22.12.2020

Työterveyslaitos tiedottaa

Noin puolet (49,5 %) digivälineitä käyttävistä palkansaajista pärjää hyvin digitalisoituvassa työelämässä. Tuoreen Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät Suomen työelämässä -raportin mukaan tässä ”osaavien hyödyntäjien” ryhmässä painottuu 25–44-vuotiaiden osuus.

”Osaavat hyödyntäjät” suhtautuvat digitalisaation myönteisesti. Heillä digitalisaatio on tyypillisesti lisännyt työn tehokkuutta ja tiedonkulkua, suurella osalla myös luovuuden mahdollisuuksia työssä. He kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien ja sovellusten käytössä. Heillä digitalisaatio ei ole vaikuttanut työn kuormittavuuteen tai on jopa vähentänyt sitä.

­­­– On hieno uutinen, että puolella palkansaajista ei ole haasteita digitalisaation hyödyntämisessä työssään. Kuitenkin kolme kymmenestä kokee digiosaamisen puutteiden mukanaan tuomia haasteita, ja muille hyvin osaaville digityö näyttäytyy keskeytysten sävyttämänä ja kuormittavana, toteaa erikoistutkija Seppo Tuomivaara.

Puolella palkansaajista on käyttötapahaasteita

Toinen puoli digivälineitä käyttävistä palkansaajista kokee käyttötapahaasteita. Kolmella kymmenestä se tarkoittaa, että heillä ei ole kykyä, motivaatiota ja mahdollisuutta käyttää digitaalisia sovellutuksia, välineitä ja palveluja työssään taitavasti ja monipuolisesti. Reilu 16 prosenttia taas on taitavia digin käyttäjiä, mutta heitä hektinen digityö kuormittaa. Lisäksi seitsemän prosenttia palkansaajista on käyttökuilussa eli ei käytä työssään lainkaan digivälineitä.

Tutkijat tunnistivat käyttötapakuilussa olevista palkansaajista ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät. Iäkkäämmät palkansaajat tarvitsevat keskimäärin digitukea nuorempia enemmän.

– Digitalisaatio uhkaa voimistaa työelämässä jo vallitsevia epätasa-arvoisuuksia. Nyt kaivataan yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä työpaikoilla voidaan tehdä digikuilun kaventamiseksi, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Huolestuneet käyttäjät ovat tyytymättömiä ja kuormittuvat digityöstä

”Huolestuneet käyttäjät” ovat kaikkein tyytymättömimpiä digitalisaation mahdollistamiin työskentelyn tapoihin. Tässä ryhmässä digitalisaatio on lisännyt eniten työn kuormittavuutta. Huolestuneissa käyttäjissä painottuu yli 45-vuotiaiden osuus.

Haasteita ovat heikko digiosaaminen ja digivälineiden käytön oppimisvaikeudet. Taustalta voi löytyä huonoa muutosjohtamista, puutteellista perehdyttämistä, heikosti toimivia tietojärjestelmiä ja näiden kanssa huonosti yhteensopivia työprosesseja.

Kun katsotaan varttuneiden palkansaajien kykyä ja halua jatkaa työuraansa pidempään, niin tilanne on pitkittyessään tuhoisa.

Intensiiviset käyttäjät tarvitsevat jaksamisensa tueksi valmentavaa johtamista 

”Intensiiviset käyttäjät” suhtautuvat myönteisesti digitalisaation vaikutuksiin, heillä on hyvä osaaminen ja he kokevat työnsä luovaksi.

Pitkän aikavälin haasteena on käytön intensiivisyys. Työn kuormittavuus ja suuri oppimispaine voivat nakertaa työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.

Moderni tietovaltainen asiantuntijatyö tarvitsee tuekseen sujuvia tietojärjestelmiä ja valmentavaa esimiestyötä, joita monet nykypäivän laihdutetut organisaatiot kykenevät huonosti tarjoamaan.

Rutiinikäyttäjien digiosaaminen ei kehity riittävästi tulevaisuutta varten

”Rutiinikäyttäjien” keskuudessa digitalisaation vaikutukset työhön koetaan vähäisiksi. Haaste liittyy työn rutiininomaisuuteen, joka ei juuri edistä digiosaamisen karttumista.

Tämä ryhmä selviytyy nykyisistä tehtävistä nykyisellä osaamisellaan. Pitkällä aikavälillä he eivät välttämättä pääse hyötymään digimuutoksesta ja ovat vaarassa jäädä sivuun työelämästä.

 

Lue raportti

Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät Suomen työelämässä (julkari.fi)

Tutkimuksessa analysoitiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen aineistoa, joka on tilastollisesti edustava ja sisältää 4110 palkansaajan haastatteluvastaukset. Raportti on valmistunut osana Työterveyslaitoksen toteuttamaa ja Työsuojelurahaston rahoittamaa ”Digitalisaatio kaikkien kaveriksi” -tutkimusprojektia, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun. Jatkossa hankkeessa pureudutaan tarkemmin digikuilujen syihin ja keinoihin niiden ehkäisemiksi.

Lisätiedot

Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 564 6140, tuomo.alasoini[a]ttl.fi

Seppo Tuomivaara, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 040 578 3832, seppo.tuomivaara[a]ttl.fi

Tulossa myös webinaari

26. tammikuuta järjestetään työelämän digikuiluja käsittelevä webinaari osana TYÖ2030-kehittämisohjelmaa. Lisätietoja tulossa osoitteessa ttl.fi.