varastointi
Käytä tarvittaessa henkilönsuojaimia, kuten suojakäsineitä, naamiomallisia suojalaseja, kumisaappaita ja hengityksensuojainta. Kaikki kemikaalisuojakäsinemateriaalit ovat sopivia.
Varastoi tiiviisti suljetuissa astioissa viileässä, kuivassa paikassa erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten voimakkaista hapettimista, vahvoista emäksistä, kuparista ja sen seoksista. Na4EDTA on suojeltava alle 10 °C lämpötiloilta.
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (Na4EDTA: UN 3267). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (Na4EDTA: varoituslipuke 8).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
AQUIRE (Aquatic Toxicity Information Retrieval Database). U.S. Environmental Protection Agency (EPA); 2001.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2001.
Comprehensive Risk Assessment Report on Tetrasodium ethylenediaminetetraacetate. EU Existing Substances Regulation. Draft of 2 November 2001.
Comprehensive Risk Assessment Report on Edetic acid. EU Existing Substances Regulation. Draft of 2 November 2001.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K, Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 3rd ed. New York (NY): Van Nostrand Reinhold; 1997.
GESTIS (Gefahrstoffinformationssystem der gewerblichen Berufsgenossenschaften). Berufsgenossenschaftliches Institut für Arbeitssicherheit (BIA), Deutschland; 2001.
* Hazardous Substance Fact Sheet. New Jersey Department of Health and Senior Services. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2001.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2001.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2001.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 0886. EDTA. WHO/IPCS/ILO; 2008.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2001.
Käyttöturvallisuustiedote. Etyleenidiamiinitetraetikkahappo, tetranatriumsuola vedessä. Helsinki: BASF Oy; 2001.
Material Safety Data Sheet. Ethylenediaminetetraacetic acid, tetrasodium salt dihydrate. New Jersey: Mallincrodt Baker, Inc.; 1999.
Material Safety Data Sheet. (Ethylenedinitro) Tetraacetic acid. New Jersey: Mallincrodt Baker, Inc.; 1999.
Protective Action Criteria (PAC): Chemicals with AEGLs, ERPGs, & TEELs: Rev. 29 (05/2016). Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA), 2016.
The N-CLASS Database on Environmental Hazard Classification. Version Web 5. Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau & Copenhagen: Nordic Council of Ministers; 2001.
Palo- ja pelastussanasto. Suomen pelastusalan keskusjärjestö; Suomen palopäällystöliitto, 2006.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.