Tierakennuskone

Teitä, lentokenttäalueita ja teollisuusalueita päällystetään koneellisesti asfaltilla tai betonilla. Ennen päällystämistä jyränkuljettaja tasoittaa ja tiivistää maakerrosta täry-, valssi- tai kumipyöräjyrällä.

Kunnossapitotöitä ovat alueellisella urakalla hoidetut kesto- ja kevytpäällysteteiden paikkaus, lumi-, hiekoitus-, suolaus tavallisimmin auroilla, harjoilla yms. laitteilla varustetuilla kuorma-autoilla. Tehtäviin kuuluu myös vihertyöt sekä puhtaanapito. Tehtävissä toimivat vastaavat yleensä ajamiensa koneiden perushuoltoon ja puhdistukseen liittyvistä tehtävistä. Tietöissä työympäristö luonnollisesti vaihtelee paljon, mikä luo siihen oman vaihtelunsa. Asfalttityö on fyysinen rasittavaa ja likaista. Siinä altistuu päällystemassan voimakkaille katkuille.

Rakennuskoneenkuljettaja työhön kuuluu erilaisten rakennus- ja maarakennustyömaalla käytettävien koneiden käyttö ja päivittäinen kunnossapito. Tavallisimmat käytössä olevat koneet ovat tela- ja pyöräalustaiset kaivinkoneet, pyöräkuormaajat,  traktorikaivurit ja telapuskutraktorit.

Keskeiset terveydelliset fysikaaliset riskitekijät rakennuskoneenkuljettajan työssä ovat

  • ohjaamoiden melu
  • kehoon kohdistuva tärinä
  • ohjaamoiden kuumuus kesäisin ja ajoittainen kylmyys ja veto talvisin

Myös huono valaistus aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentää työolosuhteita.

Kehittämisehdotuksia ja tiedonlähteitä

Melu

  • työvaiheiden oikealla ajoituksella voidaan myös kuljettajien melualtistusta vähentää jossain määrin
  • hiljaisempien koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana; tarkista hankintavaiheessa ilmoitettu äänitaso ohjaamossa
  • koneiden kunnossapito, erityisesti ohjaamon tiivistys
  • sulje aina ikkunat ja ovet, kun se on mahdollista
  • tarvittaessa suojainten käyttö

Tärinä

  • koneiden valinta; tarkista hankintavaiheessa ilmoitettu tärinätaso
  • koneen käyttö, ajonopeus maastossa vaikuttaa merkittävästi tärinätasoon

Kylmyys ja veto

  • koneiden kunnossapito, erityisesti ohjaamon tiiviys
  • asianmukainen työvaatetus, tarvittaessa esim. kunnossapitotöiden aikana useampi- kerroksinen vaatetus: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta
  • pään, jalkojen ja käsien suojaus tärkeää

Kuumuus ja lämpösäteily

  • mikäli ohjaamoa ei ole jo uutena varustettu jäähdytyksellä, kohtuuhintaisia ohjaamoihin sopivia jäähdyttimiä on jo markkinoilla
  • auringonsuojakaihtimilla voidaan vähentää auringonsäteilyn aiheuttamaa kuormitusta

Voit vaikuttaa haitallisuuteen myös omilla toimillasi:

  • huolehdi terveydestäsi ja kunnostasi
  • pukeudu oikein
  • nauti riittävästi nestettä ja syö monipuolisesti
  • huolehdi tauotuksesta

Tierakennuskoneenkuljettaja/maansiirtokoneenkuljettaja työskentelevät hyvin erilaisissa työtehtävissä ja työkoneiden rakenne ja tarkoitus vaihtelevat. Tästä johtuen ohjaamot ovat erilaisia, samoin hallintalaitteet ja istuimet. Koneenkuljettajan työ ei ole kokonaiskuormituksen perusteella fyysisesti raskasta työtä.

Pääosin koneiden avulla tehtävä työ vähentää merkittävästi kokonaiskuormitusta. Työn kuormittavuutta sen sijaan lisää staattista lihastyötä vaativa istumatyö. Kuormitus kohdistuu erityisesti selkään ja niska-hartiaseutuun. Istumasentoon vaikuttaa kohteen näkeminen ja muun työmaaliikenteen seuraaminen. Työssä energeettinen kulutus ei nouse suureksi.

Istuminen

Istumisen epäedullisia vaikutuksia on pyritty vähentämään monin eri tavoin. Useimmiten tärkeä yksittäinen tekijä istumatyössä on ristiselän tukeminen. Tämän lisäksi selkälihasten tulisi olla mahdollisimman rentoina, samoin niska-hartialihasten. Tämän takia istuimen ominaisuudet ja säädöt nousevat arvoonsa. Istuimissa tulee olla riittävästi säätöjä (mm. istuinosan, selkänojan korkeuden ja kallistuksen säädöt sekä kyynärnojien säätömahdollisuus).

Tutkimuksissa selän ja niskahartiaseudun terveyteen on todettu vaikuttavan seuraavat seikat. Erityisesti luvut ovat ohjeellisia, hyvä ajoasento löytyy yksilöllisesti istuinta säätämällä ottamalla huomioon perusasiat (ristiselän tuki, selkänojan kallistus, istuimen korkeus).

  • selkänojan kallistus taaksepäin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
  • selkänojan kallistus 110°, lähes rento selän asento
  • tuki lanneselän kohdalle, lannerangan asento lähes sama kuin seisoma-asennossa
  • käsien tukeminen käsinojiin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
  • kallistettu istuinpinta helpottaa luonnollisen notkoasennon ylläpitämistä, 5-30°

Tauotus ja elpymisliikunta

Säännöllisten taukojen pitäminen ja elpymisliikunta liikunta lisäävät verenkiertoa eli aivojen ja lihasten aineenvaihdunta parantuu. Tästä seuraa havaintokyvyn, tarkkuuden, nopeuden ja vireyden lisääntyminen. Elpymisliikkeet vähentävät niveliin kohdistuvaa painetta, nivelrakenteiden hankausta ja puristumista.

Istumatyötä tekeville on tärkeää tehdä erityisesti selän ja niskahartialihasten elpymisliikkeitä, mutta myös esim. ranteen ojentajien ja koukistajalihasten venytykset elvyttävät (ohjauspyörän puristaminen).

Tauon aikana olisi hyvä myös kävellä, palauttaa selän lihasten verenkiertoa.

Ratkaisuehdotuksia

  • Tauotuksella pystytään estämään tehokkaasti mm. selän ja niskahartiaseudun väsymys, muutamat selän elpymisliikkeet onnistuvat myös työn lomassa
  • Työn lomassa tehtäväksi suositellaan vastaliikkeiden tekemistä, kyynärpäät, olkapäät ja selkä.
  • Selkää  voi lepuuttaa mm. nojaamalla taaksepäin penkissä tai pyöristämällä sitä nojaamalla rattiin
  • Kuljettajille olisi hyödyllistä ohjata työterveyshuollon toimesta venyttäviä/ vahvistavia liikkeitä olkapään ja selän rakenteille (mm. työfysioterapeutin henkilökohtaisesti antama ohjaus).
  • Istuimeen tulee kiinnittää huomiota, korjata mahdolliset viat (säädöt rikki tai jumissa)
  • Omaehtoisen liikunnan tukeminen (erityisesti vatsa ja selkälihasten hyvä kunto auttaa pitämään selän kunnossa)

Keskeiset kemialliset haittatekijät maarakennuskoneen kuljettajan työssä:

  • kivipölyt (mukana kvartsi),  ja muut pölyt
  • pakokaasut
  • öljyt ja rasvat

Työkohteet ovat aina ulkona, nykyisin useimmissa koneissa on kuitenkin ilmastoidut ohjaamot.

Altisteet ja altistavat työvaiheet

Maarakennuskoneen kuljettaja käyttää ja huoltaa erilaisia työkoneita, kuten kaivureita, pyöräkuormaajia, puskukoneita ja tiehöyliä. Työmaat voivat olla erilaisia, tienpohjia, rakennusten perustuksia, ja tunnelirakentamista. Ilman epäpuhtauksien kannalta hankalimpia kohteita ovat maanalaiset tunnelityömaat.

Kivipöly ja muut pölyt

  • siirrettävä kiviaines pölisee,  kivipölyssä mukana myös kvartsia, joten  koneenkuljettajat altistuvat jonkin verran myös kvartsipölylle (suurissa pölyaltistuksissa silikoosiriski)
  • nykyisin koneissa on suljetut ohjaamot ja niissä yleensä tuloilman suodatus. Jos suodatus toimii hyvin, koneenkuljettajien altistuminen pölylle ja kvartsille on melko pientä

Asbesti

  • jonkin verran asbestialtistumista on tapahtunut aiemmin työkoneiden huoltojen yhteydessä (vähentynyt 1980-luvulla ja loppunut 1990-luvun alkupuolella)
  • työntekijöillä voi olla myös asbestialtistuskuormaa muista ammateista

Pakokaasut

  • koneiden pakokaasut voivat aiheuttaa epämiellyttävyyttä ja ärsytysoireita
  • erityisen voimakkaana pakokaasu- ja dieselnokialtistuminen voi esiintyä tunnelityömailla
  • tunnelityömailla murskeen lastauksen alkaessa ilmassa on paljon räjäytys- ja pakokaasuja

Liuotinaineet ja polttoaineet

  • koneenkuljettaja tankkaa koneen dieselpolttoaineella
  • koneen puhdistuksissa ja huolloissa voidaan käyttää liuotinaineita, esim. liuotinbensiiniä

Saastuneet maat

  • saastuneiden maiden käsittelyssä voi esiintyä laajamittaisesti monia myrkkyjä
  • kohteesta riippuen maamassassa voi olla haitallisia määriä liuotinaineita (esim. klooratut ja aromaattiset hiilivedyt), kivihiilipikeä, kyllästämökemikaaleja (kreosootti, CCA, kloorifenolit), myrkyllisiä metalleja (lyijy, arseeni, kadmium) jne.

Muut altisteet

  • voiteluöljyjä yms. koneen huolloissa

Allergisen ihottuman ja astman aiheuttajia

  • kromi nahkakäsineissä
  • kumikemikaalit (suojakäsineissä ja kumibitumeissa)
  • nikkeli työkaluissa
  • kromi nahkakäsineissä
  • kumikemikaalit

Ärsytysihottuman aiheuttajia

  • polttoaineet, liuottimet
  • voitelu- ja hydrauliikkaöljyt
  • kivimurske, pöly
  • UV-säteily
  • märkä työ

 Torjuntakeinot

Pölyntorjunta

  • ilmastoidut ohjaamot, joissa hyvä pölynsuodatus. Ohjaamon ikkunat ja ovet pidettävä kiinni, muuten pöly likaa ohjaamon
  • pölyävän materiaalin kostutus
  • mahdollisuuksien mukaan koneen sijainti työkohteesta katsoen tuulen yläpuolella
  • ohjaamoon tullessa kengät puhdistettava jos mahdollista
  • ohjaamon pölynsuodattimet uusittava riittävän usein
  • ohjaamo tulee siivota riittävän usein

Saastuneet maa-alueet

  • saastuneiden maa-alueiden kunnostuskohteissa työ ja altistumisseuranta suunniteltava kohteen esitietojen perusteella
  • pölyävän materiaalin kostutus
  • mahdollisuuksien mukaan koneen sijainti työkohteesta katsoen tuulen yläpuolella
  • ohjaamojen puhdistus riittävän tiheää
  • koneiden ohjaamojen suodatukseen voidaan tarvita erikoissuodattimia
  • työjalkineet puhdistetaan riittävän usein (tai vaihtojalkineet ohjaamoon
  • työvaatteet vaihdetaan riittävän usein
  • kohteeseen soveltuvat hengityksensuojaimet, joita käytetään tarvittaessa esim. koneeseen siirryttäessä
  • työntekijöiden altistumisseuranta usein tarpeen  (liuottimet, raskasmetallit, kloorifenolit yms)

Pakokaasut/räjäytyskaasut

  • koneiden ohjaamojen suodatus poistaa yleensä hiukkasmaiset epäpuhtaudet
  • työkoneissa ei yleensä ole pakokaasujen puhdistimia ja katalyyttejä kuten dieselautoissa
  • huonosti tuulettuvissa kohteissa (ahtaat paikat, tunnelit) voi pakokaasujen määrä olla yli ohjearvojen (dieselnoki, typpidioksidi)
  • työkoneiden pakokaasunpuhdistusjärjestelmiä tulisi kehittää
  • tunnelityömailla tulisi odotusaika räjäytyksestä murskeen lastaukseen olla riittävän pitkä, jotta räjäytyskaasujen pitoisuudet ehtivät laskea
  • tarvittaessa hengityksensuojain, jos joudutaan liikkumaan ohjaamon ulkopuolella (puolinaamari tai puhallinsuojain, jossa yhdistelmäsuodatin P2A2B2)

Polttonesteiden, öljyjen ja liuottimien käsittely

  • polttonesteet ja liuottimet palavia nesteitä, tuotteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tulee ottaa huomioon tulenarkuus
  • suojakäsineet (tarkista käyttöturvallisuustiedotteesta, usein nitriilikäsine on hyvä)
  • jos liuottimia käsitellään paljon, tarvittaessa hengityksensuojain (A2 suodatin)

Työkoneenkuljettajien työtä voidaan pitää tapaturmariskien suhteen keskimääräistä vähemmän vaarallisena työnä.

Yleisimpiä työkoneenkuljettajien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat olleet työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Poikkeuksena on kuitenkin kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä huomattavasti suurempi osuus.

Työkoneenkuljettajien yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen, esineisiin satuttaminen, putoaminen, esineiden väliin/sisäänjääminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai –rasittuminen. Työkoneenkuljettajien jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; esineisiin satuttamisen keskimääräistä pienempi osuus, kaatumisen ja liukastumisen ja esineiden väliin tai sisäänjäämisen keskimääräistä suuremmat osuudet.

Yleisimpiä työkoneenkuljettajien tapaturmavammoja ovat olleet nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, ruhje- ja musertumavammat, luunmurtumat ja pintavammat, joiden osuus on ollut keskimääristä vähäisempää.

Työkoneenkuljettajien vammat ovat kohdistuneet yleisimmin alaraajoihin, käsiin, ja selkään samoin kuin rakennusalalla yleensäkin, mutta huomiota kiinnittää alaraajoihin kohdistuneiden vammojen keskimääräistä suurempi osuus ja vastaavasti käsiin kohdistuneiden vammojen keskimääräistä pienempi osuus.

Tarkastukseen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä  saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistumisista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Erityisesti huomioitavia tekijöitä

Pölyt erityisesti kivipöly/kvartsi ja melu ovat yleisimmät altisteet. Koko kehon tärinä voi olla ajoneuvosta riippuen ongelma. Hytti ja istuimen säädöt ovat avainasemassa lämpötilaltaan, pölyttömyydeltään ja ergonomialtaan sopivan työtilan saamiseksi. Työmaasta riippuen hankaliakin kemiallisia altisteita kuten saastuneet maat. Diesel pakokaasu on syöpävaarallista, muista tarvittaessa ASA rekisteröinti.

Terveystarkastus

  • Keuhkojen toimintakokeet, keuhkoröntgenkuvaus (silikoosi vaara).
  • Tuki-ja liikuntaelimistö, etenkin selkä.
  • Tärinä mahdolliset haittavaikutukset: tasapaino, verenpaine

Tietojen antaminen ja ohjaus

  • Hytin pölysuodattimet, siivous ym. pölyntorjunta.
  • Pölyn ja kemikaalien haittavaikutukset.
  • Oman fyysisen kunnon ylläpito, “Kuljettajan jumppa”