26.11.2020

Tiedote 45/2020

Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa tuotetaan tietoa työhyvinvoinnista koronapandemian aikana sekä johtopäätöksiä ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Jo aiemmin julkaistujen tutkimustulosten perusteella tiedetään, että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronakeväänä. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, miksi näin tapahtui.

Tarkastelun kohteena olivat demografiset tekijät (muun muassa ikä ja sukupuoli), työn taustatekijät (muun muassa asema työssä, työtunnit, sektori), etä- ja lähikontaktityön määrä sekä työoloissa tapahtuneet muutokset korona-ajan myötä (oikeudenmukaisuus, yhteenkuuluvuus ja epävarmuus).

Epävarmuus tulevasta on yhteydessä työuupumukseen

Työn imun ja työtyytyväisyyden kasvua ennustivat tarkastelluista tekijöistä eniten oikeudenmukaisen kohtelun ja yhteenkuuluvuuden lisääntyminen. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä työssä koettua tunne- ja motivaatiotilaa.

–  Hyvinvointia edistävän oikeudenmukaisen toiminnan keskeisiä kulmakiviä ovat johdonmukaisuus, kuulluksi tuleminen ja arvostava kohtelu. Nämä kokemukset ovat omiaan edistämään työssä koettua yhteisöllisyyttä, toteaa erikoistukija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Työuupumuksen ja työssä tylsistymisen lisääntymiseen olivat vahvimmin yhteydessä yhteenkuuluvuuden heikentyminen ja epävarmuuden kasvu.

–  Työssä koettua epävarmuutta vähennetään säännöllisellä kaksisuuntaisella ja avoimella viestinnällä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Kaiken kaikkiaan muutokset kolmessa tarkastellussa työolotekijässä selitti keskimäärin kaksi kolmasosaa muutoksista eri työhyvinvoinnin indikaattorissa ja muut 13 tarkasteltua tekijää yhteensä vain kolmasosan.

Työn voimavaroja kannattaa vaalia korona-aikana

– Oikeudenmukainen kohtelu työssä, yhteisöllisyys ja varmuus tulevasta vahvistavat tutkimuksen mukaan työhyvinvointia riippumatta työntekijän iästä, sukupuolesta, asemasta tai siitä, tekeekö hän etä- vai läsnätyötä, Hakanen kertoo.

Hakasen mukaan voidaan olettaa, monet muutkin työn voimavarat, joita tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu, ovat tärkeitä myös korona-aikana.

– Näitä voimavaroja ovat esimerkiksi se, että näkee työnsä aikaansaannokset ja tarkoituksen, voi käyttää taitojaan monipuolisesti, kokee arvostusta ja saa palautetta.

Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuodenvaihteessa 20192020 osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä) ja seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020. Kyselyihin vastasi 1006 työssä käyvää suomalaista.

Tutkimuksen tuloksia julkaistaan hankkeen verkkosivuilla https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

#koronavirus #mitenSuomivoi #työhyvinvointi #työkykyinenSuomi

Lisätiedot:

tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi

erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen[at]ttl.fi