1.  Yleistä

Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien pitoisuudet työpaikoilla pitää 1990-luvulla hyväksyttyjen kansainvälisten kriteerien mukaan mitata käyttäen hengittyvää, keuhko- tai alveolijaetta kerääviä laitteita. Hengittyvä pöly koostuu jakeesta, jota hengitetään suun ja nenän kautta. Keuhkojae koostuu hiukkasista, jotka kulkeutuvat keuhkoputkistoon, ja alveolijae kulkeutuu syvimmälle keuhkoihin, keuhkorakkuloihin asti. Tässä ohjeessa kuvataan hengittyvän pölyn näytteenotto. Hengittyvä pöly tulee kerätä laitteistolla, joka mahdollisimman hyvin noudattaa standardissa EN 481 esitettyä hengittyvän pölyn sopimusta. Tällainen laitteisto on esim. IOM-keräin ja pumppu, jonka virtausnopeus on 2,0 l/min. Jos tutkittavalle pölylle on annettu hengittyvän pölyn HTP-arvo, myös mittaukset tulee tehdä hengittyvän pölyn menetelmällä. Menetelmä ei kuitenkaan sovi esim. asbestipölymittauksiin, ja alveolijakeen mittauksiin on olemassa omat menetelmänsä.

2. Ennen näytteenottoa

Keräimet ja mahdollisesti vuokrattavat pumput tilataan osoitteesta kemia@ttl.fi. Tilaus tulee tehdä viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua toimitusajankohtaa.

3. Näytteenotto

Pölynäytteet kerätään ilmasta pumpun avulla IOM-keräimessä olevalle esipunnitulle suodattimelle. Keräimen läpi imetyn ilman tilavuus lasketaan kalibroidun pumpun kalibrointikertoimen ja käytetyn ajan perusteella.

Hengitysvyöhykemittauksessa pumppu kiinnitetään työntekijän vyölle, ja keräin, joka on liitetty muoviletkulla näytteenkeräyspumppuun, asetetaan lähelle työntekijän hengitysvyöhykettä pystyasentoon. Kiinteässä mittauspaikassa pumppu ja siihen liitetty keräin asetetaan statiivissa olevaan pumpputelineeseen n. 150 cm:n korkeudelle. Näytteenoton ajaksi IOM-keräimestä poistetaan suojakansi hieman myötäpäivään kiertämällä, jotta keräin ei aukea. Huolehditaan, että ilma kulkee vapaasti keräimen ja pumpun kautta. Ilmaa imetään keräimen läpi n. 2,0 l/min. Näyteilman tilavuuden tulee olla välillä 0,1-1 m3. Näytteenoton jälkeen keräin suljetaan kannella ja toimitetaan laboratorioon punnittavaksi.

4. Nollasuodattimet

Jokaista työpaikkakäyntiä kohti otetaan kenttänollanäyte, jota käsitellään näytteenkeräystä lukuun ottamatta samoin kuin muitakin näytteitä, eli nollanäytteen keräin avataan ja suljetaan samalla tavalla kuin varsinaiset näytekeräimet. Kenttänollan avulla arvioidaan näytteenkäsittelystä aiheutuvaa epävarmuutta.

5. Tilauslomakkeeseen täytettävät tiedot

–    omat yhteystiedot
–    mittauspaikka (esim. kiinteistön nimi tai osoite)
–    näytteen/keräimen numero
–    mittauskohde ja –tyyppi (hengitysvyöhyke vai kiinteä mittauspiste)
–    näytteenottopäivämäärä
–    pumpun numero (jos Työterveyslaitoksesta vuokrattu)
–    näytteenottoaika ja ilmamäärä
–    Analyysit-kohtaan ’hengittyvä pöly’ sekä pölyn laatu (epäorgaaninen, orgaaninen, puupöly, jauhopöly tai talkkipöly)
–    muut mittaustulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät.

Pölyn laatu ratkaisee sen, mihin HTP-arvoon analyysitulosta verrataan, joten sen ilmoittaminen on tärkeää. Jos pöly koostuu kahdesta tai useammasta eri laadusta, ilmoitetaan kaikki laadut.

Viitteet

CEN: EN 481: Workplace atmospheres – Size fraction definitions for measurement of airborne particles. Brussels 1993.
Linnainmaa, M., Laitinen, J., Leskinen, A., Sippula, O. and Kalliokoski, P. 2008. Laboratory and Field Testing of Sampling Methods for Inhalable and Respirable Dust. Journal of Occupatinal and Environmental Hygiene 5(1), 28-35.