Muuraustyö

Perinteisiä käsityövälineitä ovat mm. vasarat, kauhat, vesivaaka, linjalanka, metrimitta ja hierrinlaatat. Työtä tehdään itsenäisesti tai ryhmässä riippuen työkohteen suuruudesta sekä rakentamisaikataulusta. Vahvaa erikoisosaamista tarvitaan savupiippujen, hormistojen sekä tulisijojen muurauksissa. Muurari usein myös päällystää, rappaa tai laatoittaa erilaisia pintoja. Muurarin työtehtävät ovat monipuolisia ja vaativat luovuutta. Niissä työn edistyminen ja käden jälki näkyvät. Muurarin varsinaista työtä eivät koneet pysty korvaamaan, mutta työssä tarvittavien raskaiden materiaalien siirroissa ja nostoissa koneiden apu on välttämätöntä.

Muurarin keskeisin taito on tiilien tai muiden kiviaineisten rakennuskappaleiden liittäminen toisiinsa ja/tai alustaansa. Liitosaineena käytetään enimmäkseen laastia. Rakennuskappaleet voivat olla savi- tai kalkkihiekkatiiliä, kiviharkkoja tai -laattoja, betoni- tai kevytbetoniharkkoja sekä keraamisia laattoja.

Muurareita toimii esimerkiksi seuraavissa työtehtävissä: harkkomuurareina, hormimuurareina, laattatyöntekijöinä, rappaajina, seinämuurareina, tasoitetyönteklijöinä, teknisinä muurareina ja tulisijamuurareina.

Muurareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat melu ja vaihtelevat lämpöolosuhteet. Rakennustyölle tyypilliseen tapaan kylmyys ja veto talvisin sekä kuumuus kesäisin aiheuttavat joissakin työvaiheissa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentävät työolosuhteita.

Koneet ja työmenetelmät

Muuraustöissä käytetään vain muutamia voimakasta melua synnyttäviä koneita. Lähinnä altistumista saattaa aiheutua tiilien tai betoni-, kaakeli- tai keraamisten laattojen leikkauksesta tiili- tai laattasahalla. Samoin vähäisessä määrin käytetään poravasaraa tai iskuporakonetta esimerkiksi linjalautojen kiinnitykseen. Muuraustöitä tehdään usein runkotöiden yhteydessä, jolloin muualta työmaalta tuleva melu voi olla melko voimakasta.

EU:n alueella myynnissä olevien meluisien (yli 85 dB) ja tärisevien (yli 2,5 m/s2) käsikoneiden ja liikkuvien  työkoneiden valmistajien tulee koneen ohjeissa antaa selvitys melupäästöstä. Koneen ostaja voi ilmoitettujen suureiden avulla ainakin jossin määrin vertailla eri merkkisiä koneita toisiinsa ja valita vähäpäästöisimmät koneet. Ongelmia vertailuun aiheuttaa sopivien mittausstandardien puute, osa valmistajista saattaa ilmoitaa äänipäästötiedot joutokäynnillä, osa todellisissa määritellyissä työskentelyolosuhteissa.

Poravasarat, melutasot käyttäjän paikalla 80-100 dB

  • kiinnikkeiden poraus
  • satunnaisesti piikkaus
  • kivi- ja laattasahat, melutaso käyttäjän paikalla 85-107 dB
  • tiilien ja laattojen leikkaus

Kehittämisehdotuksia

Melu

  • koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. Tarkista ja vertaile koneiden melupäästöjä ohjeista uutta konetta hankittaessa.
  • koneiden ja työkalujen kunnossapito
  • suojainten käyttö aina koneita käytettäessä

Tärinä

  • koneiden valinta: valitse vähiten tärisevä (tärinäpäästö pitää ilmoittaa koneen ohjeissa)
  • valitse kone, jossa hyvät vaimennetut kahvat tai joustava pinnoite
  • koneen ergonomia vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta raajaan siirtyvään tärinään, kevyempi hyvin muotoiltu rasittaa vähemmän
  • lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä; käytä asianmukaisia työkäsineitä

UV-säteily

  • silmiensuojaimet aina hitsattaessa, puikko- ja kaasukaarihitsauksessa myös kasvojen ja käsien suojaus

Kylmyys ja veto

  • ulkotöissä telttasuojaus, sisätyöt ovien ja ikkunoiden asennuksen jälkeen
  • asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi

Valaistus

  • rakennuksen tulevia valaistusasennuksia voidaan usein hyödyntää jo rakentamisvaiheessa
  • hyvä valaistus kiinteisiin työpaikkoihin ja riittävästi valoa kulkuteille
  • kohdevalaisimia työkohteisiin
  • pahimmissa paikoissa otsavalaisin apuna, jättää kädet vapaiksi ja valo helposti suunnattavissa katselukohteseen

Muuraustyössä esiintyvät kuormittavat työt

Tiilimuuraus

  • jos työtila on ahdas, aiheuttaa se selän hankalan työasennon
  • toistuvat leveät tarttumisotteet kuormittavat kyynärvarren lihaksia
  • jatkuvasti toistuva kumartelu alas ja nousu pystyasentoon kuormittaa sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkiertoelimistöä
  • tiililetkan ja laastiastian sijoittelulla on ratkaiseva merkitys vartalon lihasten kuormittumiseen
  • sopimaton telinekorkeus (kädet yli hartiatason, pää taakse taipuneena) kuormittaa niska-hartiaseudun ja olkavarren lihaksia
  • jatkuva edestakainen kiipeily kuormittaa alaraajojen lihaksia
  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Tiilien leikkaaminen

  • sopimaton työtason korkeus (kumara asento) kuormittaa selän rakenteita
  • huonosti käteen sopivat työkalut kuormittavat yläraajojen lihasten ohella hartian, olkaseudun ja niskan lihaksia.

Laastin valmistus

  • sopimattomalle korkeudelle sijoitetut tarvikkeet ja välineet kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä
  • painavien ja hankalan muotoisten taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä

Harkkomuuraus

  • katkaisutyössä käytetyt työskentelykorkeudet ovat usein liian matalia, mikä aiheuttaa selän kumaria asentoja
  • painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä
  • muurattavan seinän korkeuden edetessä katonrajaa kohden niska on taipuneena, kiertyneenä tai kallistuneena
  • ranteiden ja sormien nivelet ja lihakset kuormittuvat harkkojen käsittelyssä johtuen hankalasta muodosta ja pitävän otteen saamisen vaikeudesta
  • työtä keventävien apuvälineiden käyttö on vähäistä ja koetaan hidastavan työtä

Työasentojen vaikutus kuormittumiseen

Niskan etukumara asento 

  • staattinen kuormittuminen niskan alueen ja hartiaseudun lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Niskan taakse taipunut asento

  • staattinen kuormittuminen niskan alueen ja hartiaseudun ja osittain myös selän lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Selän etukumara asento 

  • staattinen kuormittuminen selän ja pakaroiden lihaksissa
  • nivelsiteiden venyminen

Polvi-, kyykkyasento 

  • staattinen kuormittuminen alaraajojen lihaksissa
  • nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen
  • aineenvaihdunnan estyminen

Kädet koholla työskentely 

  • staattinen kuormittuminen olkahartiaseudun lihaksissa
  • nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen

Makuuasennossa työskentely (+kädet koholla työskentely)

  • niskahartiaseudun, olka- ja käsivarren lihasten staattinen kuormittuminen
  • aineenvaihdunnan estyminen
  • alaraajojen ja selän lihasten staattinen kuormittuminen

Ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot 

  • ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet ja staattiset asennot aiheuttavat lihaskuormitusta
  • nivelten kuormittuminen

Ratkaisuehdotuksia

Miten muurari voi keventää työtään?

  • Kyykkyasennossa pyri käyttämään hyvin suojaavia polvisuojia
  • Nouse riittävän usein ylös
  • Venytä pohkeita (seiso seinästä käsivarsien etäisyydellä, nojaa kämmenillä seinää vasten ja paina kantapäät tiukasti lattiaan)

Selän kierto

  • tuo tiilipino mahdollisimman lähelle työkohdetta
  • tiiliä ottaessasi hyödynnä painonsiirtoa kiertymisen sijasta (muurarin vastaliikeopas, työturvallisuuskeskus)

Altisteet ja altistavat työvaiheet

Laasti-, sementti,- betoni-, tasoite- ja kivipölyt:

Ihokontakti laastin, sementin, betonin ja tasoitteiden kanssa

  • suomalaisissa sementeissä vesiliukoinen kromi poistettu ferrosulfaatin lisäyksellä, kromiallergiariski vähentynyt
  • sementissä kuitenkin edelleen nikkeliä ja kobolttia
  • sementti, betoni, laastit ja tasoitteet voimakkaasti emäksisiä, sen takia ihoa ärsyttäviä ja syövyttäviä (pH 10-12)

Laasti-, sementti,- betoni-, tasoite- ja kivipölyjen hengittäminen

  • laastin sekoitus yleensä muurarin apumiehen työtä
  • tiilien katkaisu ja leikkaus: joko vähän pölyä synnyttävillä katkaisulaitteilla tai hiomalaikalla, jolloin muodostuu hyvin paljon kvartsipitoista pölyä (silikoosiriski)
  • tasoitteet usein emäksisiä, ärsyttävät ihoa ja pöly myös hengitysteitä

Isosyanaatit

  • saumauksessa yms. käytetyssä uretaanivaahdossa MDI:ta, joka vaikeasti haihtuva, voi kuitenkin aiheuttaa joillekin hengitysteiden herkistymistä
  • ihoaltistuminen mahdollinen saumausvaahtoja käsiteltäessä

Eristevillat

  • altistuminen pölylle ja kuiduille lasivilla- ja vuorivillaeristeen asennuksessa, myös muurarit asentavat jonkin verran lämpöeristeitä sekä tilisijojen muurauksessa että seinien muurauksessa
  • hengittyvien kuitujen pitoisuudet työilmassa pieniä, mutta voivat aiheuttaa ylempien hengitysteiden ärsytystä

Asbesti

  • aiemmin myös muurareilla paljon, etenkin tulenkestävien rakenteiden kuten takkojen ja tulisijojen muurauksessa.
  • asbestisairauksia tutkineessa Työterveyslaitoksen seulontatutkimuksessa todettiin 31 %:lla tutkituista 1468 muurarista asbestialtistukseen viittaavia löydöksiä röntgenkuvissa (seulapositiiviset)
  • nykyisin satunnaista asbestialtistumista voi tapahtua korjausrakennustyömailla

Muut työt:

  • esim. paikkausaineissa käytetään epoksituotteita

Tekniset muuraukset

  • aiemmin paljon asbestialtistumista
  • pölyisiä purkutöitä (altistumista pölylle, kvartsille, asbestille, keraamisille kuiduille)
  • uusissa asennustöissä keraamisia kuituja (syöpävaarallisia, työntekijät ilmoitettava ASA-tiedostoon)
  • uusissakin materiaaleissa paljon kvartsipitoisia aineita: pölyaltistuminen laastien sekoituksessa, tiilien leikkauksessa ja purkutöissä

Allergisen ihottuman ja/tai astman aiheuttajia

  • kromi nahkakäsineissä (sementissä nykyisin alle 2 ppm)
  • nikkeli ja koboltti sementissä
  • MDI saumausvaahdoissa
  • kumikemikaalit
  • isotiatsolinonit (valmiiksi sekoitetuissa tasoitemassoissa)

Ärsytysihottuman aiheuttajia

  • laasti-, sementti- ja betonipöly, kosketus emäksisen laastin, sementin ja betonin kanssa: sekä kalkkilaasti että sementtilaasti voimakkaasti emäksisiä
  • eristevillapöly
  • märkätyö

Torjuntakeinot

Laastin valmistus

  • sekoitus ulkona, aineiden satsaus mieluiten koneellisesti
  • jos sekoitetaan säkkitavarasta, säkkien pölyttämistä vältettävä
  • työvaatteiden puhdistus työn jälkeen,
  • hengityksensuojain (P2), ihon suojaus (miel. vuorilliset kumi- tai muovikäsineet)

Muuraustyö

  • käsien ihon suojaus sekä kalkki- että sementtilaasteja käsiteltäessä
  • hyvä henkilökohtainen hygienia, käsien ja työvaatteiden pesu, käsien rasvaus työn jälkeen

Eristevillatyöt

  • varovainen käsittely
  • hyvä ihon suojaus, hengityksensuojaimet, silmien suojaimet
  • huolellinen peseytyminen työn jälkeen, työvaatteet pestävä erillään muusta pyykistä

Asbestimateriaalien purku

  • asbestikartoitukset ja asbestipurkutyöt ennen muiden töiden aloittamista
  • jos asbestimateriaaleja löytyy, meneillään oleva työ keskeytettävä ja kutsuttava asbestipurkuyritys paikalle, asbestipurku on erikoistyötä!

Muiden materiaalien purku

  • purettavien materiaalien kostutus
  • hyvä ilmanvaihto
  • purkujäte pois välittömästi purun jälkeen, välisiivoukset pölyn määrän vähentämiseksi
  • pölynsuojaimet purkutyön aikana tiloissa työskenteleville
  • kosteusvauriokohteissa hyvä henkilönsuojaus (puhallinsuojain P3/A2)

Ihon suojaus

Ihon suojaukseen käsiteltäessä epoksiliimoja ja muita epoksituotteita tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Epoksityöhön tarvitaan sopivat kumi- tai muovikäsineet.

Muurareiden työtä voidaan pitää tapaturmariskien suhteen vaarallisena työnä.

Tärkeimmät muurarien työtapaturmien aiheuttajat ovat olleet työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet. Tärkeimmät tapaturmatyypit muurareilla ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen (jota on sattunut suhteellisesti enemmän kuin rakennusammateissa keskimäärin), putoaminen ja lentävät sirut jne.

Muurareiden tapaturmavammojen laatu on tyypillinen, mutta se poikkea kaikkien rakentajien vammojen laadusta sijoiltaan menojen ja nyrjähdysten/venähdysten suurempana suhteellisena osuutena ja pintavammojen pienempänä osuutena.

Eniten muurarit ovat loukanneet tapaturmissa alaraajoja, selkää, kämmeniä ja sormia ja yläraajoja.

Tapaturmavaarojen torjunta

Muuraustyön turvallisuus

  • Tutustu laastien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja koneiden käyttöohjeisiin. Älä käytä viallista konetta.
  • Varmista, että työkohteen alla liikkuminen on estetty rajaamalla tarpeellinen suoja-alue.
  • Kiinnitä huomiota muuraustelineiden ja nousuteiden kestävyyteen ja kuntoon.
  • Varmista, että työtasojen ja aukkojen putoamissuojaukset ovat paikallaan.
  • Huolehdi riittävästä valaistuksesta sekä työkohteen ja kulkureittien siisteydestä ja järjestyksestä, muista talvella jään ja lumen poisto.

Tarvittavat suoja- ja apuvälineet

  • Hyväksyttyä mallia oleva hengityssuojain laastin valmistuksessa ja kulmahiomakonetta käytettäessä
  • Silmä- ja kuulosuojaimet tiilisahaa ja kulmahiomakonetta käytettäessä
  • Turvajalkineet ja suojakäsineet, lisäksi kasvosuojain suolahappoliuosta käsiteltäessä
  • Suojakypärä aina kun yläpuolella työskennellään
  • Turvavaljaat köysineen, jos putoamisvaaraa ei voida muuten torjua

Lisäksi kannattaa huolehtia seuraavista turvallisuusnäkökohdista

  • Työkohteiden päivittäinen siivous
  • Laittomien pukkien ja telineiden poistaminen käytöstä
  • Törröttävien terästen poistaminen muurausmestojen yläpuolelta
  • Mastonostimien kantavuuden varmistaminen; ei liikaa tiiliä kerralla nostimeen
  • Sen varmistaminen, ettei tiiliä tai laastia nostettaessa nostoapuvälineet tartu telineosiin ja suista muurareita telineiltä

Tarkastuksen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistuksista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Terveystarkastuksessa erityisesti huomioitavia tekijöitä

Erityiset altisteet/kuormitukset

  • Märkä sementti, laastin, tiilen, tasoitteiden pölyt
  • Asbesti (korjausrakentaminen ja aikaisempi altistuminen)
  • Selän ja yläraajojen kuormitus, hankalat työasennot

Terveystarkastus

  • Hengitystieoireet, keuhkojentoimintakokeena spirometria, keuhkoröntgenkuvaus
  • Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota käsien ihoon, selän ja yläraajojen terveyteen.
  • Varhaisdiagnostiikka: ärsytyskosketusihottuma, allerginen ihottuma, yläraajojen sairaudet, krooninen keuhkoputkentulehdus, asbestisairaudet.

Tietojen antaminen ja ohjaus

  • Iho kannattaa suojata
  • Työasennot, kantaminen, nostaminen kuormittavat, vastaliikkeet, tauotus ja apuvälineet helpottavat