25.6.2020

Verkkouutinen 

Sisäilmastokysely on menetelmä, jota varsinkin työterveyshuolto käyttää tilojen käyttäjien ryhmätason kokemusten kartoittamiseen. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää yhtenä osana sisäilmasto-ongelmien ratkaisua työpaikoilla.

Tilojen käyttäjiltä kysytään oireiden ja olosuhdehaittojen lisäksi tietoja psykososiaalisista tekijöistä kuten työn mielekkyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista työhön sekä työn kuormituksesta ja stressistä.

Tutkimuksessa toimisto-, koulu- ja terveydenhuollon työpaikoilla havaittiin selkeitä eroja koettujen oireiden ja olosuhdehaittojen yleisyydessä (Kuva 1 ja 2). Terveydenhuollon työntekijät kokivat oireita ja olosuhdehaittoja useammin kuin toimistotyöntekijät ja kouluissa työskentelevät. Koulutyöntekijät kokivat puolestaan toimisto- ja terveydenhuollon työntekijöitä useammin haittaa melusta.

Terveydenhuollossa vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön parantuneet

Vaikka terveydenhuollon työntekijät kokivat useammin oireita ja olosuhdehaittoja aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, he kokivat työnsä myös innostavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi kuin aikaisemmin. Heillä oli harvemmin tilanteita, joissa työtä koettiin olevan liikaa.

Yhtenä selityksenä tähän voi olla se, että heillä oli useammin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä tai työolosuhteisiinsa kuin aikaisemmin. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi omiin työaikoihin vaikuttaminen lisää työn hallinnan tunnetta ja  tyytyväisyyttä työhön.

Sisäilmastokysely on osa sisäilmaongelman selvittelyä

– Sisäilmastokysely on tärkeä, muttei suinkaan ainoa osa sisäilmaongelman selvittelyä, muistuttaa vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen Työterveyslaitoksesta.

– Jokainen kohde ja tilanne on aina tarkasteltava erikseen ja moniammatillisesti. Sisäilmastokyselyn perusteella ei esimerkiksi voida tehdä johtopäätöksiä rakennusten ja sen järjestelmien kunnosta tai sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä.

– On tilojen käyttäjien etu, että sisäilmaongelmien selvittelyä tehdään mahdollisimman monesta näkökulmasta, sanoo Tähtinen.

Tutkimuksen tulosten jakaumia ja keskiarvoja voidaan käyttää jatkossa myös sisäilmastokyselyiden tulkinnan apuna toimisto-, koulu- ja terveydenhuollon työpaikoilla.

Koettu sisäilman laatu ja psykososiaalinen työympäristö toimistoissa, kouluissa ja terveydenhuollossa -tutkimuksen tavoitteena oli arvioida työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen yleisyyttä toimistoissa, kouluissa ja terveydenhuollossa. Samalla kerättiin päivitettyä vertailuaineistoa sisäilmastokyselyiden tulosten tulkinnan avuksi. Aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen palveluhankkeissa vuosina 2011-2012 ja 2015-2017. Menetelmänä käytettiin Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä©. Aineiston työpaikoilla 59 %:ssa oli epäily sisäilmaongelmasta ja työpaikoilla 15 %:ssa kysely tehtiin seurannan vuoksi. Työpaikat luokiteltiin pääasiallisesti kohteessa tehtävän työn mukaan toimisto (206 kpl, 57 %), koulu (122 kpl, 18 %) ja terveydenhuollon (127 kpl, 25 %) työpaikkoihin.

Lisätiedot:
Katja Tähtinen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 050 467 0369, katja.tahtinen[at]ttl.fi

Artikkeli: Tähtinen K, Remes J, Karvala K, Salmi K, Lahtinen M, Reijula K. Perceived indoor air quality and psychosocial work environment in office, school and health care environments in Finland. International Journal of Occupational Medicine and Environmental Health. 2020;33(4):479-495. 

Kuva 1. Sisäympäristöön liitetyt viikoittaiset oireet (%) N=28 826

Kuva 2. Sisäympäristöön liitetyt viikoittaiset olosuhdehaitat (%) N=28 826