Putkien asennus

LVI-asentajia on myös rakennusaineteollisuuden (esim.elementtiteollisuuden), kuntien vesi-, viemäri- ja energialaitosten sekä kiinteistöhuoltoyhtiöiden palveluksessa.

LVI-asentaja voi olla erikoistunut vesi-, kaasu-, lämpöjohto-, ilmastointi-, jäähdytyslaite- tai öljypumppuasentajaksi tai -korjaajaksi. Pienissä yrityksissä LVI-asentaja tekee kaikkia alan töitä.

Keskeiset terveydelliset fysikaaliset riskitekijät putkimiehen työssä ovat

  • Melu
  • Tärinä
  • Hitsauksen aiheuttama UV-säteily
  • Lisäksi kylmyys ja veto sekä huono valaistus aiheuttavat välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentävät työolosuhteita.

Koneet ja työmenetelmät

Putkitöissä käytettäviä ja voimakasta melua synnyttäviä koneita ovat kulmahiomakoneet, poravasarat (iskuporakoneet) ja kierteytyskoneet. Niiden aiheuttamat melutasot ovat niin voimakkaita, että jo muutamien minuuttien päivittäinen altistuminen aiheuttaa kuulovauriovaaraan. Edellä mainituista koneista tärinää aiheutuu lähinnä poravasaroista, mutta putkitöissä altistumisaika on kokonaisuudessaan suhteellisen lyhyt, joten terveydellinen riski on vähäinen. Putkitöissä käytetyt hitsausmenetelmät, kovajuotto ja kaasuhitsaus, eivät aiheuta voimakasta melua, eivätkä erityisen voimakasta UV-säteilyä.

EU:n alueella myynnissä olevien meluisien (yli 85 dB) ja tärisevien (yli 2,5 m/s2) käsikoneiden ja liikkuvien työkoneiden valmistajien tulee koneen ohjeissa antaa selvitys melupäästöstä. Koneen ostaja voi ilmoitettujen suureiden avulla ainakin jossin määrin vertailla eri merkkisiä koneita toisiinsa ja valita vähäpäästöisimmät koneet. Ongelmia vertailuun aiheuttaa sopivien mittausstandardien puute, osa valmistajista saattaa ilmoitaa äänipäästötiedot joutokäynnillä, osa todellisissa määritellyissä työskentelyolosuhteissa.

Kulmahiomakoneet, melutasot käyttäjän paikalla 85-110 dB

  • putkien katkaisu, hitsaussaumojen hionta

Poravasarat, melutasot käyttäjän paikalla 80-100 dB

  • reikien teko
  • kiinnikkeiden ja kalusteiden kiinnitysreikien poraus
  • satunnaisesti piikkaus

Kierteytyskone

  • katkaisu, kierteen teko ja muhvin kiinnitys, keskiäänitaso 89-97 dB

Eri työvaiheiden erityisongelmia

Runkolinjojen veto

  • mitatut melualtistukset vaihdelleet 81- 90 dB
  • kiinnikkeiden porauksesta ja putkien katkaisusta voimakasta melua
  • kylmyys ja veto haittaavat talvella
  • heikko valaistus haittaa työn tekemistä ja saattaa lisätä tapaturmavaaraa

Purkutyöt

  • mitatut melualtistukset vaihdelleet 80-101 dB
  • voimakkaimmat melutasot teollisuuden prosessiputkistojen saneerauksissa
  • kulmahiomakoneet ja polttoleikkaus käytössä putkien katkaisussa aiheuttavat pääosan altistumisesta
  • kylmyys ja veto haittaavat talvella
  • heikko valaistus haittaa työn tekemistä ja saattaa lisätä tapaturmavaaraa

Kehittämisehdotuksia

Melu

  • kulmahiomakone voidaan usein korvata putkenkatkaisukoneella
  • koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. Tarkista ja vertaile koneiden melupäästöjä ohjeista uutta konetta hankittaessa.
  • koneiden ja työkalujen kunnossapito
  • kuulonsuojainten käyttö aina koneita käytettäessä

Tärinä

  • koneiden valinta: valitse vähiten tärisevä (tärinäpäästö pitää ilmoittaa koneen ohjeissa)
  • valitse kone, jossa hyvät vaimennetut kahvat tai joustava pinnoite
  • koneen ergonomia vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta raajaan siirtyvään tärinään, kevyempi hyvin muotoiltu rasittaa vähemmän
  • lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä; käytä asianmukaisia työkäsineitä

UV-säteily

  • silmiensuojaimet aina hitsattaessa, puikko- ja kaasukaarihitsauksessa myös kasvojen ja käsien suojaus

Kylmyys ja veto

  • ulkotöissä telttasuojaus, sisätyöt ovien ja ikkunoiden asennuksen jälkeen
  • asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi

Valaistus

  • rakennuksen tulevia valaistusasennuksia voidaan usein hyödyntää jo rakentamisvaiheessa
  • hyvä valaistus kiinteisiin työpaikkoihin ja riittävästi valoa kulkuteille
  • kohdevalaisimia työkohteisiin
  • pahimmissa paikoissa otsavalaisin apuna, jättää kädet vapaiksi ja valo helposti suunnattavissa katselukohteseen

Työssä esiintyviä kuormittavia tekijöitä

  • hankalia työasentoja
  • polvien kipeytyminen epätasaisen alustan takia
  • raskaiden esineiden kuljettaminen
  • laitteet vanhanaikaisia
  • sopimaton työskentelykorkeus (tikkaiden tasot)

Työssä koetut ongelmat

  • kalusteissa puutteita
  • välineissä ja laitteissa kehittämistarvetta
  • nostamisessa tarvittaisiin työvälineitä
  • työasentojen, -liikkeiden, -tapojen järjestelmällistä kehittämistarvetta
  • työn järjestelyissä kehittämistarvetta
  • työmaan järjestyksen parantamistarvetta
  • työmaan siisteydessä puutteita
  • suojaimien saatavuudessa, huollossa ja käytössä parantamistarvetta

Koetut fyysiset kuormitustekijät

Isojen putkilinjojen veto ulkona

  • ahdas työtila aiheuttaa selän kannalta hankalan työasennon
  • apuvälineiden käyttö vaikeaa
  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Runkolinjojen veto

  • ahtaat tilat esim. kellareissa aiheuttavat selälle huonon asennon
  • kiinnikkeiden asennus kattoon -> kädet yli hartiatason, pää taakse taipuneena
  • tärisevän työkalun kannattelu aiheuttaa staattista lihastyötä hartiaseutuun
  • painavat työkalut kuormittavat hartian, olkaseudun ja niskan lihaksia
  • jatkuva edestakainen kiipeily kuormittaa alaraajojen lihaksia
  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Kalustustyö (keittiö, pesutilat)

  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä
  • paljon esiintyvät polvi- ja kyykkyasennot kuormittavat alaraajoja
  • putkien liitostyöt ahtaissa tiloissa (kaapit) aiheuttavat selän kumaria, kiertyneitä, taipuneita asentoja
  • kädet koholla työskentelyä esiintyy paljon

Liitostyöt

  • katkaisutyössä käytetyt työpöydät usein liian matalia, joka aiheuttaa selän kumaria asentoja
  • liitostyöt tehdään katon rajassa, lattiatasossa, polven korkeudella useimmiten seinän vierustalla, jolloin niska on taipuneena, kiertyneenä tai kallistuneena
  • liikkumista edestakaisin aiheutuu siitä, kun tarvittavia osia haetaan pakista, varastosta ja jatkuvasta kiipeämisestä tai ylös-alas menemisestä
  • työkoneisiin liittyvät jalkapolkimet aiheuttavat toispuoleisen työasennon (selän kierto, lonkan koukistus)
  • ranteiden ja sormien nivelet ja lihakset kuormittuvat kaikissa liitostyön vaiheissa

Purkutyöt

  • välineiden, koneiden ja purettavien osien siirtäminen rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä
  • työtä keventävien apuvälineiden käyttö on vaikeaa

Pumpun asennus kaivoon

  • välineiden, tarvikkeiden käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Sprinkleriasennukset

  • matalat työpöydät kuormittavat niskahartiaseudun ja selän ja yläraajojen (sormet, ranteet) lihaksia
  • leikkurin käyttö, kierteistys, liitosten teko ja hitsaus tehdään joko matalan työpöydän ääressä tai lattiatasossa, mistä aiheutuu kuormitusta selälle
  • liitostyöt katonrajassa (ilmastointikanavien välissä) kuormittavat niskaa, hartioita, yläraajojen lihaksia, selkää ja alaraajoja, koska useimmiten työtaso on vaikeasti säädettävä ja ylös on kiivettävä tikkaita pitkin
  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Työasentojen vaikutus kuormittumiseen

Niskan etukumara asento

  • staattinen kuormittuminen niskan alueen ja hartiaseudun lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Niskan taakse taipunut asento

  • staattinen kuormittuminen niskan alueen ja hartiaseudun ja osittain myös selän lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Selän etukumara asento

  • staattinen kuormittuminen selän ja pakaroiden lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Polvi-, kyykkyasento

  • staattinen kuormittuminen alaraajojen lihaksissa
  • nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen
  • aineenvaihdunnan estyminen

Kädet koholla työskentely

  • staattinen kuormittuminen olkahartiaseudun lihaksissa
  • nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen

Makuuasennossa työskentely (+kädet koholla työskentely)

  • niskahartiaseudun, olka- ja käsivarren lihasten staattinen kuormittuminen
  • aineenvaihdunnan estyminen
  • alaraajojen ja selän lihasten staattinen kuormittuminen

Ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot

  • ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet ja staattiset asennot aiheuttavat lihaskuormitusta
  • nivelten kuormittuminen

Ratkaisuehdotuksia

Kumarat, kiertyneet työasennot

  • pyri ojentamaan selkä suoraksi ja venytä kädet kohti kattoa
  • käytä mahdollisuuksien mukaan sopivan korkuisia työtasoja (vyötärön korkeus)

Toistoliikkeet

  • rentouta käsiä ravistelemalla, venyttämällä

Keskeiset kemialliset vaaratekijät putkialalla ovat:

  • Pölyt
  • Asbesti (peruskorjauksessa)
  • Juotos- ja hitsaushuurut
  • Eristevillapölyt
  • Isosyanaatit

Koetut haitat

Pölyhaitat ovat suurimmat korjaustyömaiden purkuvaiheissa, etenkin putkieristeiden purussa. Vanhoissa ennen 1975 tehdyissä putkieristeissä on yleensä asbestia. Asbestikartoituksesta huolimatta asbestimateriaaleja voi löytyä vielä putkimiehen purkutyön aikana. Myös mineraalivillaeristeiden ja putkien purku on hyvin pölyistä. Putkien, varaajien ja kattiloiden purussa käytetään myös polttoleikkausta, jossa metallihuurujen lisäksi ilmaan muodostuu typen oksideja ja häkää.

Polyuretaanilla eristettyjen putkien korjauksessa putkimies voi altistua suurille isosyanaattipitoisuuksille etenkin kaukolämpöputkistojen korjauksessa.
Uudisrakennuksilla pölyisimpiä töitä ovat putkien katkaisut laikalla, pöly on pääosin rautapölyä. Metalliputkien liittäminen tehdään hitsaamalla (teräs ja rauta) tai juottamalla (kupari), metallihuurut ja hitsaus- ja juotoskaasuista muodostuvat typen oksidit ovat haitallisia ahtaissa tiloissa.

Ihottumia aiheuttavia aineita esiintyy putkimiesten työssä useita. Allergeeneja ovat mm. nikkeli ja kromaatit (mm. hitsaus), epoksihartsit (liimoissa), luonnonhartsit (juoksutteet), formaldehydi ja isosyanaatit. Ärsytysihottumaa voi aiheutua mm. juoksutteista ja juotosaineista, eristevilloista ja mineraaliöljyistä.

Altistuminen työvaiheittain

Isojen putkilinjojen veto ulkona 

  • hyvä ilmanvaihto, yleensä pöly- ja hitsaushuuruhaitat pienempiä kuin sisätiloissa
  • lämpöeristeet uretaania
  • kaukolämpöputkistojen korjaajat altistuvat isosyanaateille. Eristeet pitäisi poistaa kunnolla liitoskohdista (vähintään 25 cm:n eristeetön osuus) lämpöhajoamisen ehkäisemiseksi (ks. Engström ym. 2001)
  • hengityksensuojaimen käyttö (puhallinsuojain) eristeisten kaukolämpöputkien hitsauksessa suositeltava

Runkolinjojen veto

  • ohuiden putkien katkaisu rautasahalla tai leikkurilla, paksut rauta- ja teräsputket laikalla: laikka aikaansaa paljon pölyä, katkaisupaikalle mahdollisimman hyvä ilmanvaihto ja tarvittavat hengityksensuojaimet

Liitostyöt

  • muoviputket: yleensä liitoksissa käytetään vain liukuainetta (saippua-, glyseroli- tai silikonipohjaisia) ja kumitiivisteitä
  • ulkotiloissa olevia PE-viemäriputkia voidaan liittää puskuhitsauksella n. 200 °C: muodostuu muoviaerosolia
  • joskus harvoin käytetään liimoja, silloin putket pyyhitään liuottimella (metyleenikloridilla ja metyylietyyliketonilla), liimassa esim. tetrahydrofuraania ja asetonia
  • kupariputket: liitos yleensä kovajuotolla, happiasetyleeniliekillä, juoksutteina mm. fluorideja
  • altistuminen kuparihuuruille yleensä selvästi alle ohjearvojen
  • rauta- ja teräsputket
  • kaasuhitsaus: hitsaushuurualtistuminen riippuu työmenetelmästä, työkohteen koosta ja ilmanvaihdosta
  • kierteytys: apuna mineraaliöljypohjaisia kierteytysöljyjä, jotka saattavat aiheuttaa ihottumaa

Purkutyöt

  • saneeraustyömaat pölyisempiä kuin uudisrakennukset
  • asbestieristeitä saattaa olla huomaamatta asbestikartoituksen jälkeenkin: asbestin purku aina luvanvaraista työtä
  • eristevillapöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa: ihon ja hengitysteiden suojaus, huolellinen pesu, vaatteet eri pyykkiin
  • metallirakenteiden purku polttoleikkauksella: metallihuurut, lisäksi häkää ja ärsyttäviä typen oksideja: huolehdittava hyvästä ilmanvaihdosta
  • polyuretaanieristeisten putkien korjaajat altistuvatisosyanaateille. Eristeet pitäisi poistaa kunnolla liitoskohdista (vähintään 25 cm:n eristeetön osuus) lämpöhajoamisen ehkäisemiseksi

Sprinkleriasennukset

  • erikoistunut työntekijäryhmä
  • paljon ruostumatonta terästä, hitsauksessa altistutaan kromaateille ja nikkelille, työhön mielellään kohdepoisto, hengityksensuojain, ASA-rekisteröinti
  • sprinklerien korjauksessa ja käyttöönotossa voidaan altistua sprinklertehoaineille (aiemmin halogeenihiilivetyjä, haloneja, nyt erilaisia korvikkeita). (ks. Priha 2000)
  • altistuminen mahdollista vuototilanteissa

Ihottumia aiheuttavia putkimiesten kemikaaleja

  •  allergeeneja: nikkeli (työkalut, hitsaus), kromaatit (hitsaus, nahkakäsineet)
  • epoksihartsit (liimoissa), luonnonhartsit (juoksutteet), formaldehydi (puhdistusaineet)
  • kumikemikaalit
  • akrylaatit (liimoissa)
  • amiinit
  • ärsyttäviä aineita: juoksutteet, juotosaineet, metallien puhdistusaineet, ruosteenpoistajat, eristevillat, silikonit, mineraaliöljy, liuottimet, rasvat, märkä työ

Torjuntakeinot

Asbestin purku 

  • asbestikartoitukset ja asbestipurkutyöt ennen muiden töiden aloittamista
  • jos asbestimateriaaleja löytyy putkitöiden aikana, työ keskeytettävä ja kutsuttava asbestipurkuyritys paikalle, asbestipurku on erikoistyötä!

Polyuretaanieristeiden purku

  • eristeet pitäisi poistaa kunnolla liitoskohdista (vähintään 25 cm:n eristeetön osuus) lämpöhajoamisen ehkäisemiseksi.
  • hengityksensuojaimen käyttö (puhallinsuojain) eristeisten kaukolämpöputkien hitsauksessa

Muiden materiaalien purku

  • purettavien materiaalien kostutus
  • hyvä ilmanvaihto
  • purkujäte pois välittömästi purun jälkeen, välisiivoukset pölyn määrän vähentämiseksi
  • pölynsuojaimet purkutyön aikana tiloissa työskenteleville

Runkovaihe 

  • paksujen rauta- ja teräsputkien laikkakatkaisu: laikkaan kohdepoisto tai katkaisupaikalle mahdollisimman hyvä ilmanvaihto
  • tarvittaessa hengityksensuojaimet (pöly)

Metalli- ja muoviputkien liitokset

  • komposiittiputkien (alumiinivaipalla vahvistetut monikerroksiset muoviputket) käyttö on suositeltavaa, sillä niiden katkaisussa ja liittämisessä ei muodostu haitallisia ilman epäpuhtauksia
  • komposiittiputkiasennustyöt ovat myös ergonomisesti kevyempiä ja vähemmän meluisia kuin perinteiset metalliputkiliitokset
  • kupariputkien kovajuotossa hyvä ilmanvaihto huurujen ja kaasujen poistoon, etenkin ahtaissa työpisteissä
  • rauta- ja teräsputkien kaasuhitsauksessa myös hyvä ilmanvaihto
  • kierteytyksessä suojakäsineet ja hyvä käsien pesu mineraaliöljyihottumien ehkäisemiseksi
  • ruostumattoman teräksen hitsauksessa työhön mielellään kohdepoisto, työntekijöille hengityksensuojain, ASA-rekisteröinti

Sprinkler-asennukset

  • etukäteen selvitettävä yrityksen käyttämät sprinkleraineet ja niihin liittyvät käyttöturvallisuustiedotteet

Putkimiesten työtä voidaan pitää tapaturmariskien suhteen vaarallisena työnä.

Putkimiesten tapaturmavaarat jakaantuvat monen yksittäisen aiheuttajan kesken. Yleisimpiä ovat olleet kappaleiden ja esineiden aiheuttamat sekä kulkuteihin ja työtasoihin liittyvät tapaturmat. Työvälineistä eniten vaaroja liittyy käsityökalujen lisäksi hiomakoneisiin ja hitsauslaitteisiin.

Putkimiesten yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat olleet esineisiin satuttaminen, lentävät sirut jne., kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen ylikuormittuminen ja rasittuminen. Putkimiehille on sattunut selvästi muita rakentajia enemmän lentävien sirujen tms. aiheuttamia tapaturmia.

Putkimiesten tapaturmissa saamat vammat ovat olleet enimmäkseen pintavammoja, sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sekä ruhjevammoja.

Eniten tapaturmissa ovat vahingoittuneet kädet ja sormet, silmät ja alaraajat. Putkimiehille on sattunut selvästi muita rakentajia enemmän silmävammoja.

Tapaturmavaarojen torjunta

  • Työpisteet pidettävä hyvässä järjestyksessä ja siisteinä
  • Työkohteeseen on järjestettävä riittävästi työtilaa
  • Putkimiehillä tulee olla käytössään tarvittavat suojaimet; tapaturmavaarojen kannalta silmien suojaus on tärkeää
  • Putkimiesten käyttämät työtasot ja kulkutiet pitää olla hyvässä kunnossa
  • Työmaalla telineet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että niillä on riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakavuus sekä pystytyksen ja purkamisen että telineen käytön aikana
  • Telineissä on oltava turvalliset työtasot ja kulkutiet
  • Työmaalla käytetään vain määräysten mukaisia työpukkeja ja A-tikkaita
  • Nojatikkaita käytetään ainoastaan tilapäiseen kulkemiseen, ei työskentelyyn
  • Työmaajohdon tulee tehdä ainakin seuraavat tarkistukset ennen työn aloittamista
  • Varmista, että työnjohto työntekijät on perehdytetty työmaalla tehtäviin putkitöihin ja työmaa erityisolosuhteisiin
  • Tarkista putkimiesten käyttämät telineet ja pukit ja estä tikkailla työskentely

Tarkastuksen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistuksista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Erityiset altisteet/kuormitukset

  • Hitsaus ja juotoskäryt
  • Melu
  • Asbesti (aikaisempi altistuminen)
  • Mineraalivilla-eristeet
  • Homeet, biologiset altisteet saneeraustöissä
  • Työskentely kädet hartiatason yläpuolella
  • Polvi- ja kyykkyasennot
  • Silmätapaturmavaara

Terveystarkastus

  • Kysytään ja tutkitaan keuhkojen toiminta, hengitystieoireet, spirometria, keuhkoröntgen (varhaisdiagnostiikan tarve: krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, homepölykeuhko, asbestisairaudet).
  • Kuulontutkimus
  • Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta, kysy oireita
  • Kliinisessä tarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota niskan, hartiaseudun ja alaselän oireisiin ja kuormittumiseen.

Tietojen antaminen ja ohjaus

  • Kysy, ohjaa: melulta suojautuminen, hengityssuojainten ja silmäsuojainten käyttö, tupakoinnin lopettaminen.
  • Fyysinen kuormitus: töiden suunnittelu, oikea tauotus, polvisuojaimet, työskentelytasot ja telineet.