13.3.2017

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tiedottavat

Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos niiden toimivuus ja soveltuvuus sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on hyvin ja laajasti osoitettu.

– Julkaisussa esitetty ja muut toksisuutta testaavat menetelmät eivät vielä täytä tätä kriteeriä, muistuttaa päällikkö Anne Hyvärinen, THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksiköstä.

– Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua.

– Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan riippumaton menetelmän validointi ja arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät.

Sisäilmaongelmissa on selvitettävä epäpuhtauden lähde, jotta korjaukset voidaan tehdä

Sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen pitää ensisijaisesti käyttää menetelmiä, joille on yleisesti hyväksytyt soveltuvuus- ja tulkintaohjeet. Näiden avulla voidaan tunnistaa epäpuhtauden lähteet ja kohdentaa tarvittavat korjaukset. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset.

– Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.

– Jos toksisuuden mittausmenetelmät osoittautuisivat jatkossa soveltuviksi ja toimiviksi, ne voisivat olla uusi yksi työkalu muiden joukossa sisäilmastoselvityksissä ja ehkäpä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissakin.

Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilman saasteet, polttoperäiset hiukkaset, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit. Sisäilman tai pölyn toksisuusmittaus ei näin ollen ”kerro”, mikä tai mitkä sisäilman epäpuhtauslähteet aiheuttavat näytteen toksisuuden.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Rakennuksiin liittyvien oireiden syntyyn vaikuttavat epäpuhtauksien lisäksi ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet sekä yksilölliset tekijät. 

Mikrobikasvua ja siihen liittyviä mikrobitoksiineja pidetään kosteusvauriorakennuksissa hengitystieoireiden taustatekijänä, mutta mikrobikasvun ja terveysvaikutusten syy-yhteys on edelleen epävarma. Pölyn toksisuudesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Suomalaisen tutkijaryhmän artikkeli julkaisussa Environmental Research (154, 2017)

Ohjeita sisäilmaongelmien selvittämiseen:

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira www.valvira.fi/-/asumisterveysasetuksen-soveltamisoh-1

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos www.julkari.fi/handle/10024/129932

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ympäristöministeriö julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517

Tietoa luotettavista ja hyväksytyistä menetelmistä saa myös terveydensuojeluviranomaisilta.

Lisätietoja

Anne Hyvärinen, Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 029 5246364, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos
puh. 040 7152204, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Jari Latvala, ylilääkäri, Työterveyslaitos
puh. 046 8505083, etunimi.sukunimi@ttl.fi