2.6.2020

Uusi suomalais-tanskalainen tutkimus osoittaa, että hoitajilla on

  • lisääntynyt riski pitkiin, vähintään 30 päivän yhtäjaksoisiin sairauspoissaoloihin, jos heillä on yli 50 yövuoroa vuodessa,
  • lisääntynyt riski pitkiin sairauspoissaoloihin, jos heillä on ollut vähintään viisi yövuoroa peräkkäin useammin kuin kerran vuoden aikana ja riski kasvaa edelleen, jos pitkiä yövuoroputkia tehdään yli 12 kertaa vuoden aikana,
  • lisääntynyt riski pitkiin, vähintään 30 päivän yhtäjaksoisiin sairauspoissaoloihin, jos lyhyitä (alle 11 tunnin) vuorovälejä on vuodessa 13–50 ja riski kasvaa edelleen, jos lyhyitä vuorovälejä on yli 50 vuodessa,
  • yli 50-vuotiailla on lisäksi lisääntynyt riski pitkiin, vähintään 30 päivän yhtäjaksoiseen sairauspoissaoloihin, jos heillä on ollut runsaasti (yli 50 työvuoroa vuodessa) pitkiä työvuoroja (9–12 tuntia) tai toistuvia pitkiä, yli 40 tunnin työviikkoja.

Tutkimus perustuu todellisiin, päivätasoisiin työaikatietoihin

Sairauspoissaolot ja erityisesti pitkät poissaolot ovat tärkeä mittari, sillä poissaolot ovat kalliita niin työntekijälle, työyhteisölle kuin koko yhteiskunnalle. Työaikapiirteiden ja epäsäännöllisen vuorotyön työaikajärjestelyjen yhteydestä sairauspoissaoloihin on tehty aiempia tutkimuksia, mutta usein aiemmat tutkimukset ovat perustuneet työntekijöiden omiin arvioihin vuorotyöstä tai kohdistuneet pieneen tutkittavien joukkoon. Tässä tutkimuksessa tutkijat hyödynsivät työnantajien vuorosuunnitteluohjelmista saatuja, palkkaperusteisia, toteutuneita työaikatietoja, jotka mahdollistavat yksityiskohtaiset ja tarkat arviot sekä vuorotyön työaikapiirteistä että sairauspoissaoloista.

“Sen sijaan, että olisimme kysyneet työntekijöiltä heidän työajoistaan kyselyillä, meillä oli mahdollisuus saada yksityiskohtaista tietoa työntekijöiden työajoista kellontarkkuudella. Näimme aineistosta suoraan, olimmeko tarkastelemassa yövuoroa vai iltavuoroa ja miten pitkästä vuorosta oli kyse”, kertoo Pohjoismaisen työaikatutkimuksen johtaja, professori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Tämä on suuri etu tutkijoille ja vaikuttaa suuresti tulosten käytettävyyteen ja hyödyllisyyteen käytännön vuorosuunnittelun kannalta. “Työaikatutkimuksen kannalta on merkittävä edistysaskel, että pystymme kellon ajan tarkkuudella arvioimaan kunkin päivän työ- tai lepoajat. On loistavaa, että olemme pystyneet luomaan tavan hyödyntää tällaisia ainutlaatuisia tietoja kahdessa maassa”, sanoo suomalaisia tuloksia professori Härmän hankkeessa analysoinut vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Ikä muokkaa vuorotyön vaikutuksia sairauspoissaoloihin

Sekä suomalaisia että tanskalaisia hoitajia tarkasteltaessa tulokset osoittavat, että työaikapiirteiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskin välinen yhteys riippui iästä. ”Olemme julkaisseet suomalaisesta aineistosta myös tutkimuksen, jossa selvitimme työaikapiirteiden yhteyttä lyhyisiin, 1–3 päivän, sairauspoissaoloihin. Siinä havaitsimme, että monissa työaikapiirteissä, esimerkiksi työajan pituudessa, yövuorojen lukumäärässä ja peräkkäisten työvuorojen lukumäärässä oli eroa eri ikäisten välillä. Nuoret tekivät enemmän yötyötä ja pidempiä työaikoja. Sen sijaan työaikapiirteiden yhteydet lyhyiden sairauspoissaolojen riskiin oli vähäinen kaikilla ikäryhmillä”, Ropponen kertoo.

”Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että ikä lisää sairauspoissaolojen määrää. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä tässä suomalais-tanskalaisessa tutkimuksessa, että esimerkiksi pitkien yövuoroputkien kielteiset vaikutukset koskevat suurelta osin vain vanhempia ikäryhmiä. Tämä voi liittyä siihen, että iän karttuessa sopeutuminen yötyöhön heikkenee. Eri ikäryhmillä havaitut tulokset etenkin tanskalaisessa aineistossa, joka oli suomalaista aineistoamme laajempi, viittaavat siihen, että meidän on tulevaisuudessa tutkittava tarkemmin, onko eri ikäryhmien reagoinnissa työajan järjestämisessä muita eroja”, Annina Ropponen sanoo.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen kohteena oli 6 970 suomalaista ja 31 729 tanskalaista hoitajaa, jotka olivat 18–67-vuotiaita. Kaikissa analyyseissä otettiin huomioon sukupuoli, ikä, aiemmat sairauspoissaolot ja viikoittainen työaika.

Aineisto perustui Tanskan työaikatietokantaan ja Suomessa eri sairaanhoitopiirien Titania-vuorosuunnitteluohjelmasta saatuihin työaikatietoihin osana Kunta-alan hyvinvointitutkimusta. Molemmissa maissa työaikatiedot olivat toteutuneita, palkan perusteena käytettäviä tietoja, kellon tarkkuudella kaikista päivistä vuosilta 2008–2015.

Tutkimuksessa käytettiin samoja määritelmiä, luokituksia ja vaatimuksia työaikatietojen arvioinnissa, jotta taattiin tietojen samankaltaisuus Suomessa ja Tanskassa ja siten mahdollistettiin tulosten vertailtavuus näissä kahdessa maassa.

Tietoa aineistoista

Mitä Tanskan ja Suomen työaikatietoihin sisältyy?

Dansk Arbejdstids -tietokanta (DAD)

  • yksityiskohtaiset tiedot yli 250 000 työntekijän työajoista
  • sisältää pääasiassa eri Tanskan alueiden terveydenhuoltoalan työntekijöitä
  • olemassa oleva aineisto vuosilta 2007–2015 ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Työajat kunta-alan seurantatutkimuksessa (WHFPS) työaikatiedot

  • yksityiskohtaiset tiedot yli 100 000 työntekijän työajasta
  • sisältää useiden sairaanhoitopiirien työntekijät, joiden työaika on suunniteltu Titania-vuorosuunnitteluohjelmassa
  • olemassa oleva aineisto vuosilta 2008–2019, tavoitteena päivittää aineistoa vuosittain.

Molempien maiden työaikatietojen avulla tutkijat voivat tutkia aikaisempaa tarkemmin epäsäännöllisen työajan järjestämistä, vuorotyön työaikapiirteitä ja niiden yhteyttä sairauksien ja tapaturmien riskiin.