14.12.2016

Koulutuksellinen epätasa-arvo on kasvanut suhteessa vakaviin mielenterveyshäiriöihin

Terveysrekistereiden analyysit osoittavat, että sairaalajaksojen syyt ovat muuttuneet varsin samansuuntaisesti kaikilla työikäisillä. Esimerkiksi minkään yksittäisen ammattiryhmän riski joutua psykiatriseen sairaanhoitoon ei muuttunut merkittävästi pitkän tutkimusjakson aikana (1976–2010). Kuitenkin perusasteen koulutuksen saaneiden työikäisten määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa on lisääntynyt, kun taas korkeamman koulutuksen saaneiden työikäisten määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa on vähentynyt. Muutosta selittävät erilaiset työelämän, yhteiskunnan ja hoitokäytäntöjen rakenteelliset muutokset, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi työllisyysasteeseen ja avohoitoon pääsyyn – osin eri tavalla eri ryhmissä.

Stressaantunut työntekijä ilmaantui julkiseen keskusteluun

Työntekijöiden terveysongelmat paikantuvat sanoma- ja aikakauslehtikeskustelussa yhä useammin henkisen jaksamisen puolelle. Työntekijöiden stressiä on käsitelty julkisessa keskustelussa jo 1970-luvulta lähtien, ja keskustelu lisääntyi 1900-luvun loppua kohti. Myös stressiä käsittelevien tieteellisten artikkelien määrä kasvoi 2000-luvun alkuun asti.

Julkisessa keskustelussa havaittu siirtymä työn fyysisestä kuormituksesta psyykkis-sosiaalisiin riskeihin heijastelee myös työn vaatimusten muutoksia Suomessa. Palvelu- ja tietotyön lisääntyessä työpaikkailmoitusten ja johtamisoppaiden työntekijäihanne siirtyi painottamaan psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia, kuten tiimityöskentelytaitoja ja stressinsietokykyä. Työn henkiset vaatimukset muuttuivat haastavammiksi, mikä on aiemmassa kirjallisuudessa yhdistetty stressin ja työuupumuksen lisääntymiseen länsimaissa.

Työelämän murros ja kasvavat vaatimukset ovat luoneet vuosituhannen vaihteessa ideaalin hyvin stressiä sietävästä, joustavasta ja muuntautumiskykyisestä työntekijästä. Samaan aikaan työntekijöiden kokemukset ja kertomukset stressistä ja lievistä mielenterveysongelmista ovat lisääntyneet. Psykologisen tietämyksen ja henkistä hyvinvointia korostavan tulkintakehyksen yleistyminen työelämässä näyttää sekä lisänneen työntekijöiden huomion kohdistumista henkiseen kuormitukseen että vähentäneen mielenterveysoireisiin liitettyä stigmaa. Toisaalta nämä muutokset ovat siirtäneet joitakin työelämän ongelmia poliittisen edunvalvonnan piiristä yksilöiden henkilökohtaisiksi ongelmiksi.

 

Terveysgrafiikkaa

Tällä hetkellä analysoimme muutoksia erilaisten työikäisten ryhmien kuolleisuudessa pitkällä aikavälillä. Alla on kuvaajia kuolleisuuden muutoksista Suomessa vuosina 1971–2014. Ne avaavat kaksi 14 vuoden mittaista aikaikkunaa (1971–1984 ja 2001–2014) kuolleisuuden kehitykseen työikäisessä väestössä ja osoittavat muun muassa että:

  • Työikäisten kuolleisuus on Suomessa muuttunut merkittävästi vuosina 1970–2015.
  • Kuolleisuus on vähentynyt huomattavasti työikäisessä väestössä. Sitä selittää erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien määrän vähentyminen.
  • Syövän suhteellinen osuus kuolleisuuden syynä on kasvanut voimakkaasti, erityisesti naisilla.

Videot on tuotettu osana Koneen säätiön rahoittamaa Terveyden luokkakuva -hanketta.

36-50 vuotiaiden miesten ja naisten kuolinsyyt

 

36-50 vuotiaat elossaolevat miehet ja naiset

35-50 vuotiaiden miesten ja naisten kuolinsyyt ja elossaolo