Rakennustyömaalla suunnittelua

Psyykkisen kuormituksen syiden ja sisällön kannalta monet asiat ovat erilaisia työntekijöillä ja rakennustyötä johtavilla toimihenkilöillä.

Työnjohdolla korostuvat erityisesti

  • henkilöturvallisuuteen ja taloudelliseen vastuuseen,
  • päätöksentekoon ja ihmissuhdetyöhön sekä
  • hankkeen yleiseen aikataulutukseen ja
  • koordinointiin liittyvät psyykkiset kuormitustekijät.

Työntekijöiden työssä korostuvat

  • rakennustyön työhygieeniseen ympäristöön,
  • oman työn sisältöön ja aikataulutukseen
  • sekä joihinkin pelottaviin työtilanteisiin liittyvät psyykkiset kuormitustekijät.

Rakennustyömaa on myös työyhteisö, jossa vallitsevat työyhteisöille ominaiset yleiset psykososiaaliset ilmiöt ja lainalaisuudet. Esimerkiksi työyhteisön sosiaalinen toimivuus vaikuttaa osaltaan henkilöstön psyykkisen kuormituksen määrään ja laatuun. Työyhteisöstä johtuvia psyykkisen kuormituksen yleisiä syitä voivat olla ristiriita- ja estetilanteet, sekä sellaiset muutostilanteet, jotka koetaan uhkaavina.

Henkistä kuormitusta aiheuttavat fyysiset kuormitustekijät

Rakennustyön hyvät ominaisuudet syntyvät usein siitä, että työ on käytännönläheistä ja työn eteneminen ja tulokset ilmenevät selkeästi.

Rakennustyön koneellistumisesta huolimatta saattaa kuitenkin esiintyä työvaiheita, joissa elimistöön kohdistuu voimakas fyysisen lihastyön rasitus, esimerkiksi eräissä materiaalien nosto- ja siirtotöissä.

Erityisesti ikääntymisen seurauksena ja fyysisen yleiskunnon heikentyessä työn ruumiillisen rasituksen vaatiman hapenkulutuksen ja elimistön hapenottokyvyn välille saattaa muodostua epäsuhta, jolloin ruumiillinen rasitus ja työssä selviytymisen ongelmat tuottavat myös psyykkistä kuormitusta.

Rakennustöissä voi esiintyä työvaiheita, joissa joudutaan työskentelemään hankalissa ja kuormittavissa työasennoissa. Fyysisten haittojen lisäksi nämäkin epämukavat ja jopa kivuliaat työvaiheet saatetaan kokea omaa hyvinvointia uhkaavina, eli haitallisesti kuormittavina.

Työn fyysisen kuormittavuuden vähentäminen erilaisilla nosto- ja siirtoapuvälineillä ja työn ergonomisten ominaisuuksien parantaminen sopivien ja oikein mitoitettujen työtasojen ja muiden työvälineiden käytöllä parantaa sekä fyysisiä työolosuhteita että vähentää työssä selviytymisestä aiheutuvaa psyykkistä kuormitusta.

Tapaturmavaaran kokeminen henkisenä kuormitustekijänä

Työhön sisältyvät pelot vaihtelevat eri henkilöiden välillä. Syinä voivat olla kokemuksen määrä, ikä ja muut yksilökohtaiset tekijät. Pelko, joka aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, on asianmukainen reaktio, etenkin, jos se myötävaikuttaa tarpeellisten suojautumistoimenpiteiden suorittamiseen ilman turhaa riskinottoa.

Rakennustöissä esiintyy usein lyhytkestoisia vaiheita, joissa koetaan tapaturman tai työperäisen sairastumisen varaa. Putoamisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää asianmukaisia turvaköysi-, kulkutie-, kaide- ja putoamissuojarakenteita ja -järjestelyjä. Kuitenkin joissakin tapauksissa jo turvarakenteiden asennustyöhön sisältyy työvaiheita, joissa työskentely korkealla maanpinnan tai syvän tai virtaavan veden yläpuolella sekä putoamisvaara saatetaan kokea pelottavana.

Samankaltaisia pelottavia tilanteita voi esiintyä työskentelyssä, joka tapahtuu ahtaissa paikoissa, ja syvissä kaivannoissa, joissa on esimerkiksi maan sortuminen koetaan ennen asianmukaisten suojarakenteiden asennusta pelottavana.

Erityisiä rakennustöiden työskentelytilanteita, joihin voi sisältyä pelon aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta, saattaa esiintyä panostustöissä, sekä pato- ja sillanrakennuskohteiden sukellustöissä, joissa lisänä voi olla voimakas fyysinen kuormitus. Kaikissa edellä mainituissa töissä on toisaalta yleistä se, että työtä suorittavat henkilöt ovat kokeneita ja hallitsevat hyvin työhön sisältyvät vaatimukset.

Suunnitelmallinen ja huolellinen varautuminen vaarallisiin työvaiheisiin on yhdensuuntaista toimintaa fyysisen turvallisuuden parantamisen ja psyykkisen kuormituksen ehkäisyn kannalta.

Henkistä kuormitusta aiheuttavat fysikaaliset tekijät

Melu on rakennustöissä tyypillinen työhygieeninen ongelma. Melu vaikuttaa kuuloelinten kautta hermostoon ja aiheuttaa osaltaan psyykkistä kuormitusta. Voimakkaan ja pitkäkestoisen melun vaikutus voi siirtyä myös vapaa-ajan puolelle ja häiritä lepoon tarvittavaa unta. Kaikki toimet, joilla melun syntymistä ja leviämistä ympäristöön sekä lopulta melulle altistumista voidaan vähentää, vähentävät melun aiheuttamaa hermostollista kuormitusta.

Rakennustöissä esiintyy myös vuodenaikojen mukaisia lämpöolosuhteita, joita vastaan on tietyissä työvaiheissa vaikea suojautua ja jotka voivat ruumiillisen kuormituksen ohella aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Kylminä vuodenaikoina kylmyys saattaa aiheuttaa epämiellyttävän kylmiä ja hankalia olosuhteita (matalia lämpötiloja, vetoa, kylmien pintojen epäsymmetristä lämpösäteilyvaikutusta vartaloon).

Kesäaikaiset hellekaudet puolestaan kuormittavat elimistöä epämiellyttävänä lämpökuormituksena ja väsymyksenä sekä keskittymis- ja havainnointikyvyn heikentymisenä. Molemmissa tapauksissa fysikaalinen elimistön kuormittuminen saatetaan samalla kokea psyykkisenä kuormituksena.

Häikäisevä tai työn vaatimuksiin nähden epätarkoituksenmukainen valaistus saatetaan myös kokea joissakin tilanteissa psyykkisesti kuormittavana.

Työn psyykkiset vaatimukset

Rakennustyö on yleensä sisällöltään vaihtelevaa, mutta rakennuskohteen suuruudesta riippuen voi esiintyä työvaiheita, joissa samankaltaisena toistuvan työn rutiinit saattavat samalla työntekijällä kestää päiviä tai viikkoja. Tällöin työssä esiintyy yksitoikkoisuutta. Työn sisältö on liian samankaltainen ja uuden oppimisen mahdollisuudet ovat liian vähäiset, jotta työ voisi antaa tyydytystä. Tällaista työtä voi kutsua psyykkisesti alikuormittavaksi.

Rakennustöiden yleinen organisointi ja tuotantoteknologia ovat parantuneet. Rakennushankkeet toteutetaan aikataulullisesti yhä lyhyemmässä ajassa. Eri rakennusvaiheet ja niiden toteutukset edellyttävät hyvää yhteistoimintaa, aikataulutusta sekä jokaisen hankkeeseen osallistuvan yrityksen sitoutumista toteutusaikataulun noudattamiseen.

Suhteellisen vähäisetkin häiriöt ja viivästykset yhden yrityksen tai työnsuorittajan työssä saattavat vaikuttaa muiden yritysten ja työnsuorittajien työssä etenemiseen. Yhteistoiminnallisen rakennushankkeen aikatauluongelmat heijastuvat myös työntekijätasolle. Työssä voidaan kokea kiireen ja ulkopuolelta tulevan aikataulupaineen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta.

Henkisen kuormituksen seuraukset

Psyyken tehtävänä on auttaa ihmistä olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja käyttämään ympäristöään hyväkseen. Työssä ympäristöllä tarkoitetaan työn kohdetta ja muuta työympäristöä. Psyykkinen kuormitus on se osa työperäisestä kuormituksesta, joka aiheuttaa hermoston kuormitusta.

Stressi on psyykkisen kuormituksen yksi seuraus ja elimistön erityinen reaktio tilanteisiin, jotka koetaan uhkaavina tai epämiellyttävinä. Stressiin sisältyvä stressihormonin eritys auttaa lisäämään elimistön suorituskykyä lyhyellä aikavälillä, mutta jos stressi jatkuu riittävän voimakkaana ja riittävän kauan, se kuluttaa elimistöä. Stressi ilmenee erilaisina stressireaktioina.

Stressin alkuvaiheessa ja lievimmillään stressireaktiot ovat esimerkiksi

  • jännittyneisyyttä,
  • hermostuneisuutta,
  • huolestuneisuutta,
  • hajamielisyyttä ja
  • ärtyneisyyttä.

Stressin jatkuessa riittävän kauan ja voimakkaana stressireaktiot ilmentyvät esimerkiksi väsymyksenä ja keskittymisvaikeuksina

Lopulta stressireaktiot pahentuvat esimerkiksi

  • univaikeuksiksi,
  • elimistön vastustuskyvyn heikentymiseksi,
  • uupumiseksi ja
  • sosiaalisten suhteiden rajoittamiseksi.

Stressi heikentää vähitellen työn tuloksellisuutta.

Henkisen kuormituksen ehkäisy

Psyykkisen kuormituksen ehkäisyn kannalta ensisijaisia menettelytapoja ja keinoja ovat seuraavat:

Laaditaan yrityskohtaisesti vaarojen ja haittojen kartoitus ja arviointi sekä vaarojen ja haittojen hallinnan yleinen toimenpide-ohjelma. Ohjelman sisältö tarkistetaan työmaakohtaisesti, jolloin kunkin hankkeen vaarojen ja haittojen erityispiirteet saadaan kartoitetuksi ja arvioiduksi sekä toimenpiteiden kohteiksi.

Meluntorjuntaa varten laaditaan erillinen meluntorjuntaohjelma, jonka avulla melun syntyminen minimoidaan, melun tarpeeton leviäminen muuhun ympäristöön estetään sekä henkilöstön altistusajat ja -tasot saadaan mahdollisimman pieniksi.

Tärkein kuormituksen ehkäisy tapahtuu työmaan suunnittelussa ja eri työvaiheisiin varautumisessa. Yhteisellä työmaalla eri yritykset ja työnsuorittajat sopivat keskenään tarvittavista menettelytavoista ja keinoista. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, joka on yleensä pääurakoitsija, huolehtii yhteisten sopimusten ja suunnitelmien aikaansaamisesta.

Työmaan kunnossapitotarkastuksissa tarkastellaan myös psyykkiseen kuormitukseen vaikuttavan työympäristön ja toiminnan tilaa.
Esimies-alais- tai kehittämiskeskustelut eivät ole vielä tyypillistä rakennustyömaiden käytäntöä. Niiden avulla voitaisiin keskustella vuosittain kunkin henkilöstöön kuuluvan kanssa hänen työhönsä liittyvistä työturvallisuus-, työkyky- ja hyvinvointitilanteesta ja kartoittaa tilannetta.

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan huolehtivan työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveydestä ja ryhtyvän asianmukaisiin toimiin myös yksilöllisten ongelmien ilmaantuessa. Jos esiintyy sellaista yksilöllistä kuormittumista, jonka työntekijä tai toimihenkilö kokee terveydelle haitallisena, työnantajan edustajan on otettava se huomioon ongelmanratkaisuja etsittäessä.

Tarvittaessa kuormituksen arvioinnissa ja toimenpiteitä pohdittaessa voidaan tehdä yhteistyötä työsuojelun työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön kanssa.