25.10.2018

Tiedote 39/2018

– Halusimme selvittää, miten muutokset työmarkkinoilla vaikuttavat sairauspoissaoloihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Varsinkin julkinen sektori ja sote-ala ovat olleet suurien muutospaineiden alla viime vuosina, kertoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

– On tärkeää ymmärtää vaikutusmekanismeja, jotta päättäjät osaavat suunnata resursseja fiksusti työkyvyn tukemiseen ja työurien pidentämiseen.

Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairausryhmään: Tuki- ja liikuntaelin- (TULE), mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairauksiin.  

Tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot olivat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaikissa kolmessa sairausryhmässä.

Sairauspoissaolojen yleisyys julkisella sektorilla saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin tai siihen, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joiden sairauspoissaoloriski on jo ennalta suuri.

Vain sote-alalla ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä kaventui

Tutkimuksessa ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui sote-alalla vuoden 2009 jälkeen.  Kaventuminen voi johtua monista syistä.

– Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen, arvelee Leinonen.


Yhteiskunnan taloudellinen tila vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään

Taloussuhdanteet eivät näytä pitkällä tähtäimellä selittävän eroa julkisen ja yksityisen sektorin sairauspoissaolojen välillä, mutta sairauspoissaolojen kokonaismäärän vaihtelua ne osittain selittävät.

Lamavuonna 2009 notkahdus sairauspoissaoloissa näkyi varsinkin yksityisellä sektorilla. Tässä tutkimuksessa lasku näkyi erityisesti TULE-sairauksista aiheutuneissa poissaoloissa ja aikaisemmissa tutkimuksissa erityisesti miesvaltaisella teollisuuden alalla, johon laman tiedetään vaikuttaneen.

–  Laskusuhdanteen aikana terveysongelmat saattavat johtaa yhä useamman palkkatyön ulkopuolelle ja töihin jäävät terveimmät, jolloin sairauspoissaolojen määrä laskee. Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä, kertoo Leinonen.

–  Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä puolestaan saattaa nousta, kun työtä on yhä useammalle, myös osatyökykyiselle.

Tätä kehitystä näyttäisivät tukevan myös Kelan tuoreimmat tilastot. Vuonna 2017 pitkien sairauspoissaolojen lasku taittui. Muutos aiheutui pääasiassa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvusta.

Taloustilanteen lisäksi poissaolojen määrään vaikuttavat myös yleinen terveyden kehitys, työkyvyn tukitoimet ja työelämän muutos.

– Esimerkiksi osasairausvapaan käytön kasvu tai etätyön lisääntyminen saattavat vähentää sairauspoissaoloja, muistuttaa Leinonen.

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin eroja sairauspoissaolojaksolle jääneiden osuudessa julkisen ja yksityisen sektorin välillä 2005 – 2013. Tutkimuksessa käytettiin tietoja Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Sairauspoissaolotieto perustui sairausvakuutuksesta korvattuihin kausiin, jotka alkavat 10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairauteen: Tule-, mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairaudet. Tutkimusartikkeli on julkaistu Duodecimin lääketieteellisessä aikakauskirjassa 17/2018.

 

Lisätietoja:
Taina Leinonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen@ttl.fi

Taina Leinonen esitteli tutkimuksen tuloksia Sairauspoissaolot ja uusi työelämä -seminaarissa 25.10.2018. Seminaarin esitykset (pdf) löytyvät tältä sivulta kohdasta ”Tutustu myös”.

Tutkimusartikkeli Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla, mutta pienentynyt sote-alalla. Taina Leinonen, Svetlana, Solovieva, Kirsti Husgafvel-Pursiainen, Lauri J. Virta, Mikko Laaksonen, Ilona Autti-Rämö ja Eira Viikari-Juntura, Duodecim, Lääketieteellinen aikakauskirja 17/2018


Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Solovieva S. Cause-specific sickness absence trends by occupational class and industrial sector in the context of recent labour market changes: a Finnish panel data study. BMJ Open 2018;8:e019822.

Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M, Autti-Rämö I, Solovieva S. Labour market segregation and gender differences in sickness absence: trends in 2005–2013 in Finland. Ann Work Expo Health 2018;62:438–49.

Kelan sairauspoissaolotilastot (pitkät sairauspoissaolot)
Tiedote 19.3.2018 Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet
Kelan tutkimusblogit, jotka liittyvät sairauspoissaoloihin