Muurahaishappo
Tiivistelmä
Muurahaishappoa käytetään säilörehuliuoksen valmistukseen
Muurahaishappoa käytetään Suomessa muun muassa säilörehuliuoksen valmistuksessa, paperin ja tekstiilien värjäyksessä, märkälujahartsin valmistuksessa, nahan käsittelyssä ja lääkeainesynteeseissä.
Muurahaishappo voi muodostaa varastoitaessa myrkyllistä häkäkaasua
Muurahaishappo on väritön, pistävänhajuinen, syövyttävä ja savuava neste, joka muodostaa sumua kosteassa ilmassa. Kaupallisen muurahaishapon väkevyys on 85 % tai 99 %. Muurahaishappo on melko vahva happo. Muurahaishappo reagoi kiivaasti vahvojen emästen ja happojen kanssa vapauttaen lämpöä. Aine reagoi useiden metallien kanssa vapauttaen syttyvää vetykaasua. Hapettimet reagoivat kiivaasti muurahaishapon kanssa. Muurahaishappo syövyttää useita metalleja, kuten esimerkiksi alumiinia, lyijyä ja valurautaa. Väkevä muurahaishappo muodostaa pitkään varastoitaessa (yli 6 kuukautta 25 - 30 ° C:ssa) tai korkeissa lämpötiloissa syttyvää ja myrkyllistä häkäkaasua. Huoneenlämpötilassa oleva muurahaishappo ei muodosta syttyviä höyryjä.
Muurahaishapon haitallisuus perustuu sen happamuuteen, mutta se on ympäristössä nopeasti hajoavaa
Ilmaan joutunut muurahaishappo hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Ilmasta muurahaishappo huuhtoutuu sateen mukana maahan. Maahan joutunut muurahaishappo ei juurikaan sitoudu maa-ainekseen, joten se voi kulkeutua pohjaveteen. Kosteassa maaperässä se on dissosioituneessa muodossa. Muurahaishappo hajoaa maaperässä aerobisissa ja anaerobissa olosuhteissa. Muurahaishappo on veteen hyvin liukenevaa. Se on vesiympäristössä pääosin dissosioituneena. Muurahaishapon haihtuminen vedestä on epätodennäköistä. Biologisen hapenkulutuksen perusteella muurahaishappo on nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa. Muurahaishappo on haitallista vesieliöille. Muurahaishapon ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Muurahaishappo on ärsyttävää
Muurahaishapon höyry- tai sumupitoisuus yli 15 ppm (29 mg/m3) ärsyttää voimakkaasti nenää ja kurkkua aiheuttaen yskänärsytystä ja hengenahdistusta. Suurelle pitoisuudelle altistuminen voi aiheuttaa keuhkopöhön ja jopa kuoleman. Munuaisvauriot ovat mahdollisia. Muurahaishapon nesteroiskeet silmään aiheuttavat vakavia silmävaurioita. Höyryt voivat ärsyttää silmiä ja aiheuttaa kyynelvuotoa. Neste syövyttää ihoa ja aiheuttaa tuskallista ihon punoitusta, kirvelyä ja rakkuloita. Muurahaishappo imeytyy helposti ihon läpi.
Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihottumaa. Ihon herkistymistä on joskus todettu henkilöillä, jotka ovat aikaisemmin herkistyneet formaldehydille. Höyryt voivat aiheuttaa kroonista silmän sidekalvon tulehdusta.
Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8b
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 50 m kaikkiin suuntiin. Muurahaishappo saattaa aiheuttaa altistuneille ärsytysoireita jopa 250 metrin etäisyydellä tuulen alapuolella. Väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteet.
Sisällysluettelo
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) mukaiset varoitusmerkit
| CAS-numero | 64-18-6 |
| Indeksinumero | 607-001-00-0 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 200-579-1 |
| YK-numero | 1779 (MUURAHAISHAPPO, yli 85 massa-% happoa sisältävä) 3412 (MUURAHAISHAPPO, vähintään 10 massa-% mutta enintään 85 massa-% happoa sisältävä) 3412 (MUURAHAISHAPPO, vähintään 5 massa-% mutta alle 10 massa-% happoa sisältävä) |
| Molekyylikaava | CH2O2 |
Synonyymit
1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
1.1 Aineen kuvaus
Muurahaishappo on väritön, pistävänhajuinen, syövyttävä ja savuava neste, joka muodostaa sumua kosteassa ilmassa. Kaupallisen muurahaishapon väkevyys on 85 % tai 99 %. Muurahaishappo on melko vahva happo (pKa = 3,75).
1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia
| Molekyylimassa | 46,03 |
| Tiheys | 1,22 (vesi = 1) 20 °C:ssa (100-prosenttinen happo) |
| Sulamispiste | 8 °C (100-prosenttinen happo) -5 °C (90-prosenttinen happo) |
| Kiehumispiste | 101 °C (100-prosenttinen happo) |
| Höyrynpaine | 4,7 kPa (35 mmHg) 20 °C:ssa |
| Höyryn tiheys | 1,6 (ilma = 1) |
| Tasapainotilakonsentraatio | 4,6 % (46 000 ppm) 20 °C:ssa; haihtuva |
| Liukoisuus | liukenee hyvin veteen; liukenee useimpiin orgaanisiin liuottimiin |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) | Pow = 0,03 - 0,60; log Pow = -1,5 - -0,22; ei rasvahakuinen |
| Henryn lain vakio | 1,67×10-7 atm×m3/mol (0,016 Pa×m3/mol); haihtuu heikosti vedestä |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa | 1 ppm = 1,91 mg/m3 1 mg/m3 = 0,52 ppm |
| Hajukynnys | 10 - 20 ppm (19 - 38 mg/m3); haju ei varoita terveysvaarasta |
1.3 Reaktiivisuus
Muurahaishappo reagoi kiivaasti vahvojen emästen ja happojen kanssa vapauttaen lämpöä. Aine reagoi useiden metallien kanssa vapauttaen syttyvää vetykaasua. Hapettimet reagoivat kiivaasti muurahaishapon kanssa. Muurahaishappo syövyttää useita metalleja, kuten esimerkiksi alumiinia, lyijyä ja valurautaa. Väkevä muurahaishappo muodostaa pitkään varastoitaessa (yli 6 kuukautta 25 - 30 °C:ssa) tai korkeissa lämpötiloissa syttyvää ja myrkyllistä häkäkaasua.
1.4 Palo- ja räjähdysvaara
| Leimahduspiste: | 43 °C (99-prosenttinen happo) |
| Syttymisrajat: | 18 - 51 % (99-prosenttinen happo) |
| Itsesyttymislämpötila: | 520 °C (99-prosenttinen happo) |
Huoneenlämpötilassa oleva muurahaishappo ei muodosta syttyviä höyryjä. Väkevä muurahaishappo muodostaa pitkään varastoitaessa syttyvää ja myrkyllistä häkäkaasua. Aine reagoi useiden metallien kanssa vapauttaen syttyvää vetykaasua.
Kuumennettaessa 150 °C:een muurahaishappo hajoaa hiilimonoksidiksi ja vedeksi. Korkeammissa lämpötiloissa muodostuu hiilidioksidia ja vetykaasua. Formaldehydiä muodostuu 300 - 400 °C:n lämpötilassa.
1.5 Merkinnät
Varoitusmerkit
Vaaralausekkeet
Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
Turvalausekkeet
Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.
Erityiset pitoisuusrajat
| Merkintä: | Pitoisuus (C): |
| Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1A); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. | C > 90 % |
| Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1B); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. | 10 % < C < 90 % |
| Ihoärsytys (Skin Irrit. 2); H315: Ärsyttää ihoa. | 2 % < C < 10 % |
| Silmä-ärsytys (Eye Irrit. 2); H319: | 2 % < C < 10 % |
Kuljetusluokitus ja -merkinnät
Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.
| YK-numero: | 1779 (MUURAHAISHAPPO, yli 85 massa-% happoa sisältävä) 3412 (MUURAHAISHAPPO, vähintään 10 massa-% mutta enintään 85 massa-% happoa sisältävä) 3412 (MUURAHAISHAPPO, vähintään 5 massa-% mutta alle 10 massa-% happoa sisältävä) | | |
| Kuljetusluokka: | maantiekuljetus 8 | ||
| merikuljetus 8 | |||
| Pakkausryhmä: | II (1779) II tai III (3412) | ||
| Varoituslipuke: | 8 (syövyttävä aine) ja 3 (palava neste) (1779) 8 (syövyttävä aine) (3412) | ||
| Vaaran tunnusnumero: | 83 (syövyttävä tai lievästi syövyttävä palava aine (leimahduspiste (23-61 °C)) (1779) 80 (syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine) (3412) |
1.6 Raja-arvoja
Akuutin altistumisen raja-arvot
| ERPG-arvot (Emergency response planning guidelines, USA) | ERPG-1 | 3 ppm (5,7 mg/m3) /60 min |
| ERPG-2 | 25 ppm (48 mg/m3) /60 min | |
| ERPG-3 | 250 ppm (480 mg/m3) /60 min |
Työhygieeniset raja-arvot
| HTP (2020) (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) | 3 ppm (5 mg/m3) /8 h 10 ppm (19 mg/m3) /15 min |
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).
1.7 Käyttö
Muurahaishappoa käytetään Suomessa muun muassa säilörehuliuoksen valmistuksessa, paperin ja tekstiilien värjäyksessä, märkälujahartsin valmistuksessa, nahan käsittelyssä ja lääkeainesynteeseissä.
2. Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Muurahaishapon höyry- tai sumupitoisuus yli 15 ppm (29 mg/m3) ärsyttää voimakkaasti nenää ja kurkkua aiheuttaen yskänärsytystä ja hengenahdistusta. Suurelle pitoisuudelle altistuminen voi aiheuttaa keuhkopöhön ja jopa kuoleman. Munuaisvauriot ovat mahdollisia.
Muurahaishapon nesteroiskeet silmään aiheuttavat vakavia silmävaurioita. Höyryt voivat ärsyttää silmiä ja aiheuttaa kyynelvuotoa.
Neste syövyttää ihoa ja aiheuttaa tuskallista ihon punoitusta, kirvelyä ja rakkuloita. Muurahaishappo imeytyy helposti ihon läpi. Kuuman muurahaishapon roiskuminen kasvoille ja kaulalle on aiheuttanut työntekijän ihon vaurioitumisen, hengitysvaikeuksia ja kuoleman kuuden tunnin kuluttua.
2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset
Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ihottumaa. Ihon herkistymistä on joskus todettu henkilöillä, jotka ovat aikaisemmin herkistyneet formaldehydille.
Höyryt voivat aiheuttaa kroonista silmän sidekalvon tulehdusta.
3. Vaikutukset ympäristöön
Ilmaan joutunut muurahaishappo hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Sen puoliintumisaika on noin 35 vuorokautta. Ilmasta muurahaishappo huuhtoutuu sateen mukana maahan.
Maahan joutunut muurahaishappo ei juurikaan sitoudu maa-ainekseen, joten se voi kulkeutua pohjaveteen. Kosteassa maaperässä se on dissosioituneessa muodossa. Muurahaishappo hajoaa maaperässä aerobisissa ja anaerobissa olosuhteissa. Sen puoliintumisaika on noin viikko aerobisissa olosuhteissa.
Muurahaishappo on veteen hyvin liukenevaa. Se on vesiympäristössä pääosin dissosioituneena. Muurahaishapon haihtuminen vedestä on epätodennäköistä, sillä laskentamallien avulla on matalassa joessa (syvyys yksi metri) haihtumisen puoliintumisajaksi arvioitu useita kuukausia. Biologisen hapenkulutuksen perusteella muurahaishappo on nopeasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa (BOD 98 %/14 vrk). Muurahaishappo on haitallista vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 46 - 100 mg/l (96 h) ja sen akuutit EC50-arvot ovat vesikirpulle 35 - 150 mg/l (48 h) ja levälle noin 27 mg/l (72 h).
Muurahaishapon ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.
Voimassa olevien kriteerien perusteella muurahaishappoa ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8b (Haihtuvat syövyttävät nesteet)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
4.1 Palo ja räjähdys
Palavan muurahaishapon sammutukseen voidaan käyttää sumusuihkua, hiilidioksidia, vaahtoa ja jauhetta. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Muurahaishapposäiliön kuumentuessa voi muodostua mm. syttyvää vetykaasua ja formaldehydiä.
4.2 Vuoto ja valuma
Vaara-alueen arviointi
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Muurahaishappo saattaa aiheuttaa altistuneille ärsytysoireita jopa 250 metrin etäisyydellä tuulen alapuolella. Väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteet. |
Vaaraetäisyydet on laskettu Tukesin suositusten mukaisesti. Eristysrajana on käytetty ERPG 3 ja varoitusrajana ERPG 2 60 minuutin arvoa. Ohimeneviä, esimerkiksi ärsytysoireita voi kuitenkin esiintyä myös näitä vaaraetäisyyksiä pidemmillä etäisyyksillä.
Torjunta ja suojautuminen
Sulje vuoto. Tuuleta sisätilat. Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Laimenna muurahaishappohöyryjä sumusuihkulla. Patoa sammutusvedet myöhemmin käsiteltäväksi. Älä kohdista vesisuihkua suoraan vuotokohtaan, sillä väkevän muurahaishapon ja veden sekoittuessa vapautuu lämpöä. Tämä voi aiheuttaa vuotokohdan suurenemisen säiliön syöpymisen vuoksi.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paineilmahengityslaitetta ja paloasua. Toimittaessa erittäin suurissa muurahaishappohöyryn pitoisuuksissa tai jos muurahaishapon roiskevaara on suuri, on käytettävä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Alueen puhdistaminen
Pienet määrät muurahaishappoa imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen ja kerätään kannellisiin merkittyihin astioihin neutralointia varten. Suurissa vuodoissa padottu muurahaishappo pyritään keräämään talteen ja maahan jäänyt happo neutraloidaan. Muurahaishappojätteet voidaan neutraloida soodalla tai kalkilla.
4.3 Ensiapu
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
Muurahaishapolle altistunut henkilö siirretään nopeasti raittiiseen ilmaan puoli-istuvaan asentoon. Hengityksen vaikeutuessa annetaan happea ja tarvittaessa tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Potilas on toimitettava ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Roiskeet silmään
Jos muurahaishappoa roiskuu silmään, huuhtele silmää välittömästi juoksevalla vedellä 15 minuuttia pitäen silmäluomia auki. Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Jos ärsytys jatkuu, toista vesihuuhtelu. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Ihokosketus
Käytä hätäsuihkua ja riisu muurahaishapon likaama vaatetus välittömästi. Huuhtele ihoa runsaalla juoksevalla vedellä. Jos ärsytys jatkuu, toista huuhtelu. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Suun kautta tapahtunut altistuminen
Jos potilas on tajuton tai hänellä on kouristuksia, älä anna mitään suun kautta. Potilaan suu huuhdotaan hyvin vedellä. Potilasta ei saa oksennuttaa. Juota potilaalle 1 - 2 juomalasillista vettä. Jos potilas oksentaa luonnostaan, huuhtele suu ja juota hänelle lisää vettä. Potilas on toimitettava nopeasti ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. 09-471 977.
4.4 Lääkärin antama hoito
Jos potilas on saanut muurahaishapporoiskeita silmään, on varauduttava silmän syövytysvammojen hoitoon. Vaikeissa ihovammoissa tulevat kysymykseen palovammahoidon periaatteet.
Suurten muurahaishappohöyrypitoisuuksien hengittämisen jälkeen on varauduttava kurkunpään turvotuksen, keuhkoputkien supistumisen ja keuhkotulehduksen ehkäisyyn ja hoitoon. Lisäksi on varauduttava munuaisvaurioiden hoitoon.
Kurkunpään turvotusta voidaan hoitaa adrenaliini-inhalaatioaerosolilla. Jos nielun-kurkunpään turvotus alkaa vaikeuttaa hengitystä, potilas tulee ajoissa intuboida. Intubaatio voi olla tarpeen myös potilaille, joiden bronkospasmi ei laukea lääkityksellä. Alempien hengitysteiden ahtautumista, keuhkoputkien supistelua ja yskää voidaan lievittää inhaloitavilla beeta-2-selektiivisillä sympatomimeeteillä (esim. salbutamoli tai terbutaliini).
Suurille pitoisuuksille altistuneelle potilaalle annetaan keuhkopöhön ehkäisemiseksi kortikosteroidi-inhalaatioaerosolia (beklometasoni, budesonidi tai flutikasoni). Hoitoa jatketaan neljän päivän ajan. Viidentenä päivänä hoito lopetetaan, jos keuhkolöydöksiä ei ole. Muutoin jatketaan toipumiseen asti. Erittäin voimakkaan altistumisen jälkeen voidaan harkita systeemisteroidia, esim. metyyliprednisoloni 40-80 mg neljä kertaa suoneen.
4.5 Jätteiden käsittely
Muurahaishappojätteet voidaan neutraloida soodalla. Laimeat happojätteet voidaan johtaa yleiseen viemäriin, jos laimentuminen muihin jätevesiin on riittävä (vrt. pH, kuntakohtaiset sallitut pitoisuudet) ja jos viemäriin laskeminen toteutetaan kiinteistön viemäriin liittymissopimuksen ja viemärilaitoksen yleisten liittymis- ja käyttömääräysten mukaisesti tai sopien erikseen viemärilaitoksen kanssa. Yleiseen viemäriverkostoon laskettavan jäteveden pH:n tulisi olla välillä 6 - 10 (ohjearvo). Jäteveden pH:n säätö on välttämätön toimenpide viemäriputkiston materiaalin syöpyvyyden ja jätevesipuhdistusprosessiin kohdistuvan haitallisen vaikutuksen vuoksi. Jätevesien johto viemäriverkkoon edellyttää kuntakohtaisten sallittujen pitoisuuksien noudattamista ja tarkkailuanalyysejä.
5. Käsittely ja varastointi
Muurahaishapon käyttöpaikalla tulee olla hyvä ilmanvaihto tai käyttäjällä tulee olla tarkoitukseen sopiva hengityksensuojain tai puolinaamari (suodatintyyppi B2-P3). Käytä suojavaatetusta, kasvonsuojainta ja suojakäsineitä. Henkilönsuojaimiin erittäin hyviä materiaaleja ovat mm. butyylikumi, neopreeni, fluorikumi-butyylikumi, Barrier® (PE/PA/PE), Trellchem® HPS ja Trellchem® VPS. Lisäksi esim. polyvinyylikloridi suojaa hyvin muurahaishapolta. Työskentelypisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelulaite.
Muurahaishapon väkevä vesiliuos muodostaa pitkään varastoitaessa myrkyllistä ja syttyvää häkäkaasua.
Varastointipaikan tulee olla kuiva, viileä ja auringonvalolta suojattu. Varastotilassa tulee olla hyvä ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmän, rakennusmateriaalien ja valaistuksen tulee kestää syövyttävää muurahaishappoa. Varastoi muurahaishappo sulamispistettä korkeammassa lämpötilassa ja erillään syttymis- ja lämmönlähteistä sekä yhteensopimattomista aineista, kuten voimakkaista emäksistä ja hapoista sekä hapettimista.
Muurahaishapon käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
6. Kuljetusmääräyksiä
Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (muurahaishappo: UN 1779 tai UN 3412). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (muurahaishappo: varoituslipuke 8 ja 3 tai 8).
7. Kirjallisuus
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
American Industrial Hygiene Association (AIHA). 2016 ERPG/WEEL Handbook. AIHA Guideline Foundation, 2016.
AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 1998.
Chemical safety data sheets. Volume 3: Corrosives and irritants. Cambridge: The Royal Society of Chemistry, 1990.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety. Issue 98-1 (February 1998).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.
Godefroy J & Jones JC. A reappraisal of the flash point of formic acid. Journal of Loss Prevention in the Process Industries, 2002;15:241-243.
Godefroy J & Jones JC. A reappraisal of the flash point of formic acid. Journal of Loss Prevention in the Process Industries, 2002;15:245-247.
* Hall AH & Rumack BH (eds.). HAZARDTEXT Hazard Managements, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblatt 25. Berlin: Springer-Verlag, 1997.
HSDB (Hazardous substances data bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Formic acid.
Kemikaalien ympäristötietorekisteri/Data bank of environmental properties of chemicals. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1998.
NIOSH. Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs).
* OHM/TADS (Oil and hazardous materials technical assistance data system). U.S. Environmental Protection Agency, Washington, D.C., Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.
Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö; Helsinki, 2020.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuotantolaitosten sijoittaminen - Opas; Tukes, 2015.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Weiss G. Hazardous chemicals data book. 2nd ed. New Jersey: Noyes Data Corporation, 1986.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.